Kaupunkiympäristö, luvat ja valvonta, jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 8.5.2025:

Velvollisuus päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen kuljetusjärjestelmästä

Jätelain (646/2011) 149 §:n 4 momentin mukaisesti kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä jätelain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jätelaki on tullut voimaan 1.5.2012, joten päätös asiassa olisi pitänyt tehdä viimeistään 1.5.2013.

Jätelain 37 §:n 3 momentin mukaan kunnan on lisäksi seurattava ja valvottava kiinteistönhaltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on toimialueellaan jätelain 23 §:n mukainen kunnan jätehuoltoviranomainen, jonka tehtävänä on Turun kaupungin hallintosäännön 55 § mukaan päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestelmästä (jätelaki 36-38 §). Uudenkaupungin kaupunki liittyi Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jäseneksi vuoden 2022, joten lautakunta toimii myös Uudenkaupungin jätehuoltoviranomaisena.

Aikaisempi jätteen kuljetusjärjestelmää koskeva päätös

Uudenkaupungin tekninen lautakunta on 26.3.2013 (§ 40) päättänyt, että Uudenkaupungin kaupungin jätehuolto järjestetään kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena asemakaava-alueilla. Uudenkaupungin teknisen lautakunnan päätös on ohjeismateriaalina.

Uudenkaupungin teknisen lautakunnan päätöksessä ei ole yksilöity, mitä jätelajeja ja asemakaava-alueita se koskee. Koska teknisen lautakunnan päätös ei kuitenkaan koske asemakaava-alueiden ulkopuolisia alueita, hoidetaan sekajätteen kuljetus päätöksen tarkoittamien asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla edelleen vanhan jätelain mukaisena sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena ja kuljetusjärjestelmästä on tehtävä päätös jätelain 149 §:n 4 momentin mukaisesti.

Edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle

Jätelain (646/2011) 35 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:ssä tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus).

Jätelain 36 §:n mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 §:stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).​

Jätelain 37 §:n mukaan kunta voi päättää, että kunnan vastuulle jätelain 32 §:n mukaan kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen eli nk. sekajätteen kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin jätelain 35 §:n 2 momentin mukaisesti;
2. kuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

​Jätelain 37 § perusteluiden mukaan (HE 199/2010) mukaan kunnan päätösvallan rajaaminen on tarpeen, jotta kunta varmistuu etukäteen 32 §:ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi.​

Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle ei ole laissa asetettu erityisiä edellytyksiä.​

Päätösehdotuksen perustelut

Jätelain 37 §:n mukaiset edellytykset eivät kaikilta osin täyty

Päätöksenteon tueksi on tehty selvitys "Sekajätteen kiinteistöittäinen kuljetus Uudessakaupungissa, Arvio jätelain ehtojen täyttymisestä 2025”, joka on oheismateriaalina. Selvityksessä on tarkasteltu sekajätteen kuljetuksen järjestämistä jätelain 37 §:n 1 momentin edellytysten perusteella.​ Päätösehdotuksen mukaan sekajätteen kuljetuksessa siirryttäisiin kunnan järjestämään kuljetukseen koko Uudenkaupungin alueella, koska selvityksen perusteella ei voida varmistua kiinteistön haltijan järjestämään kuljetuksen edellytysten täyttyvän millään selkeästi rajattavalla alueella. ​

Selvityksen perusteella ei ole voitu varmistua sekajätteen kuljetuspalveluiden saatavuudesta kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, koska yksi sekajätteen kuljettaja on kieltäytynyt toimittamasta lautakunnalle tietoja laskuttamistaan kuljetushinnoista. Koska hintatietoja ei saada, ei lautakunta voi myöskään huolehtia velvollisuudestaan seurata kuljetuspalveluiden ehtojen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä. Jätelain 37 §:n perusteluiden mukaan jätehuoltoviranomaisella on oikeus​ lain edellytysten täyttymisen arvioimiseksi ja seuraamiseksi pyytää jätelain 122 §:n nojalla jätteenkuljettajalta tietoja muun muassa kuljetushinnoista. Muilta kuljettajilta saatujen tietojen perusteella sekajäteastioiden tyhjennyshinnoissa on lisäksi osin niin suuria eroja, että hintoja voidaan pitää osalle kiinteistöjen haltijoista kohtuuttomina ja syrjivinä.

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus heikentää jätehuollon toimivuutta, sillä lautakunnan kuljetusrekisteristä puuttui selvityksen tarkasteluvuodelta 2023 sekajätteen kuljetustiedot noin 24 %:lta alueen vakituisista ja vapaa-ajan asuinkiinteistöistä. Kuljetustietojen puuttuminen viittaa jätelaissa säädetyn kuljetuksen järjestämisvelvollisuuden laiminlyönteihin, mikä puolestaan lisää jätteistä aiheutuvaa roskaantumisriskiä sekä ympäristö- ja terveyshaittojen riskiä.

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus heikentää kuljetusten seurannan toimivuutta, koska lautakunta ei saa kaikilta kuljettajilta jätteen kuljetustietoja jätelain edellyttämällä tavalla. Monessa tapauksessa kuljetustiedot on saatu useita kuukausia myöhässä erillisten kehotusten jälkeen. Tietojen saamiseksi on jouduttu turvautumaan osin myös ELY-keskuksen valvonta-apuun.

Kahden eri sekajätteen kuljetusjärjestelmän ylläpito lautakunnan toimialueella vaikeuttaa jätehuollon alueellista kehittämistä, kun lähes kaikessa jätehuoltoa koskevassa päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä sekä seurannassa ja valvonnassa on huomioitava kahden eri kuljetusjärjestelmän vaikutukset ja reunaehdot. Kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpito kaventaa myös mahdollisuuksia kehittää ja ottaa täysimääräisesti käyttöön alueellisesti yhtenäisiä jätteiden keräys- ja kuljetusjärjestelmiä sekä etusijajärjestyksen noudattamiseen kannustavia jätemaksuja. Eri kuljetusjärjestelmään kuluvien kuntien on tyypillisesti myös vaikeampaa muodostaa yhteistä näkemystä toimialueen kuljetuspalveluiden kehittämistarpeista.

Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä tehdyn logistiikkaselvityksen perusteella Uudenkaupungin alueen sekajätteiden kuljetuksia voitaisiin olennaisesti tehostaa ja kuljetuksesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia kuten ilmaston lämpenemistä aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä vähentää siirtymällä kunnan järjestämään kuljetukseen. Selvityksen mukaan sekajätteen keräilyajomatka sekä kuljetuksesta aiheutuva polttoaineiden kulutus ja haitalliset päästöt ympäristöön voisivat kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisen seurauksena vähentyä selvityksen tarkastelualueilla jopa 19–37 %. Yhteenvetoraportti selvityksestä on oheismateriaalina.​

Kunnan järjestämän kuljetuksen hyödyt

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikki kunnan jätehuollon asiakkaat otetaan huomioon kuljetuspalveluita kilpailutettaessa ja järjestettäessä ja kaikki kiinteistön haltijat hyötyvät kuljetusten keskitetystä kilpailutuksesta tasapuolisesti riippumatta kiinteistön sijaintipaikasta urakka-alueella.

Kuljetuksesta perittävät maksut ovat samansuuruisia ja tasapuolisia urakka-alueella olevien kiinteistöjen haltijoille. Maksut ja niiden perusteet ovat julkisia ja läpinäkyviä, ja ne määrää jätehuoltolautakunta taksassa, josta jokainen voi esittää mielipiteensä ennen päätöksentekoa.​

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan varmistaa huomattavasti paremmin kiinteistöjen kuuluminen kiinteistöittäiseen kuljetukseen ja jätteiden päätyminen kunnan määräämiin vastaanottopaikkoihin, kun kaikki kuljetusten seurantaa ja valvontaa varten tarvittavat tiedot saadaan viivytyksettä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä (LSJH) ilman erillisiä pyyntöjä. Samalla minimoidaan ympäristö- ja terveysriskit, joita voi syntyä jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä ja vääriin paikkoihin toimittamisesta

Kunnan järjestämä sekajätteen kuljetus myös Uudessakaupungissa mahdollistaisi lautakunnan toimialueella alueellisesti yhtenäisten jätteiden keräysjärjestelmien ja etusijajärjestyksen noudattamiseen ohjaavien jätemaksujen käytön. Myös toimialueen kuntien olisi helpompi neuvotella ja sopia kuljetuspalveluiden kehittämistarpeista, kun koko toimialueella olisi käytössä sama kuljetusjärjestelmä.​

Lautakunnan toimialueella tehdyt selvitykset osoittavat, että jätteen kuljetukset voidaan järjestää kokonaisuuden kannalta huomattavasti tehokkaammin, kun ne optimoidaan yhden kuljettajan urakka-alueille. Kuljetusten tehostaminen vähentää merkittävästi raskaasta jäteautoliikenteestä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia kuten esim. ilmaston lämpenemistä aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja melua. Lisäksi se parantaa liikenneturvallisuutta tiheään asutuilla alueilla ja vähentää erityisesti yksiteiden rasitusta.​ Kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan ottaa nopeasti ja kattavasti käyttöön energiatehokasta ja vähäpäästöistä ajoneuvokalustoa, kun LSJH edellyttää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä järjestämissään kuljetuksissa​ aina kun niitä on kuljetusalueella saatavissa.

Aikataulu kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisessä

Jätelain 37 §:n mukaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä koskevassa päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisajankohdasta, joka voi olla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä.

Kunta voi kuitenkin päättää aikaisemmasta lakkaamisajankohdasta alueella, jolla jätteenkuljetuspalvelua ei ole tarjolla tai sen saatavuus on merkittävästi heikentynyt ja tästä voi seurata roskaantumista taikka haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Asian käsittely

Jätehuoltolautakunta on pyytänyt asiassa lausuntoa toimialueen kunnilta, Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä LSJH:lta.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Turun kaupungin ja Uudenkaupungin kaupungin verkkosivuilla kuulutusaikana 26.3.- 2.5.2023. Asiaa koskeva selvitysmateriaali on ollut kuulutusaikana nähtävillä Turun kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi asian vireilläolosta on ilmoitettu jätehuoltolautakunnan omilla verkkosivuilla ja Uudessakaupungissa ilmestyvässä lehdessä.

Asiassa esitetyt lausunnot ja mielipiteet

Asiassa on esitetty yhdeksän lausuntoa ja mielipidettä, jotka ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

​Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta on todennut lausunnossaan, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus on perusteltu​ valvontaviranomaisen työn hoitamisen kannalta, koska jätteenkuljetuksia koskevat tiedot ovat yhden rekisterinpitäjän ylläpitämiä ja paremmin saatavilla. Lisäksi kunnan järjestämä kuljetus tavoittaa varmemmin ja säännöllisemmin jokaisen kiinteistön, jolloin varmistutaan siitä, että jokainen kiinteistö on jätehuollon piirissä. Uudessakaupungissa on vaikeiden kulkuyhteyksien päässä kiinteistöjä, joissa lain velvoitteet tulee myös täyttää ja kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tavoitetaan myös nämä kiinteistöt.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten ympäristönsuojeluviranomaiset ovat omissa lausunnoissaan katsoneet, että Uudenkaupungin​ alueen​ jätteenkuljetus​ tulisi​ hoitaa​ kunnan​ järjestämänä palveluna.​ Salon kaupunki on ilmoittanut, että sillä ei ole asiassa lausuttavaa.

LSJH:n lausunnossa on todettu mm. että kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtyminen parantaisi mahdollisuutta jätehuollon kokonaissuunnitteluun ja alueelliseen kehittämiseen nykyistä paremmin. LSJH pystyy suunnittelemaan ja järjestämään kuljetuspalvelut niin, että kaikki asuinkiinteistöt saadaan kattavasti järjestetyn jätehuollon piiriin ja viranomaisten tehtävät jätehuollon valvonnassa helpottuvat.

Jätehuolto M. Helistölä Oy:n, Remeo Oy:n ja Vakka-Suomen Viemärihuolto Oy:n esittämissä kannanotoissa on puollettu siirtymistä kiinteistö haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen ja todettu, että jätelain 37 §:ssä asetetut vaatimukset kiinteistönhaltijan järjestämälle kuljetukselle täyttyvät Uudessakaupungissa. Kannanottojen mukaan​ kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa yritysten jatkuvan toiminnan, investoinnit ja työllistämisen alueella. Asukkailla säilyvät mahdollisuudet valita itse palveluntarjoajansa ja malli edistää kuntien elinvoimaa ja paikallistaloutta. Keskitetty järjestelmä puolestaan heikentäisi palveluiden joustavuutta ja jätehuoltopalveluiden huoltovarmuutta.

Oheismateriaali 1Uudenkaupungin teknisen lautakunnan päätös​ 26.3.2013

Oheismateriaali 2​Selvitys sekajätteen kuljetuksesta Uudessakaupungissa

Oheismateriaali 3​Logistiikkaselvitys, sekajäte, Turku AMK (ei julkinen)

Oheismateriaali 4​Lausunnot ja mielipiteet

​Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää, että Uudenkaupungin alueella siirrytään sekajätteen kuljetuksessa jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen​ 6.3.2029 alkaen.

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ja vanhan jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetus lakkaavat 5.3.2029.​

​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.