Kaupunkiympäristö, luvat ja valvonta, jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 8.5.2025:

Velvollisuus päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen kuljetusjärjestelmästä

Jätelain (646/2011) 149 §:n 4 momentin mukaisesti kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä jätelain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jätelaki on tullut voimaan 1.5.2012, joten päätös asiassa olisi pitänyt tehdä viimeistään 1.5.2013.

Jätelain 37 §:n 3 momentin mukaan kunnan on lisäksi seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on toimialueellaan jätelain 23 §:n mukainen kunnan jätehuoltoviranomainen, jonka tehtävänä on Turun kaupungin hallintosäännön 55 § mukaan päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestelmästä (jätelaki 36 - 38 §). Uudenkaupungin kaupunki liittyi Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jäseneksi vuoden 2022 alusta lukien, joten lautakunta toimii myös Uudenkaupungin jätehuoltoviranomaisena.

Aikaisempi jätteen kuljetusjärjestelmää koskeva päätös​

Uudenkaupungin tekninen lautakunta on 26.3.2013 (§ 40) päättänyt, että Uudenkaupungin kaupungin jätehuolto järjestetään kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena asemakaava-alueilla. Uudenkaupungin teknisen lautakunnan päätös on oheismateriaalina.

Uudenkaupungin teknisen lautakunnan päätöksessä ei ole yksilöity, mitä jätelajeja ja asemakaava-alueita se koskee. Koska teknisen lautakunnan päätös ei kuitenkaan koske asemakaava-alueiden ulkopuolisia alueita, hoidetaan lietteiden kuljetus ainakin päätöksen tarkoittamien asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla edelleen vanhan jätelain mukaisena sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena ja kuljetusjärjestelmästä on tehtävä päätös jätelain 149 §:n 4 momentin mukaisesti.

Edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle

Jätelain (646/2011) 35 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:ssä tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus).

Jätelain 36 §:n mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 §:stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).​

Jätelain 37 §:n mukaan kunta voi päättää, että sen vastuulle jätelain 32 §:n mukaan kuuluvan lietteen kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1)​ ​​tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin jätelain 35 §:n 2 momentin mukaisesti;

2)​ ​kuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

3)​ päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Jätelain 37 § perusteluiden mukaan (HE 199/2010) mukaan kunnan päätösvaltaa on asiassa rajattu, jotta se varmistuu etukäteen 32 §:ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi.​

Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle ei ole laissa asetettu erityisiä edellytyksiä.​

Päätösehdotuksen perustelut

Jätelain 37 §:n mukaiset edellytykset eivät kaikilta osin täyty

Päätöksenteon tueksi on tehty selvitys ”Saostus- ja umpisäiliölietteen kiinteistöittäinen kuljetus Uudessakaupungissa, Arvio jätelain ehtojen täyttymisestä 2025”, joka on oheismateriaalina. Selvityksessä on tarkasteltu lietteen kuljetuksen järjestämistä jätelain 37 §:n 1 momentin edellytysten perusteella.​ Päätösehdotuksen mukaan lietteiden kuljetuksessa siirryttäisiin kunnan järjestämään kuljetukseen koko Uudenkaupungin alueella, koska tehdyn selvityksen perusteella ei voida varmistua kiinteistön haltijan järjestämään kuljetuksen edellytysten täyttyvän millään selkeästi rajattavalla alueella.​

Lietteen kuljetuspalveluiden kattava ja luotettava saatavuus on merkittävästi heikentynyt liitteen 1 mukaisilla kiinteää tieyhteyttä vailla olevilla saaristoalueilla, koska toinen alueilla kuljetuspalveluita järjestänyt kuljettaja on maaliskuussa 2025 ilmoittanut lopettavansa kuljetustoiminnan. Palveluiden saatavuuden heikentymisestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai saaristonympäristölle. Lisäksi palveluiden kilpailuttamismahdollisuus poistuu, koska palveluita ko. alueilla järjestää mahdollisesti vain yksi kuljettaja.

Kuljettajilta saatujen tietojen perusteella lietteiden kuljetushinnoissa on niin suuria eroja, että hintoja voidaan pitää niiden perusteella osalle kiinteistöjen haltijoista kohtuuttomina ja syrjivinä.

Kiinteistöiltä on 1.7.2023 jälkeen kuljetettu jätelain ja jätehuoltomääräysten vastaisesti noin 30–40 lietesäiliöstä tyhjennetyt lietteet käsiteltäväksi muualle kuin niille jätelaissa ja kunnan jätehuoltomääräyksissä määrättyyn vastaanottopaikkaan. Lisäksi Uudessakaupungissa toimiva kuljettaja on Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksen mukaan laskenut kuljettamiaan saostus- ja umpisäiliölietettä hallitsemattomasti ympäristöön vuosien 2018–2020 aikana. Lietteiden toimittaminen muualle kuin kunnan määräämään vastaanottopaikaan heikentää jätehuollon toimivuutta ja estää kuntaa huolehtimasta lakisääteisistä jätehuollon järjestämisvelvollisuuksistaan. Hallitsemattomasta lietteen ympäristöön päästämisestä on​ käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti aiheutunut ympäristön pilaantumista.

Kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpito lautakunnan toimialueella vaikeuttaa kuntien yhteisen näkemyksen muodostumista jätehuollon alueellisesta kehittämisestä. Lisäksi se vaikeuttaa sekä lautakunnan että jätehuoltopalvelut järjestävän Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) toimintaa, koska kahden eri kuljetusjärjestelmän vaikutukset ja reunaehdot on huomioitava kaikessa lietteiden jätehuollon suunnittelussa, päätöksenteossa, palveluiden järjestämisessä sekä kiinteistön haltijoille järjestettävässä ohjeistuksessa ja neuvonnassa.​ ​

Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä tehdyn logistiikkaselvityksen perusteella kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus on selvästi tehottomampaa ja ympäristövaikutuksiltaan haitallisempaa kuin kunnan järjestämä kuljetus. Neljän tarkastelukuukauden ajalta tehtyjen mallinnusten mukaan lietteen kuljettamiseen tarvittava ajomatka voisi lyhentyä yhteensä 44 % verrattuna vuonna 2023 kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa käytettyyn ajomatkaan verrattuna, mikäli kuljetukset järjestettäisiin kunnan järjestämässä kuljetuksessa yhdelle kuljettajalle optimoiduilla reiteillä. Samalla polttoaineen kulutus vähenisi 43 %. ​Yhteenvetoraportti selvityksestä on oheismateriaalina.​

Kunnan järjestämän kuljetuksen hyödyt

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikki kiinteistöjen haltijat otetaan huomioon kuljetuspalveluita kilpailutettaessa ja järjestettäessä ja kaikki myös hyötyvät kuljetusten kilpailutuksesta tasapuolisesti riippumatta kiinteistön sijaintipaikasta urakka-alueella. Kuljetuspalveluiden saatavuus voidaan varmistaa paremmin myös saaristossa olevien kiinteistöjen haltijoille.

Kuljetuksesta perittävät maksut ovat samansuuruisia ja tasapuolisia urakka-alueella olevien kiinteistöjen haltijoille. Jätemaksut ja niiden perusteet ovat julkisia ja läpinäkyviä, ja ne määrätään taksassa, josta jokainen voi esittää mielipiteensä ennen päätöksentekoa.​

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan varmistaa huomattavasti paremmin kiinteistöjen kuuluminen kiinteistöittäiseen kuljetukseen ja lietteiden päätyminen kunnan määräämiin vastaanottopaikkoihin, kun kuljetusten järjestämisen kokonaisuus on kunnan vastuulla ja kaikki kuljetusten seurantaa ja valvontaa varten tarvittavat tiedot ovat LSJH:n hallinnassa ja viranomaisten helposti saatavissa. Samalla minimoidaan ympäristö- ja terveysriskit, joita voi syntyä lietteiden hallitsemattomasta käsittelystä ja vääriin paikkoihin toimittamisesta

Lautakunnan toimialueella tehdyt selvitykset osoittavat, että jätteen kuljetukset voidaan järjestää kokonaisuuden kannalta huomattavasti tehokkaammin, kun ne optimoidaan kunnan järjestämässä kuljetuksessa yhden kuljettajan mahdollisimman tehokkaille kuljetusreiteille. Kuljetusten tehostaminen vähentää raskaasta jäteautoliikenteestä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia kuten esim. ilmaston lämpenemistä aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja melua. Lisäksi se vähentää esimerkiksi yksityisteille aiheutuvaa rasitusta.

​Kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan ottaa nopeasti ja kattavasti käyttöön energiatehokasta ja vähäpäästöistä ajoneuvokalustoa. LSJH edellyttää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä järjestämissään kuljetuksissa aina kun niitä on kuljetusalueella saatavissa. Lisäksi LSJH:n kuljetuksissa voidaan ottaa käyttöön muulla toimialueella jo käytössä oleva lietesäiliöiden ekotyhjennysmenetelmä, jolla voidaan vähentää saostussäiliöistä poistettavan veden määrää ja siten edelleen tehostaa lietteen kuljettamista.

​Aikataulu kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisessä

Jätelain 37 §:n mukaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä koskevassa päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisajankohdasta, joka voi olla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä. Kunta voi kuitenkin päättää aikaisemmasta lakkaamisajankohdasta alueella, jolla jätteenkuljetuspalvelua ei ole tarjolla tai sen saatavuus on merkittävästi heikentynyt ja tästä voi seurata roskaantumista taikka haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Selvitysten perusteella lietteen kuljetuspalveluiden saatavuus on heikentynyt liitteen 1 mukaisilla tieyhteyttä vailla olevilla saaristoalueilla siten, että siitä voi seurata haittaa tai vaaraa terveydelle tai saaristoympäristölle. Tämän vuoksi ehdotetaan,​ että näillä alueilla siirrytään kunnan järjestämään kuljetukseen nopeutetussa aikataulussa.

Asian käsittely

Jätehuoltolautakunta on pyytänyt asiassa lausuntoa toimialueen kunnilta, Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Turun kaupungin ja Uudenkaupungin kaupungin verkkosivuilla kuulutusaikana 26.3.- 2.5.2023. Asiaa koskeva selvitysmateriaali on ollut kuulutusaikana nähtävillä Turun kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi asian vireilläolosta on ilmoitettu jätehuoltolautakunnan omilla verkkosivuilla ja Uudessakaupungissa ilmestyvässä lehdessä.

Asiassa esitetyt lausunnot ja mielipiteet

Asiassa on esitetty yhdeksän lausuntoa ja mielipidettä, jotka ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

​Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta on todennut lausunnossaan, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus on perusteltu​ valvontaviranomaisen työn hoitamisen kannalta, koska jätteenkuljetuksia koskevat tiedot ovat yhden rekisterinpitäjän ylläpitämiä ja paremmin saatavilla. Lisäksi kunnan järjestämä kuljetus tavoittaa varmemmin ja säännöllisemmin jokaisen kiinteistön, jolloin varmistutaan siitä, että jokainen kiinteistö on jätehuollon piirissä. Uudessakaupungissa on vaikeiden kulkuyhteyksien päässä kiinteistöjä, joissa lain velvoitteet tulee myös täyttää ja​kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tavoitetaan myös nämä kiinteistöt.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten ympäristönsuojeluviranomaiset ovat omissa lausunnoissaan katsoneet, että Uudenkaupungin​ alueen​ jätteenkuljetus​ tulisi​ hoitaa​ kunnan​ järjestämänä palveluna.​ Salon kaupunki on ilmoittanut, että sillä ei ole asiassa lausuttavaa.

LSJH:n lausunnossa on todettu mm. että kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtyminen parantaisi mahdollisuutta jätehuollon kokonaissuunnitteluun ja alueelliseen kehittämiseen nykyistä paremmin. LSJH pystyy suunnittelemaan ja järjestämään kuljetuspalvelut niin, että kaikki asuinkiinteistöt saadaan kattavasti järjestetyn jätehuollon piiriin ja viranomaisten tehtävät jätehuollon valvonnassa helpottuvat.

Jätehuolto M. Helistölä Oy:n, Remeo Oy:n ja Vakka-Suomen Viemärihuolto Oy:n esittämissä kannanotoissa on puollettu siirtymistä kiinteistö haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen ja todettu, että jätelain 37 §:ssä asetetut vaatimukset kiinteistönhaltijan järjestämälle kuljetukselle täyttyvät Uudessakaupungissa. Kannanottojen mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa yritysten jatkuvan toiminnan, investoinnit ja työllistämisen alueella. Asukkailla säilyvät mahdollisuudet valita itse palveluntarjoajansa ja malli edistää kuntien elinvoimaa ja paikallistaloutta. Keskitetty järjestelmä puolestaan heikentäisi palveluiden joustavuutta ja jätehuoltopalveluiden huoltovarmuutta.​

Liite 1​Uudenkaupungin kiinteää tieyhteyttä vailla olevat saaristoalueet​​

Oheismateriaali 1​Uudenkaupungin teknisen lautakunnan päätös​ 26.3.2013

Oheismateriaali 2​Selvitys saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksesta Uudessakaupungissa

Oheismateriaali 3​Uudenkaupungin lietekuljetusten optimointi, Turku AMK

Oheismateriaali 4​Lausunnot ja mielipiteet

​Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää, että Uudenkaupungin alueella siirrytään saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksessa jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

​Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirrytään liitteen 1 mukaisilla tieyhteyttä vailla olevilla saaristoalueilla 1.1.2028 ja muilla alueilla 1.3.2029.

​Vanhan jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetus ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaavat liitteen 1 mukaisilla tieyhteyttä vailla olevilla saaristoalueilla 31.12.2027 ja muilla alueilla 28.2.2029.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.