Kaupunkiympäristö, luvat ja valvonta, jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 25.4.2023:

Päätöksenteko jätteenkuljetusasiassa

​Jätelain (646/2011) 149 §:n 4 momentin mukaisesti kunnan, jossa jätteenkuljetus lain voimaan tullessa hoidetaan vanhan lainsäädännön mukaisesti ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä jätelain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös. Jos päätöksellä siirrytään sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen lakkaamisesta.

​Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättää kunnan jätehuoltoviranomainen, joka Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueella on Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta.

​Uudenkaupungin kaupunki liittyi vuoden 2022 alusta Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n osakkaaksi ja Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jäseneksi. Tämä päätös ei kuitenkaan koske Uudenkaupungin alueen jätteenkuljetuksia.

Aiemmat päätökset kiinteiden jätteiden kuljetusjärjestelmistä

​Jätelain siirtymäsäännöksen mukaan päätös asiassa olisi pitänyt tehdä viimeistään vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli 1.5.2013. Lounais-Suomen alueen jätehuoltoviranomaiset ovat vuosina 2013-2021 tehneet kuusi päätöstä polttokelpoisen jätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä kiinteistönhaltijan järjestämänä:

• Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päätti 29.5.2013 (§ 31) kuljetuksen järjestämisestä kiinteistönhaltijan järjestämänä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, kanta-Paraisten, Pöytyän (lukuun ottamatta Yläneen aluetta), Ruskon (lukuun ottamatta Vahdon aluetta), Tarvasjoen sekä Turun alueilla. Turun hallinto-oikeus kumosi valitusten perusteella päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Turun hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi päätöksellään (18.2.2016, taltionumero 537) tehdyt valitukset.
• Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätehuoltolautakunta päätti 21.5.2013 kuljetuksen järjestämisestä kiinteistönhaltijan järjestämänä Paimion, Salon ja Sauvon alueilla. Turun hallinto-oikeus kumosi valitusten perusteella päätökset ja palautti asiat uudelleen käsiteltäviksi. Turun hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi päätöksillään (18.2.2016, Taltionumerot 530, 532 ja 536) tehdyt valitukset.
• Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 23.5.2017 (§ 31) kuljetuksen järjestämisestä kiinteistönhaltijan järjestämänä kaikkien niiden toimialueensa alueiden osalta, joissa on käytössä vanhan jätelain mukainen sopimusperustainen jätteenkuljetusjärjestelmä.​ Turun hallinto-oikeus kumosi valitusten perusteella päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi (7.11.2018 päätösnumero 18/0336/1). Turun hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi päätöksellään (31.12.2020, taltionumero 6230) tehdyt valitukset.
• Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 18.3.2021 (§ 11) kuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä kaikkien niiden toimialueensa alueiden osalta, joissa on käytössä vanhan jätelain mukainen sopimusperustainen jätteenkuljetus. Turun hallinto-oikeus kumosi valitusten perusteella päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi (23.6.2022 päätösnumero H1040/2022). Turun hallinto-oikeuden päätökseen ei haettu valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja hallinto-oikeuden päätös on siten lainvoimainen. Turun hallinto-oikeuden päätös on oheismateriaalina.

​

Hallintotuomioistuinten päätösten seurauksena lautakunnan on tehtävä asiassa uusi päätös. Jätelakia on muutettu 19.7.2021 siten, että kaikissa kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään kuljetukseen biojätteen osalta viimeistään 19.7.2024 alkaen sekä pienmetallijätteen ja pakkausjätteiden osalta 1.7.2023 alkaen. Tämän vuoksi lautakunnan kiinteiden jätteiden jätteenkuljetusta koskeva uusi päätös voi koskea vain polttokelpoisen jätteen (eli ns. sekajätteen) kuljettamista.

Edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle

​Jätelain (646/2011) 35 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:ssä tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Lainkohdan mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

​Jätelain 36 §:n mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus kiinteistöiltä on ensisijainen vaihtoehto. Jätehuollon toiminta-alueella voidaan kuitenkin päättää, että kiinteistöjen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa. Tämä on mahdollista ainoastaan, mikäli seuraavat jätelain 37 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät:​

1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin
2. kuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja
3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

​

Hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan jätteen kuljetukset järjestetään siis lähtökohtaisesti kunnan järjestämänä kuljetuksena. Päätös kiinteistönhaltijan järjestämästä kuljetuksesta voidaan tehdä vain, jos kaikki 37 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Kunnan päätösvallan rajaaminen on tarpeen, jotta kunta varmistuu etukäteen 32 §:ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi.

Hallituksen esityksen 37 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan edelleen, että ehdotetut kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset.

Päätösehdotuksen perustelut

Jätelain 37 §:ssä asetettujen edellytysten täyttyminen​

Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden jätehuollon viranhaltijat ovat tehneet kuljetusjärjestelmästä päättämisen tueksi selvityksen ”Kunnan vastuulle kuuluva polttokelpoisen jätteen kuljetus Lounais-Suomessa: Arvio jätelain ehtojen täyttymisestä 2023”. Lisäksi käytettävissä ovat seuraavat selvitykset:

• Selvitys jätehuollon hinnoista Lounais-Suomen alueella, Taloustutkimus Oy
• ​Jätekuljetusjärjestelmien vertailu, Logistinen näkökulma, Turun AMK
• Vastine Ramboll Oy:n selvitykseen, Turun AMK
• Selvitys jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaisten ehtojen täyttymisestä Turun seudun jätteiden kuljetuksissa, Ramboll Oy
• Kommentit Ramboll Oy:n selvitykseen, viranhaltijat

​

​Selvityksistä käy ilmi, että jätelain 37 §:n mukaiset edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle polttokelpoisten jätteiden kuljetuksessa eivät tarkastelualueella täyty.​ Selvitykset ovat oheismateriaalina.

​Myös Turun hallinto-oikeus on viimeisimmässä asiaa koskevassa päätöksessään (23.6.2022 päätösnumero H1040/2022) todennut, että tehdyt selvitykset ja lautakunnan aiemmassa päätöksessään esittämät perustelut eivät osoita minkään kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen siirtymiselle säädetyn edellytyksen täyttyvän koko tarkastelualueella. Tarkastelualueen polttokelpoisen jätteen kuljetuksessa tai muussakaan jätehuollossa ei ole tämän jälkeen tapahtunut mitään sellaisia muutoksia tai saatu mitään sellaista uutta selvitystietoa, joiden perusteella asian voitaisiin perustellusti olettaa olevan toisin. Turun hallinto-oikeuden päätös on oheismateriaalina.

Samoja selvityksiä on käytetty päätöksenteon pohjana myös asian aiemmissa käsittelyvaiheissa. Jätehuoltolautakunnan viranhaltijoiden tekemää selvitystä on kuitenkin päivitetty vuonna 2023 siten, että siinä on otettu huomioon jätelain muutos (714/2021), jonka seurauksena kuljetusjärjestelmää koskeva päätös voi jatkossa koskea vain polttokelpoisen jätteen kuljetusta.

Muita perusteluita kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymiselle

​Kuljetuspalveluiden kattavuus ja tasapuolisuus

Kaikki kunnan jätehuollon asiakkaat otetaan huomioon kuljetuspalveluita kilpailutettaessa ja järjestettäessä. Kiinteistöille, joille ei ole mahdollista päästä jäteautoilla on mahdollista järjestää suunnitelmallisesti alueellisilla vastaanottopaikkoja, jotka voidaan liittää osaksi kunnan kuljetusurakka. Kuljetuspalvelut on ylläpidettävä myös asiakkaille, joilla on maksuhäiriöitä.

Kuljetuskustannukset määräytyvät säännöllisesti suoritettavien kilpailutusten perusteella ja kuljetusmaksut ovat samansuuruisia ja tasapuolisia jätehuollon asiakkaille. Kaikki asiakkaat hyötyvät tasapuolisesti LSJH:n neuvotteluvoimasta palveluiden hankkijana riippumatta mm. kiinteistön sijainnista. Selvitysten mukaan kuljetusmaksut ovat myös keskimäärin alhaisempia kunnan järjestämässä kuljetuksessa.

Jätemaksut ja niiden perusteet määrää jätehuoltolautakunta, jonka päätöksentekoon kuntalaisilla on oikeus osallistua esittämällä asiasta mielipiteensä. Jätemaksut ja niiden perusteet ovat julkisia ja läpinäkyviä. Kuljetusmaksut määrätään suoraan kiinteistöjen haltijoille, jolloin myös kuljetuskustannusten aleneminen välittyy tasapuolisesti kaikkien jätehuollon asiakkaiden maksuihin.

Kuljetusten toimivuus ja huoltovarmuus

​Järjestelmässä voidaan varmistaa huomattavasti paremmin kiinteistöjen kuuluminen kiinteistöittäiseen kuljetukseen ja kerättyjen jätteiden päätyminen kunnan määräämiin vastaanottopaikkoihin ja asianmukaiseen hallittuun käsittelyyn. Samalla minimoidaan ympäristö- ja terveysriskit, joita syntyy jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä, vääriin paikkoihin toimittamisesta ja ympäristöön hylkäämisestä.

​Kun kaikki asuinkiinteistöt ovat kunnan kuljetusasiakkaita ja alueella on voimassa olevat taksat, valmiiksi reititetyt kuljetukset ja yhtenäinen suunnitelma kuljetuksen poikkeustilanteiden varalle, voi kuljetuksen järjestämisestä vastuussa oleva LSJH reagoida yllättäviin tilanteisiin suunnitelmallisesti ja nopeasti.

Asiakkaan jätehuoltopalvelut yhdeltä luukulta

​Kaikki kunnan jätehuollon asiakkaat saavat kaikkien kiinteistöllä syntyvien jätelajien osalta tarvittavat LSJH:n järjestämät jätehuoltopalvelut ja niihin liittyvän neuvonnan ja opastuksen sekä jätehuollon laskutuksen yhdeltä luukulta.

Mahdollisuudet vaihtoehtoisten keräysjärjestelmien ja kierrätykseen ohjaavien jätemaksujen kattavaan hyödyntämiseen

​Polttokelpoisen jätteen ja erilliskerättävien jätteiden (bio- ja pakkausjätteet sekä pienmetalli) lokeroastia- ja korttelikeräysjärjestelmiä voidaan kehittää ja ottaa käyttöön kattavasti vain, mikäli myös polttokelpoisen jätteen kuljetus järjestetään kunnan järjestämänä. Esimerkiksi biojätteiden ja polttokelpoisen jätteen keräys voitaisiin järjestää suurissa taajamissa kaksilokeroastioilla ja uusilla asuinalueilla voitaisiin ottaa käyttöön myös polttokelpoisen jätteen keräyksen kattavia korttelikeräysjärjestelmiä.

​Erityisen merkittävää kierrätyksen edistämisen kannalta on mahdollisuus käyttää kattavasti kannustavia jätemaksuja. Kannustavien maksujen käyttö on mahdollista vain kunnan järjestämässä kuljetuksessa, jossa jätehuoltolautakunta määrää asukkaiden astiakohtaiset käsittely- ja kuljetusmaksuosuudet myös polttokelpoiselle jätteelle.

​Kuljetuksen tehokkuus ja vähäisemmät haitalliset ympäristövaikutukset

​Jätteenkuljetuslogistiikan tehokkuus voidaan optimoida alueellisesti, kun kuljetusjärjestelmien rajat eivät rajoita kuljetusreittien suunnittelua ja kun kussakin urakassa toimii vain yksi kuljetusurakoitsija.

​Erilliskeräysvaatimusten tiukentuessa kuljetusten tehokkuudesta ja vähäpäästöisyydestä on huolehdittava, jotta lisääntyvän keräyksen ja kierrätyksen ympäristöhyötyjä ei menetetä tehottomasta kuljetuksista aiheutuviin ympäristöhaittoihin. Raskaan jäteautoliikenteen minimointi parantaa myös liikenneturvallisuutta asuinalueilla.

Kunnan kuljetusurakoissa voidaan ottaa nopeasti ja kattavasti käyttöön uutta vähäpäästöistä tai päästötöntä kuljetusajoneuvokalustoa. LSJH:n kuljetusurakoissa otettiin biokaasu käyttöön polttoaineena keväällä 2020 ja biokaasua tullaan käyttämään jatkossakin, mikäli tankkauspisteverkosto sen mahdollistaa.

Seurannan ja valvonnan toimivuus ja helppous

​Jätehuolto- ja valvontaviranomaisten tiedonsaanti sekä viranomaisvelvoitteiden hoitaminen ja käytännön työskentely on huomattavasti yksinkertaisempaa, helpompaa ja tehokkaampaa kun viranomaiset saavat omien velvoitteidensa hoitamiseksi kaikki tarvittavat tiedot LSJH:ta ilman erillisiä pyyntöjä, kehotuksia ja valvontatoimenpiteitä.

​Jätehuoltoviranomaisen ei tarvitse jatkuvasti seurata kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen toimivuutta eikä sille asetettujen ehtojen täyttymistä eikä arvioida niiden perusteella uusien kuljetusjärjestelmäpäätösten tarvetta.

Kuljetusten markkinakartoitukset ja kuljetusurakoiden osiin jakaminen kunnan kilpailutuksissa

​Kaiken kokoisten kuljetusyritysten mahdollisuudet kunnan tarjouskilpailuihin osallistumiselle turvataan nykyisin myös suoraan lainsäädännössä. Jätelain muutoksen seurauksena LSJH:n on palvelujenhankintoja suunnitellessaan tehtävä markkinakartoitus ja määriteltävä tarjouspyynnössä palvelujen kesto. Lisäksi kuljetushankinnat ajoitettava siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Kuljetukset on kilpailutettava osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi.

​Aikataulu kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisessä

​Jätelain 37 §:n mukaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä koskevassa päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisajankohdasta, joka voi olla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä.

​Mikäli jätehuoltolautakunta päättää kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä, toteutetaan siirtyminen vaiheittain siten, että ensimmäiset LSJH:n järjestämät kuljetusurakat alkavat aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksenteosta eli vuonna 2026 ja siirtymä saatettaisiin päätökseen vuoden 2029 loppuun mennessä.

​Kuljetusurakoitsijoille ja asukkaille ilmoitetaan siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen viimeistään vuotta ennen LSJH:n kilpailuttaman urakan alkua. Kilpailutuksen käytännön järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaa LSJH.

Asian käsittely

​Jätehuoltolautakunta on pyytänyt asiassa uudet lausunnot kunnilta sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä. Lisäksi lausuntoa on pyydetty erikseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, joka toimii alueellisena jätelain valvontaviranomaisena Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueella.

​Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Turun kaupungin verkkosivuilla kuulutusaikana 10.3.-19.4.2023. Asiaa koskeva kuulutus ja selvitysmateriaalit ovat olleet kuulutusaikana julkisesti nähtävillä Turun kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi asian vireilläolosta on ilmoitettu jätehuoltolautakunnan omilla verkkosivuilla ja toimialueen lehdistössä.

Kuntien lausunnot

​Toiminta-alueen kunnista 14 antoi asiassa lausunnon. Kaarinasta ja Paimiosta lausunnot saatiin erikseen kaupunginhallituksilta ja jätehuollon valvontaviranomaisina toimivilta ympäristönsuojeluviranomaisilta.

​Lausunnon antaneista kunnista, joissa polttokelpoinen jäte jo nykyisin kuljetetaan kunnan järjestämässä kuljetuksessa, ovat kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymistä koko toimialueella puoltaneet Masku ja Mynämäki.​ Raision lausuntoa voidaan pitää neutraalina, joskin siinä on esitetty, että Raision kaupungin kannalta saattaisi olla eduksi, jos jätteenkuljetus voitaisiin järjestää ilman kuntarajojen esteitä myös polttokelpoisen jätteen osalta, jolloin kuljetusten logistiikkaa voitaisiin tarkastella uudella tavalla kuntien reuna-alueilla. Lisäksi ​Raision lausunnossa todettiin, että jätehuoltolautakunnan tulee huolehtia siitä, että asiassa tehdään laillinen päätös ja että hallinto-oikeuden taakkaa ei lisätä uudella perusteettomalla päätöksellä.​

​Kunnista, joissa polttokelpoinen jäte kuljetetaan nykyisin vanhan jätelain mukaisessa sopimusperusteisessa kuljetuksessa, ovat kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen siirtymistä puoltaneet Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Paimio, Pöytyä, Rusko ja Salo. Kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymistä ovat puoltaneet Turku, Parainen, Sauvo sekä Kaarinan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristölautakunta.​

Turun kaupungin lausunnossa on huomautettu, että asiassa tehdyt toistuvat lainvastaiset päätökset ovat aiheuttaneet huomattavaa hallinnollista kuormaa ja jatkuvaa epävarmuutta alueen jätehuollon toimijoille. Lausunnon mukaan asiassa saatujen aiempien tuomioistuinratkaisujen perusteella on ilmeistä, että jätelaissa kiinteistönhaltijan järjestämälle kuljetukselle asetetut vaatimukset eivät täyty, joten asian käsittelyä ei ole syytä tarpeettomasti enää pitkittää uusilla päätöksillä, joilla ei ole aiempien ratkaisujen perusteella edellytyksiä saavuttaa lainvoimaa.

​Kaarinan ja Liedon kaupunkien lausunnoissa on Lounais-Suomen jätehuoltolautakuntaa pyydetty palauttamaan asia uudelleen käsittelyyn siten, että jätehuoltolautakunta voisi päättää kiinteiden jätteiden kuljetuksessa pysyä nykyisessä, jätelain 37 §:n mukaisessa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa siltä osin ja kaikissa niissä alueen kunnissa ja/tai kunnan osissa, joissa järjestelmä täyttää jätelain edellytykset.

Selvitysmateriaalin perusteella ei toimialueella ole kuitenkaan osoitettavissa mitään tiettyä kuntaa tai kunnanosaa, jossa kaikkien kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmään siirtymisen ehtojen voitaisiin perustellusti osoittaa täyttyvän. Myöskään lausunnoissa ei ole esitetty, mitä tällaiset alueet voisivat olla. Nykyisen sopimusperusteisen kuljetusalueen pilkkominen pienempiin aluekokonaisuuksiin lausuntojen mukaisesti edellyttäisi näin ollen palaamista alueen kuljetusjärjestelmäasiassa lähtöpisteeseen ja asian käsittelyn aloittamista kokonaan alusta sekä uusien kunta- tai kunnanosakohtaisten selvitysten ja uusien päätösten tekemistä. Etukäteen ei ole mahdollista varmistua jätelain ehtojen täyttymisestä myöskään uusien selvitysten perusteella siten, että asiassa saataisiin aikaan lainvoimaisia päätöksiä. Kuten yllä on esitetty, Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätehuoltolautakunta teki​ aikanaan kuntakohtaiset päätökset kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä Paimion, Salon ja Sauvon kuntien alueilla ja myös ne kaikki kumottiin valitusten perusteella.

​Kuljetusjärjestelmäratkaisua on jätehuoltoviranomaisissa arvioitu lähtökohtaisesti alueellisesta näkökulmasta koska alueen kunnat ovat päättäneet järjestää vastuulleen kuuluvan jätehuollon alueellisesti yhteistoiminnassa. Kuljetusten osalta tämä alueellinen tarkastelu on tärkeää mm. siksi, että kaikki yhteistoiminta-alueen sisäiset kuljetusjärjestelmärajat mitä todennäköisimmin heikentävät alueen jätekuljetusten kokonaislogistista tehokkuutta koska kuntarajat ja/tai kunnanosarajat rajoittavat mahdollisimman tehokkaiden kuljetusreittien muodostamista molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Selvitysten perusteella kuljetusten tehottomuus nostaa kuljetusten kokonaiskustannuksia, asukkaiden jätemaksuja sekä haitallisia päästöjä ympäristöön. Mitä pienempiin kuljetusalueisiin toiminta-alue jaettaisiin, sitä vaikeampaa olisi myös jätehuollon alueellinen kehittäminen, kun jo nykyisetkin kuljetusjärjestelmärajat ja kahden rinnakkaisen kuljetusjärjestelmän ylläpito vaikeuttavat jätehuollon alueellista kehittämistä ja eri kuljetusjärjestelmissä olevien kuntien yhteistyötä jätehuollossa.

Muut lausunnot ja kannanotot

​Muita kannanottoja ja lausuntoja saatiin asunto-osakeyhtiöiltä (8 kpl), LSJH:lta kuljetusyrityksiltä ja niiden edunvalvontajärjestöltä (4 kpl) sekä yhdistyksiltä sekä yksityishenkilöiltä (17 kpl). Lisäksi lausunnon on antanut alueellisena jätehuollon valvontaviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus. Näissä lausunnoissa ja kannanotoissa on pääsääntöisesti puollettu kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen siirtymistä mutta myös neutraaleja ja kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymistä puoltavia kannanottoja on esitetty. Osa yksityishenkilöisen kannanotoista on ollut sellaisia, että lähettäjän henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa.

Yksityisten kuljetusyritysten ja niiden edunvalvontajärjestönä toimivan SKAL Ympäristöyritykset ry:n lausunnoissa on esitetty, että edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen siirtymiselle täyttyvät koko tarkastelualueella tai ainakin suurimmalla osalla tarkastelualueesta. Uusia selvityksiä näiden esitysten tueksi ei ole lautakunnalle toimitettu.​

Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan, että jätelain 37 §:n mukaisten edellytysten kiinteistöittäisen jätehuollon järjestämiseksi kiinteistön haltijan järjestämänä ei voida katsoa täyttyvän Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella. Edellytykset eivät täyty mm. siltä osin kuin järjestelmän tulisi edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukea jätehuollon alueellista kehittämistä aiheuttamatta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan tulee huomioida oikeusasteiden perustelut aiempien päätösten kumoamisesta eikä tehdä lainsäädännön vastaisesti jälleen päätöstä kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon jatkamisesta ko. kuntien alueella.

​Koonti lausunnoista ja kannanotoista sekä kaikki lausunnot ja kannanotot kokonaisuudessaan on esitetty oheismateriaalina.​

Oheismateriaali 1​Kunnan vastuulle kuuluvan polttokelpoisen jätteen kuljetus Lounais-Suomessa

Oheismateriaali 2​Selvitys jätehuollon hinnoista Lounais-Suomen alueella

Oheismateriaali 3​Kommentit Ramboll Oy:n selvitykseen​

Oheismateriaali 4​Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu, Logistinen näkökulma

Oheismateriaali 5​Vastine Ramboll Oy:n selvitykseen

Oheismateriaali 6​ ​Selvitys jätelain ehtojen täyttymisestä Turun seudun jätteiden kuljetuksessa

Oheismateriaali 7​Lauri Ojalan lausunto Ramboll Oy:n selvityksestä

Oheismateriaali 8​Turun hallinto-oikeuden päätös H1040_2022​

Oheismateriaali 9​Koonti kuljetusjärjestelmää koskevista lausunnoista ja mielipiteistä

Oheismateriaali 10​Kuntien antamat lausunnot

Oheismateriaali 11​Muut lausunnot ja mielipiteet​

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää, että Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paimion, kanta-Paraisten, Pöytyän, kanta-Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueilla siirrytään polttokelpoisen jätteen kuljetuksessa nykyisestä sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä vaiheittain vuosina 2026- 2029 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kilpailuttamien uusien kuljetusurakoiden alkaessa. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus lakkaa kunnan järjestämään kuljetukseen siirryttäessä.

​

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 7-6, 3 poissa.

Päätöksenteko​​

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Breilin, Engblom, Hannula, Makkonen, Nevavuori, Nieminen, Riikonen ja Silander.

Seikolan Hiltusen kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Agge, Korimäki ja Vainio.

Ahlbeck, Palomäki ja Rantanen olivat poissa kokouksesta.​

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 8-5, 3 poissa.

Seikolan palautusehdotus oli seuraava:

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää palauttaa esityksen polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmän osalta uudelleen valmisteluun. Selvityksessä on tarkasteltava erikseen taajamat, haja-asutusalueet sekä saaristoalueet. Selvityksen tulee olla puolueeton ja tarkastella kiinteistönhaltijan kohtaista jätelain mukaista kuljetusjärjestelmää. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta edellyttää, että tehdään uusi riippumaton ja ammattimainen selvitys polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmästä. Näin jätehuoltolautakunta pystyy tekemään päätöksen, joka perustuu faktaan sekä ajankohtaisiin tietoihin.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Breilin, Engblom, Hannula, Makkonen, Nevavuori, Nieminen ja Silander.

Hiltusen Vainion kannattamana tekemän muutosesityksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Agge, Korimäki, Seikola ja Riikonen.

Ahlbeck, Palomäki ja Rantanen olivat poissa kokouksesta.

Hiltusen muutosehdotus oli seuraava:

Polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmä Varsinais-Suomessa. Esitän jätteenkuljetusten säilymistä ennallaan. Perustelut: Muutoksen on lähdettävä asiakkaiden puolelta, ei monopoliasemaa tavoittelevan yrityksen. Jatkuva pyrkimys toimivan järjestelmän muuttamiseen ei ole kenenkään etu. Toiminnan/jätekuljetuksen hajauttaminen on osa riskien hallintaa, ei päinvastoin.