Seudullinen jätehuolto, jätehuoltoasiamies Satu Ojala 11.1.2018:

Ympäristöministeriö on tiedottanut uudesta Valtioneuvoston hyväksymästä jätesuunnitelmasta Suomelle ympäristöministeriön internetsivuilla sekä YM:n tiedotteessa 19.12.2017 seuraavaa:

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2023, Kierrätyksestä kiertotalouteen, on asetettu jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Jätesuunnitelmassa olevat yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu neljälle jätesuunnitelman painopisteelle, joita ovat rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu.

Suunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä jätealan asiantuntijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Ympäristöministeriön asettama jätealan strateginen yhteistyöryhmä on toiminut jätesuunnitelmatyön ohjausryhmänä.

Jätesuunnitelmassa on esitetty jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn pidemmän ajan tavoitetila vuoteen 2030:

1. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta.
2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta.
3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle.
4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja.
5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita.
6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.

Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla.
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023, kun tällä hetkellä kierrätysaste on 40 prosenttia. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Myös pakkausjätteiden kierrätystä lisätään juuri hyväksytyn EU:n jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.

Jätesuunnitelmassa esitetään toimia lajittelumahdollisuuksien parantamiseksi. Erilliskeräystä lisätään asettamalla yrityksille ja kunnille velvoitteita biojätteen, paperin, kartongin, lasin, metallin ja muovin keräykselle.  Myös tekstiilijätteen erilliskeräyksen mahdollisuutta tullaan selvittämään uuden jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.

Rakentamisessa syntyy kaivannaisteollisuuden jälkeen toiseksi eniten jätettä. Rakentamisen jätemäärää tuleekin vähentää muun muassa tehostamalla rakennusmateriaalien käyttöä.  Lisäksi rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 prosenttiin. Tätä edistetään esimerkiksi sähköisellä rakennusjäteilmoituksella sekä vapaaehtoisilla sopimuksilla.

Vapaaehtoiset sopimukset (ns. green dealit) valtion ja eri toimialojen yritysten kesken ovat uusi toimenpide jätesuunnitelmassa. Toimialajärjestöt voivat edistää kiertotaloutta vapaaehtoisilla ministeriöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, joissa asetetaan tavoitteet alan kiertotaloustoimille.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat harvinaiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit tulee saada tehokkaammin talteen ja kiertoon sekä haitalliset aineet pois kierrosta. Materiaalien talteenoton edistämiseksi jätesuunnitelmassa esitetään tutkimus- ja kokeilurahoituksen suuntaamista kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Viestintääkin tulee lisätä, sillä kuluttajat eivät tiedä kylliksi laitteiden keräyspisteistä eivätkä kaupan velvollisuudesta vastaanottaa laitteita. Jätesuunnitelman mukaan myös valvontaa on tehostettava laittoman jätteen viennin kuriin saamiseksi.

Oheismateriaali 1Kierrätyksestä kiertotalouteen, valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Oheismateriaali 2Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023, taustaraportti

Oheismateriaali 3Valtakunnallisen jätesuunnitelman vaikutusarviointi

Va. valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää merkitä valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman valmistumisen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.