Jätehuoltoasiamies Satu Ojala 21.5.2024:

Jätehuoltomääräykset perustuvat jätelain 91 §:ään. Ne ovat jätelakia täydentäviä paikallisia määräyksiä jätehuollon käytännön toteuttamiseksi. Jätehuoltomääräykset koskevat pääosin jätelain 32 §:n mukaan kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvia jätteitä, mutta myös elinkeinoelämän jätehuoltoa koskevia määräyksiä voidaan antaa koskien jätteen keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen teknisiä vaatimuksia ja ympäristön- ja terveydensuojelua.

Toimivalta jätehuoltomääräysten hyväksymisessä ja niistä poikkeamisessa on jätelain 91 §:n mukaan kunnalla. Kunnalle kuuluvista jätelainmukaisista tehtävistä Lounais-Suomessa huolehtii Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta jätelain 23 §:n mukaisena viranomaisena. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on siirtänyt 10.2.2022 (§ 5) toimivaltansa jätehuoltomääräyksistä poikkeamisissa lautakunnan viranhaltijoille.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päivitti alueensa jätehuoltomääräykset 4.5.2023 ja ne tulivat voimaan 1.7.2023. Vajaan vuoden aikana ilmenneitä määräysten muutostarpeita esiteltiin jätehuoltolautakunnalle kokouksessa 18.4.2024. Valmistelua jatkettiin yleisellä kuulemisella, joka päättyi 15.5.2024.

Merkittävimmät muutoksen määräysehdotuksessa koskevat seuraavia asioita;

Kiinteistökohtaiset jäteastiat osana jätehuoltopalvelua

Määräysten 6 §:ään esitetään lisäystä, jonka mukaan LSJH toimittaa kiinteistöille kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa käytettävät uudet käsin siirrettävissä olevat 140 – 660 l jäteastiat. Kiinteistön omaa astiaa voisi käyttää, kunnes se on kuntonsa vuoksi vaihdettava tai kiinteistönhaltija muutoin haluaa vaihtaa astian tai jos astia ei enää sovellu keräysjärjestelmään. Kiinteistöillä nyt käytössä oleville vuokra-astioille esitetään vuoden siirtymäaikaa. LSJH:lta vuokralla olevat astiat siirtyvät määräysten voimaan tullessa astiapalvelun piiriin.

Astiapalveluun siirtymisen merkittävimpiä etuja on mm. jätteenkuljettajien työturvallisuuden paraneminen. Asukkailla ei ole riittävää tietoa jäteastioiden parhaista ominaisuuksista keräykselle ja työturvallisuudelle, ja he hankkivat edelleen jätehuoltomääräysten vastaisia jäteastioita tai liian isoja astioita, jotka täytenä ylittävät sallitun enimmäispainon. Jäteastiassa tärkeitä ominaisuuksia tyhjennettäessä ovat esim. astian pyörien riittävä koko ja astinlauta, joita asukkaat eivät osaa aina huomioida astiahankinnoissaan. Myynnissä on useita jäteastiamalleja, joista kaikki eivät täytä jätehuoltomääräysten vaatimuksia. Astiapalvelu vähentää tuhansien kirjelähetysten ja muistutusviestien lähettämistä kiinteistönhaltijoille ja tehostaa LSJH:n toimintaa ja hallinnollisia kustannuksia. Astiapalvelu vähentää myös ympäristöviranomaisen jätehuoltomääräyksiin liittyvää valvontatyötä.

Siirtyminen astiapalveluun käsin siirrettävissä pinta-astioissa poistaa näitä käyttäviltä kotitalouksilta ja taloyhtiöiltä riskin hukkainvestoinnille. Muutos antaisi myös LSJH:lle ja jätehuoltoviranomaiselle mahdollisuuden joustavasti kehittää keräysjärjestelmiä alueellisesti. Yhdenmukaiset astiat keräysalueella ovat edellytys jätteiden tehokkaalle urakka-aluesuunnittelulle ja kuljetusten optimoinnille, jotka auttavat kuljetusten kilpailutusten onnistumisessa. Keräyksen tehostuminen vähentää jätteenkuljetuksesta aiheutunutta liikennettä asuinympäristöissä ja kuljetuksen aiheuttamia päästöjä. Oikeat jäteastiat kiinteistöillä edistävät myös paikallisten ja valtakunnallisten kierrätystavoitteiden saavuttamista. ​

Lausunnot astiapalvelusta:

Astiapalveluun siirtymistä käsin siirrettävissä pinta-astioissa vastustaa Salon kaupunginhallitus ja Ruskon tekninen lautakunta sekä yksityinen henkilö. Kantaa perustellaan mm. kiinteistönhaltijoiden valinnan mahdollisuuden säilyttämisellä.

TVT asunnot lausuu, että muutos astiapalveluun saattaa olla parannus, mutta omiin jäteastioihin jo investoineet kiinteistöt tulisi huomioida muutoksessa.

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi kommentoi mm., ettei astiapalvelu saa nostaa jätehuollon kokonaiskustannuksia ja kiinteät jäteastiat hankkineita kiinteistöjä ei tule asettaa jatkossa eriarvoiseen asemaan jätteen keräyksessä. Vastuu jäteastioiden puhtaanapidosta tulisi astiapalvelussa painottua palveluntarjoajalle, eli LSJH:lle. Myös yksityinen henkilö on kannanotossaan nostanut esiin, että jäteastian pesupalvelun tulisi sisältyä astiapalveluun.

Pesu ei sisälly automaattisesti astiapalveluun, sillä kaikkien kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen 140 – 660 l astioiden systemaattiseen pesemiseen vaadittavaa pesukalustoa ei ole määrällisesti Suomessa saatavissa. Astiapesu on tällä hetkellä tilattavissa LSJH:lta lisäpalveluna. Osa kiinteistönhaltijoista pesee jäteastian mieluummin itse. Ehdotettu jätehuoltomääräys ei estä astiapalvelun kehittämistä niin, että asukkaalla voisi olla tulevaisuudessa esim. eri tasoisia palveluvaihtoehtoja valittavanaan.

LSJH kannattaa lausunnossaan astiapalveluun siirtymistä. Astiapalvelu on jo käytössä noin puolella Suomen kunnallisista jätehuoltoyhtiöistä.

Biojätteen erilliskeräysvelvoitteet yli 10​ 000 asukkaan taajamissa

Jäteasetuksen 17 §:n mukaan biojäte on kerättävä erikseen jokaiselta asunnolta yli 10​ 000 asukkaan taajamassa. Taajama määritellään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) kartta-aineiston perusteella, jossa taajama-alue koostuu 250 m x 250 m ruuduista, joissa asukkaita on vähintään 200 ja rakennusten etäisyys enintään 200 metriä.

Määräyksiin ehdotetaan biojätteen erilliskeräyksen velvoitealueen rajausta siten, että keräysalueesta rajattaisiin pois sellaiset yksittäiset 250 m x 250 m YKR taajamaruudut, jotka yltävät yksittäisten kiinteistöjen alueelle, joihin ei ole suoraa kulkua taajamasta, tai joille kulkeminen aiheuttaa selvän poikkeaman jäteauton reitiltä.

Erilliskeräysalueen rajaus voidaan tehdä jätelain 15 §:n 2. momentin perusteella. Sen mukaan poikkeaminen erilliskeräysvelvoitteesta voidaan tehdä jätehuoltomääräyksissä, jos erilliskeräys ei johda parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen, kun otetaan huomioon jätteen jätehuollon kokonaisvaikutukset ympäristöön. Ympäristön kuormitus, joka aiheutuisi biojätteen noutamisesta yksittäisiltä kiinteistöiltä pitkän ajomatkan takaa, voidaan katsoa heikentävän erilliskeräyksen lopputulosta siinä määrin, että jätelain 15 §:n mukainen poikkeaminen erilliskeräysvelvoitteesta on perusteltua.

Asuinhuoneiston etäisyys yhteisestä biojätekompostorista

Kompostointia koskevaa pykälää 17 ehdotetaan muutettavan siten, että yhteistä kompostoria voisi käyttää enintään viisi asuinhuoneistoa. Määräykseen lisättäisiin metrimääräinen vaatimus etäisyydelle, joka asunnolta tai vapaa-ajan asunnolta yhteiskompostorille enimmillään saa olla. Esitetty yhden kilometrin etäisyysvaatimus vastaa vaatimusta, joka on asetettu määräysten 7 §:ssä asuntojen tai vapaa-ajan asuntojen yhteiselle jäteastialle. Määräys tarkentaisi jätelain 41 a §:ää, jonka mukaan jätteen haltija voi luovuttaa biojätteen, saostus- ja umpisäiliölietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos omatoiminen tai yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Yhteiskompostorin rajoittaminen viiden asuinhuoneiston käyttöön varmistaisi, että kyse on laissa tarkoitetusta pienimuotoisesta käsittelystä.

Jätteiden nouto ja kuormaaminen

Nykyisten jätehuoltomääräysten voimaantulon jälkeen määräysten mukaisia jätteen kuormausaikoja on laajennettu määräajaksi poikkeuspäätöksillä kahdesti. Määräysten mukaisia jätteiden kuormausaikoja (31 §) on tarpeen muuttaa, koska erilliskeräysvelvoitteiden muutoksen myötä tyhjennettävien jäteastioiden määrä on noussut. Muutoksella pyritään varmistamaan, että tarvittavat tyhjennykset ehditään tehdä kaikissa olosuhteissa mahdollisimman hyvin. Samalla on myös huomioitava asukkaiden viihtyvyys ja liikenneturvallisuus.

Määräysluonnoksessa 8.4. – 15.5. esitettyjä kuormausaikoja on muutettu jätehuoltomääräysehdotukseen luonnoksen nähtävilläolon jälkeen. Kuormausajat on määritelty ehdotukseen kieltämällä jätteen kuormaus yöaikaan klo 22-05 välillä. Viikonpäiviä ei määräyksessä oteta huomioon muutoin kuin ohjaamalla kuormaustoiminta tapahtuvaksi pääsääntöisesti arkisin.

Muutos antaa mahdollisuuksia selviytyä kerättyjen jätelajien lisäyksestä ja poikkeuksellisista tilanteista ja häiriöistä. Se vähentää jätehuoltomääräyksistä poikkeamishakemusten ja -päätösten tarvetta ja nopeuttaa näin ollen yllättäviinkin häiriötilanteisiin reagoimista. Aikaisin aamulla tapahtuvien jäteastiatyhjennysten tiedetään aiheuttavan meluhaittaa, mutta toisaalta liikenneturvallisuuden kannalta aikainen tyhjennys on turvallisempi ja helpompi toteuttaa paikoissa, joissa on myöhemmin runsaasti liikennettä ja pihalla liikkujia. Viikonloppujen ja pyhäpäivien kuormaustoimintaa rajoittaa korkeammat kustannukset, ja kuormaustoiminta tapahtuu jo tämän vuoksi käytännössä arkipäivisin.

Lausunnot jätteiden kuormaamisesta:

Salon ympäristönsuojeluviranomainen lausuu, että kuormausajat tulisi säilyttää ennallaan. Lausuntoa ei ole perusteltu.

Autoalantyöntekijät ry huomauttaa, että viikonloppuja ja arkipyhiä koskevissa kuormausajoissa on huolehdittava, että kuljettajien viikkolevot säilyvät. Lausunnossa esiintuotua huolta ei huomioida kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä, vaan työnantajan on huolehdittava lepoajoista.

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi huomauttaa, että arkiaamujen aikaiset tyhjennykset voivat aiheuttaa asukkaille meluhaittoja ja että kiinteistöt tarvitsevat tietoa tyhjennysajoista.

LSJH on antanut lausunnossaan ehdotuksen kuormausajoiksi. Arkisin kuormausajat olisivat hyvä olla lausunnon mukaan klo 5 -22, ja lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 7 – 18 välillä. Jos arkipyhiä on samalla viikolla useampi, olisi kuormaus sallittu kyseisen viikon lauantaina klo 6 – 22.

Jätteen hyödyntäminen omassa maarakentamisessa ja maanparannusaineena (22§)

Varsinais-Suomen ELY -keskus lausuu jätteen hyödyntämistä maarakentamisessa koskevasta kohdasta.

ELY ehdottaa tarkennuksia, joilla rajataan herkimmät alueet hyödyntämisen ulkopuolelle ja varmistetaan, ettei haitallisia aineita tai muuta rakennusjätettä saa olla hyödynnettävän materiaalin mukana. ELY -keskuksen ehdotus on kirjattu määräyksiin sellaisenaan. Ehdotuksessa käytettyjä termejä ”pilaantumaton betoni- ja tiilijäte”, ”peittäminen” ja ”päällystäminen” ei ole ehdotuksen mukaisesti lisätty määritelmiin (2§), vaan niiden määrittely on sisällytetty suoraan määräystekstiin 22 §:ään, sillä termejä käytetään tekstissä vain tässä kohtaa.

Muut muutokset

Saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoimista kompostointia koskevaa 40 §:ää on korjattu niin, että omatoiminen lietteen kompostointimahdollisuus koskee sekä käymäläjätevesi- että pesuvesilietettä. Pesuvesilietteen käsittelyyn on lisätty vaatimus lietteen erottelusta ja kuivauksesta ennen kompostointia. Ruskon tekninen lautakunta ehdottaa lausunnossaan, että 40 §:ssä mainittu asuinhuoneistojen lukumäärä, jonka lietteet aktiiviviljelijä voi käsitellä nostettaisiin yhdeksään. Määräyksessä huoneistomäärä on viisi, koska omatoimisen käsittelyn tulee olla jätelain 41 a §:n mukaan pienimuotoista.

Luonnosta on muutettu Finncont Ympäristötuotteet Oy:n lausunnon johdosta 23 §:n kohdalta siten, että kompostoivaa biojäteastiaa ei kielletä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Astia soveltuu käytettävän biojäteastiana. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvissa jäteastioissa ei kuitenkaan saa olla kompostimultaa (25 § jäteastioiden täyttäminen).

Jätehuoltomääräyksiin on valmisteltu muutoksia myös useisiin muihin kohtiin edellä kerrottujen muutosten lisäksi. Osa muutoksista ei kuitenkaan muuta määräysten sisältöä, vaan ainoastaan kirjoitusasua korjataan luettavuuden parantamiseksi tai tulkintavirheiden välttämiseksi.

Liite 1​Ehdotus Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiksi​

Liite 2​Ehdotus Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten perustelumuistioksi

Oheismateriaali 1​Saapuneet lausunnot ja kannanotot 11 kpl​

Oheismateriaali 2​Tiivistelmä saapuneista lausunnoista ja kannanotoista

Oheismateriaali 3​Jätehuoltomääräysehdotus, jossa muutokset ovat merkattuja

Oheismateriaali 4​Jätehuoltomääräysten perustelumuistio, jossa muutokset ovat merkattuja

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

Ehdotus​Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaiset jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.8.2024 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.​​

Päätöksenteko​

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Breilin, Engblom, Granroth, Hannula, Nevavuori, Nieminen, Rantanen, Riikonen ja Silander.​

Aggen Hiltusen kannattamana tekemän asian pöydällepanoehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Piitulainen.

Palomäki, Vainio, Erkkilä-Häkkinen ja Korimäki olivat poissa kokouksesta.

Asia käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-3, 4 poissa.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Breilin, Engblom, Granroth, Hannula, Nevavuori, Nieminen, Rantanen, Riikonen ja Silander.

Hiltusen Aggen kannattamana tekemän asian palautusehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Piitulainen.​

Palomäki, Vainio, Erkkilä-Häkkinen ja Korimäki olivat poissa kokouksesta.​

Asia käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-3, 4 poissa.

Hiltusen palautusehdotus oli seuraava:

Esitän Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten palauttamista uudestaan valmisteluun.

Perustelut palauttamisesta uudelleen valmisteluun:

Nyt esitetyssä esitetään lisäystä, jonka mukaan LSJH toimittaa kiinteistöille, jotka kuuluvat kunnan järjestämään jätekuljetukseen, jäteastian, mikäli kuluttaja on uuden jäteastian tarpeessa tai astia ei sovellu heidän määrittelemäänsä keräysjärjestelmään. Esityksessä mainitaan, että siitä ei muodostu NYT kustannuksia, mutta tulevina vuosina jäteastioiden tyhjennykseen lisätään jäteastiapalvelun perusteella maksu, joka määritellään myöhemmin tarkemmin, käyttää LSJH:n jäteastiapalvelua tai ei.

Mikäli pykälä 6 § hyväksytään tässä muodossa, antaa se valtuuden LSJH:lle määrittää vaikka yhden ruuvin siirrolla heidän jäteastiansa käyttöönottamista. Samoin ihmisiä voidaan tämän perusteella velvoittaa ottamaan esim. monilokerikkoastia, jolle heillä ei ole käyttöä, mutta josta voidaan velottaa. Jäteastiat ovat pitkäikäisiä ja näin kuuluu myös olla. Ihmisillä tulee olla vapaus tehdä hankintansa itsenäisesti, kuten myös yrittäjillä myydä jäteastioita kuluttajille. Kustannuksien lisääminen jokaiselle tyhjennysmaksuihin ei ole yhteneväinen ihmisten palvelun käytön ja tarpeen kanssa. Astiapalvelusta maksun kuuluu maksaa ainoastaan palvelun käyttäjän. Edellä mainitut asiat täyttävät määräävän markkina-aseman väärinkäytön määritelmät. Kiellon taustalla on, että toimiva kilpailu ylläpitää muun muassa kilpailukykyisiä hintoja ja laadukkaita tuotteita, edistäen näin kuluttajien etua. Kilpailulain ja SEUT-sopimuksen 102 artiklan kieltämä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi liittyä hinnoitteluun, kuten esimerkiksi kohtuuttoman korkean hinnoittelun, hintaruuvin, saalistushinnoittelun tai hintasyrjinnän tapauksessa. Väärinkäytössä kyse voi olla myös esimerkiksi toimituksista kieltäytymisestä, sitomisesta taikka yksinmyynti- tai yksinostosopimuksista. Sitä vastoin on perusteltua, että rikkinäinen astia vaihdetaan kahden kuukauden sisällä uuteen, sen aikaisten määräysten täyttävään jäteastiaan. Mikäli jäteastiaa ei ole määräajassa vaihdettu, LSJH:lla on toimivalta uuden astian toimittamiseen ja siitä laskuttamiseen.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n varatoimitusjohtaja Jaana Turpeinen ja palvelujohtaja Cati Huhta esittelivät asiaa kokouksessa. He poistuivat kokouksesta esittelyn jälkeen​