Liikuntalautakunta

 

Lautakunnan toiminta-ajatus:

Liikuntalaissa, kaupunkistrategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla liikuntalautakunta edistää asukkaiden ja muiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta sekä hyvinvointia ja kaupungin kilpailukykyä.

Liikuntalautakunnan tehtäväalueena on liikuntalaissa (1054/98) säädetyllä tavalla edistää kaupungissa harjoitettavaa liikuntatoimintaa

Liikuntalautakunnan missio: Liikkuminen elämäntavaksi!

Liikuntalautakunnan visio: Turku liikuttaa – kaikkia!

Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Toiminnan painopisteet ja keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Liikuntalautakunnan painopisteet:

Liikunnallinen  ja yhteisöllinen elämä : kaikenikäisten aktivointi, yksinäisten mukaan saaminen, sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, ylipainoisuuden vähentäminen

Liikkuvat lapset ja nuoret: Dropoutin ja Dropoffin vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten liikuntatakuu, kasvatuksellinen vastuu

Houkuttelevat liikkumisedellytykset: hyvä liikkumisen arki, läheltä liikkeelle, esteettömyys ja saavutettavuus

Vireä seuratoiminta: seurojen toimintaedellytysten edistäminen, seurayhteistyön tiivistäminen, yhteiskuntavastuuseen kannustaminen

Urheilupääkaupunki: kilpailukykyiset liikuntapaikat, monipuoliset kilpaurheilutapahtumat, Sportti – Turku ja urheiluakatemiayhteistyö

 

Keskeisiä periaatteita painopisteiden saavuttamiseksi ovat olleet vaikuttava viestintä ja yhdessä tekeminen.

 

Suomalaiset liikkuvat nykyisin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liian vähän. Eri väestönryhmien toimintakyky on keskimäärin heikentynyt ja fyysinen kunto laskenut sekä terveyserot kasvaneet. Liikunnan peruspalveluluonne ei ole kaikissa kunnissa riittävän vahva. Hallitus on syksyllä 2014 tehnyt esityksen uudeksi liikuntalaiksi. Siinä uudistetaan mm. kunnan vastuuta ja yhteistyötä.

 

Valtioneuvosto korostaa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkastelemista osana kansalaisten elin – ja elämäntapojen kokonaisuutta sekä liikuntapolitiikan ymmärtämistä osana eri hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan edistämisen painospisteitä ovat olosuhteiden ja toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistäminen niin, että mm.

oLapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.

oNuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana.

oTyöikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan.

oIkääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla.

oTerveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee.

oErityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy.

 

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat:

 

 

TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

 

Kaupunkistrategia ja strategiset hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat valmistuvat kevään 2014 aikana. Vapaa-aikatoimiala ja sen palvelut edistävät merkittävästi asukkaiden hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaupungin kilpailukykytekijöitä. Liikuntalautakunnan päämääriä ovat liikkuminen ja hyvinvointi sekä liikunta ja vetovoima.

 

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmaan sisältyvät pääteemat ovat

Yrittävä ja osaava kaupunki

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

Rakentuva kaupunki ja ympäristö

 

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmaan sisältyvät pääteemat ovat

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Aktiivinen kaupunkilainen

 

Vapaa-aikatoimiala osallistuu aktiivisesti strategisten ohjelmien työstämiseen. Ohjelmien valmistumisen myötä niistä tulee tavoitteta ja kehittämistoimenpiteitä liikuntalautakunnalle.

 

LIIKUNTALAUTAKUNNAN KAUPUNGINVALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Vapaa-aikatoimiala määrittelee 2013-2014 aikana toimialan yhteiset mittarit sekä toimintaan että tuottavuuteen. Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Liikunta-aktiivisuus

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Lapset ja nuoret 8. ja 9.lk (KTK) Vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa harrastavien osuus, % kyselyyn vastanneista ko, ikäluokassa

32 %/

2011

 

33 %

32,25 %

Ei tehty vuonna 2014

 

 

 

Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa

19 – 54 - vuotiaat (ATH)

55 – 75- vuotiaat (ATH)

yli 75 - vuotiaat (ATH)

20 – 64 v.

46,61 %

yli 65 v.

53,12 %

(2010)

 

20 -64 v. 57,4 %

yli 65 v.

59,3 %

20-64 v. +57,7 %

yli 65 v.

59,6 %

Vuoden 2014 tuloksia ei ole .

 

 

 

 

 

LIIKUNTALAUTAKUNNAN KAUPUNGINHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

 

Vapaa-aikatoimiala laatii kehittämistoimintaa seuraavia mittareita, jotka tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Asukastyytyväisyys

Mittari

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Tyytyväisyys liikuntapaikkoihin ja liikuntatiedottamiseen (Kaupunkipalvelututkimus, FCG, keskiarvo)

3,9

-

-

3,95

3,93

 

 

 

 

 

 

UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

 

 

Toimielin

TA 2014

Toteutunut 31.12.2014

Liikuntalautakunta

0,25 Milj €

0,41 Milj €

 

Uudistamisohjelman eteneminen:

Maksujen korotukset tuoneet uudistamisohjelmaan arvioitua enemmän tuloja.

 

TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT

 

SAP taulukko

 

 

 

 

 

 


Kulttuurilautakunta

 

Lautakunnan toiminta-ajatus:

Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla vapaa-aikatoimialan kulttuurilautakunta edistää asukkaiden ja muiden asiakkaiden hyvinvointia sekä kaupungin kilpailukykyä.

Kulttuurilautakunnan tehtäväalueena on kirjastolaissa (904/98), museolaisssa(729/92), kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/92), teatteri- ja orkesterilaissa(739/82) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa(633/98) säädetysti huolehtia kulttuuripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa.

Kulttuurilautakunnan missio: Kulttuuri luo jokaiselle pysyvää pääomaa muuttuvassa ajassa.

Kulttuurilautakunnan visio vuonna 2023:

Kulttuuri on erottamaton osa turkulaisten elämää ja syy tulla Turkuun.

Turku on kansainvälisesti korkeatasoinen ja ennakkoluutoton kulttuurikaupunki.

 

Kulttuurilautakunnan alaiset

kirjastopalvelut huolehtii tieto- ja tietosisältöjen tarjoamisesta sekä niihin liittyvistä hakuvälineistä ja opastuspalveluista, ylläpitää kirjastoja sekä tarjoaa edellytyksiä asukkaiden oman tiedon ja kulttuurin tuottamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjastopalvelut johtaa Vaski –kirjastojen yhteistä palvelujärjestelmää ja toimii Varsinais-Suomen maakuntakirjastona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä alueella..

museopalvelut huolehtii kulttuuri- ja taideperinnön, luonnontieteellisen aineiston sekä niihin liittyvän tiedon keräämisestä, säilyttämisestä. välittämisestä ja tutkimuksesta. Museopalvelut toimii Varsinais-Suomen maakuntamuseona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä alueella.

Turun Kaupunginorkesterin (TFO) tehtävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjestäminen.

Yhtiöksi vuonna 2014 muuttuneen Turun kaupunginteatterin tehtävänä on näyttämötaiteen tuottaminen, kehittäminen, edistäminen ja teatteriesitysten tuottaminen. Toiminnan tavoitteista sovitaan erillisellä sopimuksella.

 

Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta


Toiminnan painopisteet ja keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Kulttuurilautakunnan painopisteet

• Kulttuuri kaikkien saataville

• Toimivat tilat

• Turkulaiset kulttuurin luojina

• Ajassa elävät palvelut

• Huippuyksiköt ja magneettitapahtumat

 

Keskeisiä periaatteita painopisteiden saavuttamiseksi ovat vaikuttava viestintä ja yhdessä tekeminen.

 

Turussa kulttuuri kuuluu ihmisten arkeen. Monipuoliset ja suositut kirjastopalvelut ovat kaikkien käytettävissä. Kirjastoilla on hallitusohjelman mukaan keskeinen merkitys suomalaisten lukutaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä tiedon tasa-arvoisessa saatavuudessa myös sähköisessä maailmassa. Paikallisen identiteetin vahvistajina museoilla on tärkeä rooli. Matkailulliset vetovoimatekijät, kuten Turun linna ja kaupunki-tapahtumat, lisäävät merkittävästi Turun kilpailukykyä esim. Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden tuotantovaikutus Turun seutukunnalle oli 200 milj. euroa ja työllisyyslisäys 2700 henkilötyövuotta.

 

Toimintaympäristön muutostekijät

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla uusi kirjastoasetus tuli voimaan vuonna 2013. Sen henkilökunnan kelpoisuutta koskevam osuuden uudistaminen on vireillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen (elokuu 2013) mukaan kulttuuripolitiikan haasteena on vahvistaa paikallisia ja alueellisia kulttuuri-identiteettejä. Samanaikaisesti monimuotoinen kulttuuriperintö ja –elämä nähdään perustana, jolle luovan talouden vahvistaminen Suomen yhtenä menestystekijänä globaalissa kilpailussa rakentuu.

Turun kaupunginteatteri on yhtiöitetty. Teatteritoiminnan järjestämisvastuu on Turun Kaupunginteatteri Oy:llä.

 


Toiminallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat:


Kulttuurilautakunnan talousarvio alittui kokonaisuudessaan 1,7 milj.€.

Kirjastopalveluissa kirjastojen aukiolotunnit lisääntyivät 4000:lla. Tapahtumia järjestettiin 500 enemmän kuin viime vuonna ja niihin osallistuneiden määrä kasvoi 8000 kävijällä. Htv:n tavoitetaso alitettiin 1,8 htv:lla. Kirjastopalveluissa tulot ylittyivät 0,45 milj.€ ja menot ylittyivät 0,28 milj €, joka johtui hankerahoituksen käytöstä (määrärahankorotus Kulttuuriltk 28.1.2015 § 9).

Museopalveluiden toiminta on tapahtunut palvelutuotantosopimuksen mukaisesti. Kävijämäärissä päästiin tavoitetasoon 260 000 kävijää ja lasten tapahtumiin osallistuneiden määrässä on pientä kasvua. Museoiden aukioloaikoja lisättiin. Museopalveluiden talousarvion alitus 0,3 milj.€ johtui pääasiassa tuloylityksistä

Orkesterin kokonaiskävijämäärä laski v. 2014. Vähennys johtuu pääsääntöisesti tilauskonserttien peruuntumisesta (orkesterista riippumattomista syistä). Sinfoniakonserttien kävijämäärät sen sijaan kasvoivat 7000 kävijällä ja sinfoniakonserttien täyttöaste oli erittäin hyvä 86,4 %. Kantaesityksiä järjestettiin 7, joka kuuluu kärkilukuihin sinfoniaorkestereissa Suomessa. Työvoiman käyttö lisääntyi 4,1 htv:lla vuoteen 2013 verrattuna. Kasvu johtuu laskentatavan muutoksesta, joka on tarkoitus yhdenmukaistaa jatkossa vertailtavuuden säilyttämiseksi.

-Toimialan hallinnon talousarvion kokonaisalitus on 0,96 milj.€ . Suurin osa alituksesta johtuu varhe- ja KuEl-maksujen budjetoitua pienemmästä toteutumasta ja v. 2013 eläkemaksuista saaduista palautuksista yht. n. 0,6 milj.€

 

 

 

 

TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

 

Kaupunkistrategia ja strategiset hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat valmistuvat kevään 2014 aikana. Vapaa-aikatoimiala ja sen palvelut edistävät merkittävästi asukkaiden hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaupungin kilpailukykytekijöitä.

 

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmaan sisältyvät pääteemat ovat

Yrittävä ja osaava kaupunki

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

Rakentuva kaupunki ja ympäristö

 

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmaan sisältyvät pääteemat ovat

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Aktiivinen kaupunkilainen

 

Vapaa-aikatoimiala osallistuu aktiivisesti strategisten ohjelmien työstämiseen. Ohjelmien valmistumisen myötä niistä tulee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä kulttuurilautakunnalle.

 

KULTTUURILAUTAKUNNAN KAUPUNGINVALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Vapaa-aikatoimiala määrittelee 2013-2014 aikana toimialan yhteiset mittarit sekä toimintaan että tuottavuuteen. Kulttuurilautakunnan tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Kulttuurin harrastaminen, palvelujen käyttö ja kävijämäärät

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Kulttuuripalveluja erittäin/melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien turkulaisten osuus turkulaisista (ATH)

-20 – 64 v.

-yli 65 v.

 

 

(2010)

55,3 %

28,8 %

 

-

 

 

 

56,3 %

30 %

 

-

Vuoden 2014 tuloksia ei ole .

 

 

 

Kulttuuria erittäin/melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien osuus turkulaisista (ATH)

-20 -64 v.

-yli 65 v.

 

 

42,1 %

 

(2010)

-

 

 

43,1 %

 

-

Vuoden 2014 tuloksia ei ole .

 

 

 

Kulttuuripolun käyttöaste (%)

(yläkoulu, alakoulu, yhtenäiskoulu)

85%/2011

77%/2011

56,1/2011

-

71 %

 

69 %

 

 

 

Kirjaston käynnit

1 699 300

1 888 454

1 897 106

1,9 milj.

1 875 798

 

 

 

Museoiden kävijämäärä

199 231

233 006

258 208

245 000

258 503

 

 

 

Orkesterin kuulijat

53 581

55 463

65 182

-

60 468

 

 

 

 

 

KULTTUURILAUTAKUNNAN KAUPUNGINHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Vapaa-aikatoimiala laatii kehittämistoimintaa seuraavia mittareita, jotka tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Kulttuuripalvelujen kehittäminen

 

Mittari

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Seudullisen ja kumppanuusyhteistyön kehittäminen

 

 

 

Kehittäminen

Toteutettu useita kehittämishankkeita .

 

 

 

Sopimusohjauksen luominen kulttuurilautakunnan ja Turun kaupunginteatteri Oy:n välille

 

 

 

 

 

Käytössä

Sopimus on luotu.

 

 

 

 

 

 

UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

 

Toimielin

TA 2014

Toteutunut 31.12.2014

Kulttuurilautakunta

0,1 Milj €

0,15 Milj.€

   

Uudistamisohjelman eteneminen:

Toteutuu muuten suunnitellusti, mutta museon tilamyynti ei ole kasvanut odotusten mukaisesti. Orkesterin tilapäisen työvoiman väheneminen näkyy vasta juhlavuoden jälkeen.

 

 

TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT

 

SAP taulukko

 

 

 

 

 

 

Nuorisolautakunta

 

Lautakunnan toiminta-ajatus:

Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla nuorisolautakunta edistää ensisijaisesti 0 – 28 –vuotiaiden asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia sekä kaupungin kilpailukykyä.

 

Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on nuorisolaissa (72/2006) säädetyllä tavalla huolehtia nuorisopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa nuorisotoimintaa. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea sekä perusopetuslaissa (628/1998) ja perusopetuslain muuttamisesta annetussa laissa (1135/2003) tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

 

Nuorisolautakunnan toiminta-ajatus: Nuorisopalvelut mahdollistaa tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtoista toimintaa.

 

Nuorisolautakunnan visio 2023: Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa.

Nuorisopalvelut -palvelualue tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

 

Toiminnan painopisteet ja keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Nuorisolautakunnan painopisteet

Yhdenvertaisuuden edistäminen,

Osallisuuden lisääminen,

Nuoruuden arvostus,

Monitoimitilat

Palvelut ja elämykset.

Keskeisiä periaatteita tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vaikuttava viestintä ja yhdessä tekeminen.

 

Toimintaympäristön muutostekijät

Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnisti vuonna 2014 uuden nuorisolain valmistelun. Uudistamistarpeita ovat mm. nuoren määritelmä, lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointi, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli.

Nuorisolain mukainen kohderyhmä on 0 – 28 –vuotiaat. Kohdennettuja nuorisopalveluja on mm. ilman koulutus- tai työpaikkaa oleville nuorille. Kohderyhmien nuorten määrät ovat Turussa kasvaneet viime vuosina. Kaupunginhallitus päätti 8.12.2014 § 492 siirtää Aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnoinnin Vapaa-aikatoimialalta Sivistystoimialalle (Kasvatus- ja opetuslautakunta 1.1.2014 § 163, Nuorisolautakunta 23.10.2014 § 104).

Väestön eriarvoistuminen ja tuloerot kasvavat. Köyhien lapsiperheiden määrä on lisääntynyt 2000 –luvulla. Vuonna 2009 pienituloisissa perheissä eli 0 – 17 –vuotiaista 13,2 %:ia (Politiikkaohjelmien loppuraportti, VN:n julkaisusarja 6/2011).

Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen on suurin syrjäytymisriski. ETLAn tutkimuksen (2012) mukaan 15 – 29 –vuotiaista syrjäytyy n. 5 %:ia. Turussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä 17 – 24 -vuotiaista vuonna 2011 oli 10,5 % eli n. 2 400 nuorta.

Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit virittävät nuorisotyötä monenlaiseen uudistumiseen (Villikka 2013, H:gin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Nuorisotutkimusverkosto.)

 


Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat:

 

 

 

 

TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

 

Kaupunkistrategia ja strategiset hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat valmistuvat kevään 2014 aikana. Nuorisopalvelut edistävät 0 -28 -vuotiaiden asukkaiden hyvinvointia ja ovat kaupungin kilpailukykytekijöitä.

 

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmaan sisältyvät pääteemat ovat

Yrittävä ja osaava kaupunki

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

Rakentuva kaupunki ja ympäristö

 

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmaan sisältyvät pääteemat ovat

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Aktiivinen kaupunkilainen

 

Vapaa-aikatoimiala osallistuu aktiivisesti strategisten ohjelmien työstämiseen. Ohjelmien valmistuttua niistä tulee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä nuorisopalveluille.

 

NUORISOLAUTAKUNNAN KAUPUNGINVALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Vapaa-aikatoimiala määrittelee 2013-2014 aikana toimialan yhteiset mittarit sekä toimintaan että tuottavuuteen. Nuorisolautakunnan tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaaminen oikeaan palveluun

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Nuorisopalvelujen osuus nuorisotakuun toteuttamisesta

1.Sosiaalisen vahvistamisen, Ohjaamon
ja etsivän nuorisotyön ohjaamat
nuoret/vuosi

-

847

(ohjatut)

1680

(ohjatut)

mahd. uusi mittari

2 119 (ohjatut)

 

 

 

4.Työpajatoiminnan palvelujen käyttävät nuoret/vuosi

139

(2010)

145

(aloittaneet)

253

170

175

 

 

 

 

 

NUORISOLAUTAKUNNAN KAUPUNGINHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Nuorisolautakunnan mittarit tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

Nuorisopalvelujen tason säilyttäminen

Mittari

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Kokonaiskävijämäärä

466 467

(2010)

470 085

466 635

400 000

 

491 271

 

 

 

Nuorisopalvelujen uudistaminen

Mittari

Lähtötaso/
vuosi

TP
2012

TP

2013

Tavoite
2014

Toteutunut 31.12.2014

Palvelualueen organisaation kehittäminen osana toimialan uudistamista

 

 

 

Kehittäminen

Uusi organisaatio (päätös)

 

 

 

 

 

 

UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

 

Toimielin

TA 2014

Toteutunut 31.12.2014

Nuorisolautakunta

0,04 Milj €

0,22

 

Uudistamisohjelman eteneminen:

Henkilöstökustannukset pienentyneet merkittävästi.

   

 

TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT

 

SAP taulukko