Jätehuoltoasiamies Satu Ojala 5.9.2018:

Päätöksenteko jätteenkuljetusasiassa

Jätelain (646/2011) 149 §:n 4 momentin mukaisesti kunnan, jossa jätteenkuljetus lain voimaan tullessa hoidetaan vanhan lainsäädännön mukaisesti ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä jätelain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös. Jos päätöksellä siirrytään sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen lakkaamisesta.

Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättää kunnan jätehuoltoviranomainen, joka Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueella on Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta.

Aiemmat päätökset lietteiden kuljetusjärjestelmistä

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päätti 29.5.2013 (§ 31), että sen toimialueen sako- ja umpikaivolietteiden (myöhemmin liete) kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Lautakunnan päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi lautakunnan päätöksen siltä osin kuin siinä oli päätetty kuljetusten järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä. Turun hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylännyt päätöksellään (18.2.2016, taltionumero 537) Turun hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset.

Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätehuoltolautakunta teki 21.5.2013 jätelain 37 §:n mukaisen päätöksen Paimion, Salon ja Sauvon jätteenkuljetuksen järjestämistavasta. Jätehuoltolautakunta päätti kuljetuksen järjestämisestä kiinteistönhaltijan järjestämänä kuljetuksena kaikissa kolmessa kunnassa. Turun hallinto-oikeus kumosi valitusten perusteella jätehuoltolautakunnan päätökset. Hallinto-oikeuden päätökseen haettiin muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka hylkäsi päätöksillään (18.12.2016, Taltionumero 530) tehdyt valitukset.

Jätteiden kuljetusasiaa käsiteltiin uudelleen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa 23.5.2017 (31 §). Lautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun jätteenkuljetuksen järjestämisestä lietteiden osalta niiden toimialueensa kuntien alueilla, joilla on käytössä vanhan jätelain mukainen sopimusperustainen jätteenkuljetusjärjestelmä

Lietteiden kuljetusjärjestelmät

Kunnan on huolehdittava vastuulleen kuuluvan lietteen kiinteistöittäisestä kuljetuksista jätelain 35.1 §:n mukaisesti. Kuljetukset voidaan jätelain mukaan hoitaa joko kunnan järjestämänä ja kilpailuttamana kuljetuksena (36§) tai kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena (37§).

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuntien omistama jäteyhtiö LSJH kilpailuttaa lietteiden keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä vastaanottopaikkaan. Kuljetusurakat kilpailutetaan keskitetysti ja kullakin urakka-alueella ja kuljetuksista vastaa kilpailutuksen kautta valikoitunut yksityinen kuljetusyrittäjä. Kunnan kuljetusten kilpailutuksessa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Kunnan kuljetuksessa jätehuoltolautakunta hyväksyy jätemaksutaksassa jätemaksujen perusteet ja lietesäiliökohtaiset tyhjennysmaksut. Kunnan jätemaksut ovat julkisia ja julkisoikeudellisia.

Kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa kiinteistön haltija järjestää itse kiinteistönsä lietteenkuljetukset sopimalla kiinteistön lietesäiliöiden tyhjentämisestä jonkun rekisteröidyn kuljetusyrittäjän kanssa.  Kuljetusyrittäjän kiinteistönhaltijalta laskuttama maksu on yksityisoikeudellinen ja perustuu kiinteistönhaltijan ja jätteenkuljetusyrityksen väliseen sopimukseen. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen alueella voi toimia samanaikaisesti useampia kuljetuspalveluita tarjoavia kuljetusyrittäjiä.

Edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle

Jätelain (646/2011) 35 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen ml. lietteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Lain 36 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen lietteenkuljetus, jollei 37 tai 41 §:stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Lain 37 §:n 1 momentin mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin

2) kuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Hallituksen esityksessä jätelaiksi (HE 199/2010) todetaan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta koskevan 37 §:n perusteluissa, että kunnan olisi tehtävä asiasta hallintopäätös. Päätös voitaisiin kuitenkin tehdä vain, jos kaikki pykälän 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kunnan päätösvallan rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen sen varmistamiseksi, että kunta varmistuu etukäteen 32 §:ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään ehdotetun pykälän mukaisesti kiinteistön haltijan päätettäväksi.

Hallituksen esityksen 37 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan edelleen, että ehdotetut kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset olisivat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tämä olisi tarpeen erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi.

Lietteiden kuljetusta koskevat selvitykset

Turun ympäristötoimialan jätehuollon viranhaltijat ovat tehneet kuljetusjärjestelmästä päättämisen tueksi arvion jätelain ehtojen täyttymisestä. Kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus Lounais-Suomessa -selvitys koskee kaikkia kunnan vastuulle kuuluvissa kuljetuksessa kuljetettavia jätejakeita. Lisäksi käytettävissä ovat seuraavat asiassa tehdyt selvitykset:

Erityisesti lietteiden osalta on kuljetuskysymystä selvitetty jo aiemmin seuraavissa selvityksissä:

• Selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskunnissa; Valonia ja Turun AMK,
• Selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Rouskis Oy:n osakaskunnissa Kemiö, Paimio, Salo, Sauvo; Valonia ja Turun AMK
• Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräys, Ellinora Ekman, opinnäytetyö 2016
• Selvitys viemäriverkostojen ulkopuolella syntyvän lietteen määrästä Varsinais-Suomen alueella; Annika Kunnasvirta 2010.

Edellisen lautakuntakäsittelyn jälkeen on lisäselvityksenä saatu seuraavat selvitykset:

• Katsaus lietehuoltoon Lounais-Suomessa, opinnäytetyö, Satu Ojala 2017
• Sako- ja umpikaivolietteet käsittely Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella; LCA Consulting Oy 2018.
• Jätelain 35 ja 37 § mukainen sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmäselvitys Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella; Ramboll Oy; 2018
• Haja-asutuksen jätevesilietteiden ympäristö- ja vesistövaikutukset, Valonia, Leka Jarkko, 2018

Kaikki selvitykset ovat oheismateriaalina.

Selvitysten perusteella ei ole mahdollista etukäteen varmistua kunnan vastuulle kuuluvan lietteen osalta jätelain 37 §:ssä säädettyjen ehtojen täyttymisestä siten, että alueella voitaisiin siirtyä kiinteistön haltijan järjestämään lietteiden kuljetukseen.

Ramboll Oy:n selvityksen mukaan edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämään kuljetukseen siirtymiselle ovat koko lautakunnan sopimusperusteisen kuljetuksen alueella olemassa. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida varmistua mm. lietekuljetuspalveluiden kattavasta tarjolla olosta koko toimialueella, palveluiden hintojen tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä taikka siitä, että kiinteistönhaltijan kuljetukseen siirtyminen edistäisi lietehuollon yleistä toimivuutta kunnissa ja tukisi jätehuollon alueellista kehittämistä. Selvityksestä on esitetty yksityiskohtaisemmat kommentit, jotka ovat myös oheismateriaalina.

Kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen siirtymiset edut

Lietteiden kuljetus on olennainen osa lietteiden jätehuoltojärjestelmän kokonaisuutta, johon kuuluvat kaikki jätehuollon vaiheet lietteiden kiinteistöittäisestä keräilystä niiden asianmukaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Kunnan järjestäessä myös lietteen kuljetukset voivat kunnat ja niiden lukuun toimiva kuntien omistama jäteyhtiö toteuttaa jätehuoltoa suunnitelmallisesti ja hallitusti siten, että kaikki jätehuoltojärjestelmän osat ja vaiheet ovat tiedossa ja hallinnassa ja ne tukevat kokonaisuuden toimivuutta.

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kunnat itse vastaavat siitä, että kaikki alueen jätehuoltopalveluita tarvitsevat kiinteistöt selvitetään ja otetaan huomioon kuljetuspalveluita järjestettäessä. Kaikki alueen kiinteistönhaltijat myös hyötyvät yhtäläisesti kunnan neuvotteluvoimasta kuljetuspalveluiden hankkijana. Näin voidaan varmistaa, että palvelutarjonta kattaa kaikki kiinteistöittäiseen kuljetukseen kuuluvat kiinteistöt ja laadultaan samanlaiset palvelut voidaan järjestää kaikille ehdoiltaan samanlaisina paikalliset erityisolosuhteet huomioiden. 

Kunnan säännöllisellä kilpailutuksella varmistetaan, että palveluiden hinnat pysyvät kohtuullisina. Maksuista ja taksoista päättää ja maksut määrää jätehuoltoviranomainen, jonka päätöksentekoon kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja jolle voi myös tehdä muistutuksen kunnan jätemaksusta. Hinnoittelu- ja maksuperusteet ovat läpinäkyviä. Maksutulot käytetään kuntalaisten jätehuoltopalveluiden järjestämiseen eikä niillä saa kerätä taloudellista voittoa.

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa jätteenkuljetuspalvelut jatkuvat ja palvelu on saatavilla siinäkin tapauksessa, että kiinteistönhaltija ei syystä taikka toisesta kykene maksamaan kuljetuspalvelusta. Kunnan jätemaksu on suoraan ulosottokelpoinen, joten mahdollinen suorittamatta jäänyt maksu peritään asiakkaalta ulosottotoimin palveluiden jatkuessa kuitenkin normaaliin tapaan.

Kunnan kuljetusjärjestelmään siirtyminen helpottaa olennaisesti kunnan jäteneuvontaa ja tiedottamista kun kaikki alueen kiinteistönhaltijat on kunnan kuljetusasiakkaita. Asiakkaat puolestaan saavat kaiken tarvitsemansa jätehuoltoon liittyvän opastuksen ja neuvonnan samasta paikasta ja samansisältöisenä asuinpaikasta riippumatta. 

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa voidaan luotettavammin varmistaa kiinteistöt, joita lietteitä on kerätty sekä kerättyjen lietteiden päätyminen määräysten mukaisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Näin voidaan varmistaa myös lietteiden jätehuollosta vastuussa olevan kunnan oikeudet ja tosiasialliset mahdollisuudet jätehuollon järjestämiseen. Samalla voidaan minimoida ympäristö- ja terveysriskit, joita voi syntyä jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä tai vääriin paikkoihin toimittamisesta. Kunnan ollessa tietoinen lietteiden syntypaikoista ja syntyvien lietteiden määristä, on lietteille mahdollista suunnitella myös vaihtoehtoisia välivarastointi- ja käsittelyratkaisuja esimerkiksi saaristoon ja muualle, missä kuljetusolosuhteet ovat vaikeat.  Kunnan kuljetuksissa käytettävälle kuljetuskalustolle voidaan asettaa ehtoja, jolloin mahdollinen uusi tekniikka tulee käyttöön koko urakka alueella (esim. ruuvikuivaimella varustetut lieteautot).   

Kunnan järjestämä kuljetus on logistisesti tehokkaampi, koska kullakin urakka-alueella operoi vain yksi urakoitsija. Logistisesti tehokkaamman ja siten myös energiatehokkaamman kuljetuksen avulla voidaan minimoida kuljetusten haitalliset ympäristövaikutukset, kuten melu- ja ilmansaastepäästöt. Kunnan kuljetusurakat pyritään suunnittelemaan siten, että urakka-alueiden rajat määräytyvät logistisesti tehokkaimmalla tavalla esimerkiksi luontaisten maantieteellisten rajojen mukaan. Yhtenäisen kunnallisesti järjestetyn kuljetusjärjestelmän puitteissa voitaisiin kuljetukset järjestää koko alue huomioiden mahdollisimman tehokkaasti, kun kuntien tai kuljetusjärjestelmien rajat eivät asettaisi rajoitteita reittioptimoinnille.

Jätehuolto- ja valvontaviranomaisten tiedonsaanti sekä viranomaisvelvoitteiden hoitaminen ja käytännön työskentely on huomattavasti yksinkertaisempaa, helpompaa ja tehokkaampaa kun viranomainen saa omien velvoitteidensa hoitamiseksi tarvittavat tiedot luotettavasti ja nopeasti LSJH:lta ns. ”yhdeltä luukulta”. Jätehuoltoviranomainen saa LSJH:lta kaikki kuljetusrekisterin ylläpitoa koskevat tiedot sähköisesti ilman erillisiä pyyntöjä ja kehotuksia. Kaikki kuljetuksia koskevat tiedot ovat käytettävissä viipymättä kun ne on kirjattu järjestelmään. Tarve palveluiden hintatietojen seurantaan ja tasapuolisuuden arviointiin poistuu kokonaisuudessaan viranomaisen päättäessä itse hinnoista.

Aikataulu mahdollisessa kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisessä

Mikäli jätehuoltolautakunta päättää kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä, toteutetaan siirtyminen vaiheittain. Toiminta-alue jaetaan urakka-alueisiin, joiden määrää ohjaavat mm. lietesäiliöllisten kiinteistöjen määrä ja tiheys, lietesäiliötyypit sekä muut erityisolosuhteet kuten esim. kuljetusolosuhteet saaristoalueilla. Kilpailutuksia ja urakoiden sopimusaikoja porrastetaan siten, että kilpailutuksia on käynnissä tasaisesti ja ne saadaan sovitettua alueen muiden kilpailutusten aikatauluihin. Ensimmäiset urakat kilpailutettaisiin alkavaksi vuonna 2021 ja viimeiset urakat alkaisivat viimeistään 2026. Kilpailutettavilla urakka-alueilla toimiville urakoitsijoille ja asukkaille ilmoitetaan siirtymisestä kunnan järjestämää jätteenkuljetukseen viimeistään vuotta ennen kunnan kilpailuttaman urakan alkua. Kilpailutuksen käytännön järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaa LSJH.

Jätelain 149.4 §:n mukaisen riittävän pitkän siirtymäajan varaaminen kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisessä on tarpeen perustuslain 15 §:ään (omaisuuden suoja) pohjautuvan perusteltujen odotusten suojan näkökulmasta, jotta jätteenkuljetusyrittäjillä jää aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuviin olosuhteisiin. Päätösehdotuksen mukaisesti toimittaessa lain tavoite riittävästä siirtymäajasta toteutuu.

Asian käsittely

Jätehuoltolautakunta on johtosääntönsä mukaisesti pyytänyt kuljetusjärjestelmäasiassa lausunnot toimialueensa kunnilta sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä. Lisäksi lausuntoa on pyydetty erikseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, joka toimii alueellisena jätelain valvontaviranomaisena Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueella.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä toimialueen kuntien ilmoitustauluilla sekä Turun kaupungin internet -sivuilla kuulutusaikana 7.5.-4.6.2018. Asiaa koskeva materiaali on ollut kuulutusaikana julkisesti nähtävillä. Asian vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu lautakunnan toimialueen lehdistössä.   

Asian käsittelyn yhteydessä lausunnot on saatu kaikilta toimialueen kunnilta, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Näiden lisäksi lautakunnalle on asiassa toimitettu muita lausuntoja ja kannanottoja. Kaikki saapuneet lausunnot ja kannanotot ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Oheismateriaalina on erikseen myös yhteenveto lausunnoissa ja kannanotoissa esitetyistä asioista sekä viranhaltijoiden niistä esittämät kommentit.

Oheismateriaali 1Kuntien antamat lausunnot

Oheismateriaali 2Kuntien valvontaviranomaisten antamat lausunnot

Oheismateriaali 3Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto

Oheismateriaali 4Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n lausunto

Oheismateriaali 5Yritysten edunvalvontajärjestöjen antamat lausunnot

Oheismateriaali 6Yhdistysten ja muun edunvalvonnan antamat lausunnot

Oheismateriaali 7Yksityisten henkilöiden antamat lausunnot

Oheismateriaali 8Tiivistelmä lausunnoista ja kannanotoista

Oheismateriaali 9Lieteselvitys 7.2.2018

Oheismateriaali 10Katsaus lietehuoltoon Lounais-Suomessa

Oheismateriaali 11Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräys

Oheismateriaali 12Haja-asutuksen jätevesilietteiden ympäristö- ja vesistövaikutukset

Oheismateriaali 13Sako- ja umpikaivolietteen käsittely Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella

Oheismateriaali 14Selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Rouskis Oy:n osakaskunnissa Kemiö, Paimio, Salo, Sauvo

Oheismateriaali 15Selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskunnissa

Oheismateriaali 16Selvitys viemäriverkostojen ulkopuolella syntyvän lietteen määrästä Varsinais-Suomen alueella

Oheismateriaali 17Sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmäselvitys Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella

Oheismateriaali 18Kommentteja L-S Kuljetusyrittäjät ry:n selvitykseen Ramboll Finland Oy

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää, että sen toimialueella siirrytään sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa nykyisestä sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vaiheittain vuosina 2021- 2026 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kilpailuttamien uusien kuljetusurakoiden alkaessa. Voimassaoleva sopimusperusteinen jätteenkuljetus lakkaa kunnan järjestämään kuljetukseen siirryttäessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Havian Ratilaisen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.