Esityslistat/pöytäkirjat

Nämä määräykset ovat voimassa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toimialueella. Toimialueeseen kuuluvat määräysten voimaantullessa seuraavat kaupungit ja kunnat:

Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku.

Sen lisäksi, mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa näitä jätehuoltomääräyksiä.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.

Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit:

17 § Kompostointi 1, 3 ja 4 momentit

18 § Jätemylly

19 § Jätteen polttaminen 1 ja 4 momentit

20 § Jätteen hautaaminen

22 § Jäteastiatyypit 1-4 ja 7 momentit

24 § Jäteastioiden täyttäminen 1, 2, 4, 5, 6, 7 ja 9 momentit

27 § Jäteastioiden kunnossapito ja pesu

28 § Jäteastioiden sijoittaminen

30 § Jätteen nouto ja kuormaaminen

31 § Jätteiden kuljettaminen

34 § Lietetilojen ja erotuskaivojen tyhjennysvälit 6-8 momentit

35 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 2 momentti

36 § Kulku lietetilan luokse sekä lietetilan kunto

38 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

39 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

40 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto 1, 2, 4 ja 6 momentit

41 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä

42 § Erityisjätteet

43 § Tiedottamisvelvoitteet

44 § Jätehuoltomääräysten valvonta

45 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

46 § Voimaantulo

Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten 17–20 §:ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen, sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen.

2 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

Aluekeräyspisteellä kunnallisen jäteyhtiön järjestämää alueellista jätepistettä, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevat kiinteistöt toimittavat polttokelpoisen jätteensä.

Asuinkiinteistöllä kaikkia kiinteistöjä, joilla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuvia rakennuksia tai rakennus, kuten asuintalo, asuntola, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asumiskäytössä oleva asuntovaunu tai -laiva.

Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä.

ELY-keskuksella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.

Jätehuoltolautakunnalla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien kuntalain 77 §:n mukaista, yhteistä jätehuollon viranomaistehtäviä hoitavaa toimielintä, johon kukin kunta on valinnut luottamushenkilöt kuntien keskenään sopiman paikkajaon mukaan.

Jätehuoltoviranomaisella jätelain 23 §:n mukaista kunnallisen jätelaitoksen osakaskuntien yhteistä jätehuoltolautakuntaa (kts. edellinen määritelmä).

Jätekeskuksella Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimipisteitä, joissa on jätteen vastaanoton lisäksi myös jätteen käsittelytoimintaa

Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten järjestettyä paikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.

Kierrätettävällä jätteellä jätettä, joka valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen. Kierrätettäviä jätteitä ovat muun muassa paperi, muovi-, kartonki- ja lasipakkaukset, metalli ja biojäte.

Kierrätyspisteellä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, jonne toimitetaan kiinteistöllä lajiteltuja kierrätettäviä jätteitä, joiden osalta kiinteistö ei kuulu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta.

Kiinteistöllä maanomistuksen yksikköä, joka merkitään kiinteistörekisteriin ja jolla on yksi tai useampi rakennus, joissa syntyvä jäte kuuluu kunnan jätehuoltovastuulle.

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan kiinteistöltä jätteet näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta tai aluekeräystä, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä järjestää kiinteistön haltijan tilauksesta jätteiden noudon kiinteistöiltä tai järjestää aluekeräyksen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä tai muuta kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä, jonka jätehuollon kunta järjestää jätelain 33 §:n perusteella.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka avulla kunta huolehtii kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu muun muassa kierrätyspisteistä, lajitteluasemista, jätekeskuksista, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Lajitteluasemalla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa.

Lietetilalla rakennuksen jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvia saostussäiliöitä, joihin kerääntyy jäteveden sisältämää lietettä, sekä umpinaisia jätevesisäiliöitä.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:llä alueen kuntien ja kaupunkien yhteisesti omistamaa jäteyhtiötä, joka hoitaa osakassopimuksensa mukaisesti kunnalle määrätyt jätehuollon palvelutehtävät jätelain 43 § nojalla.

Pakkausjätteellä lasista, metallista, kartongista tai muovista valmistettuja kuluttajapakkauksia, jotka ovat käyttönsä jälkeen luokiteltavissa jätteeksi. Kotitaloudessa syntyviä pakkausjätteitä ovat esimerkiksi maitopurkit, muropakkaukset, säilyketölkit ja hillopurkit.

Polttokelpoisella jätteellä sellaista sekalaista yhdyskuntajätettä, josta on syntypaikalla lajittelemalla eroteltu kierrätettävät jätteet sekä vaaralliset jätteet.

Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää jätettä, kuten risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä

Sähkölaitteilla tarkoitetaan muun muassa käytöstä poistettuja kylmälaitteita, kodinkoneita, ATK-laitteita, televisioita ja monitoreja, pienelektroniikkaa, loisteputkia ja energiasäästölamppuja.

Taajamalla Suomen ympäristökeskuksen tuottaman taajamarajauksen mukaista vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys (ykr-taajama).

Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.

Tuottajien alueellisella keräyspaikalla tuottajayhteisöjen järjestämiä jätteiden alueellisia vastaanottopisteitä esim. pakkauksille Rinki-ekopiste

Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat elohopeaa sisältävät kuumemittarit, lääkejätteet, jäteöljyt ja öljyiset jätteet, maali-, lakka-, liima- ja liuotinainejätteet, torjunta-aineet ja vaaraominaisuuksia osoittavin merkein merkityt kemikaalijätteet. Loisteputket, elohopealamput, paristot ja akut ovat tuottajavastuunalaisia vaarallisia jätteitä. Asbestijäte on välittömästi kaatopaikalle peitettävää vaarallista jätettä.

Vastaanottopaikalla jätekeskusta tai lajitteluasemaa tai muuta paikkaa, jossa Lounais-Suomen Jätehuolto tai tuottaja vastaanottaa jätteet jätteenhaltijalta tai ammattimaiselta jätteenkuljettajalta jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä varten.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

Ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan toimielintä, joka huolehtii ympäristönsuojelun edistämisestä ja valvonnasta kunnassa lainsäädännön mukaan.

3 § Jätehuollon tavoitteet

Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten. Ellei uudelleenkäyttö ole mahdollista, on jäte kierrätettävä materiaalina. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN JA JÄTTEEN VASTAANOTTOPAIKAT

4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

Kiinteistönhaltijoiden on liitettävä asuinkiinteistönsä ja muut kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat kiinteistönsä kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Jätteenhaltijan on luovutettava kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta varten järjestettyyn jäteastiaan.

Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä sellaisille saarissa olevilla kiinteistöille, joilta jätteitä ei ole mahdollista noutaa jäteautolla. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuoliset alueet on esitetty karttaliitteessä 1. Tällaisilla alueilla sijaitseva kiinteistö kuuluu kunnan jätehuoltojärjestelmään aluekeräyspisteen käyttäjänä.

Kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö vodaan kuitenkin liittää kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan kiinteistöittäiseen kuljetukseen, mikäli kiinteistön käytössä oleva jäteastia on sijoitettuna kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueelle näiden määräysten 6 tai 7 §:n mukaisesti

5 § Liittyminen jätteenkuljetukseen

Tiedot kullakin alueella käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä jätelajeittain saa jätehuoltolautakunnalta.

5.1 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Kunnan järjestämä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus

Kiinteistön haltija liittyy kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ottamalla yhteyttä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:öön. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy järjestää kiinteistölle näiden jätehuoltomääräysten mukaisen jätteenkuljetuksen.

Kunnan järjestämä jätteiden alueellinen keräys

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolisilla alueilla (liite 1) polttokelpoiset jätteet toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämään aluekeräyspisteeseen.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä omilla verkkosivuillaan ajantasaista tietoa jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen keräyksen järjestelyistä näiden määräysten soveltamisalueella.

5.2 Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus

Liittyminen jätteenkuljetukseen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tapahtuu niin, että kiinteistön haltija ottaa yhteyttä jätteenkuljettajaan. Kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteenkuljettajan kanssa jätteiden kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys on jätelain vaatimalla tavalla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin.

6 § Kiinteistökohtaiset jäteastiat

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueeseen kuuluvan kiinteistön haltijan on hankittava kiinteistöillä erilliskerättävien jätteiden keräämistä varten tarvittavat jäteastiat, huolehdittava niiden merkitsemisestä ja järjestettävä jäteastioille paikat.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö voidaan liittää kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kun kiinteistön jäteastia sijoitetaan kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella olevaan satamaan, josta kiinteistölle kuljetaan. Kiinteistökohtaisen jäteastian käytöstä on ilmoitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle.

7 § Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia

Lähekkäin tai saman tien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisastian (ns. kimppa-astia) tai yhteisen keräyspaikan käytöstä. Kiinteistön etäisyys sen käyttämästä yhteisastiasta tai yhteisestä keräyspaikasta voi olla enintään yksi kilometri. Etäisyysrajoitusta ei sovelleta, mikäli kiinteistö ja sen käytössä oleva yhteisastia tai yhteinen keräyspaikka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö voi liittyä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella olevan yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan käyttäjäksi edellä mainittuja etäisyysrajoituksia noudattaen. Etäisyys yhteiselle jäteastialle tai yhteiseen keräyspaikkaan lasketaan tällöin siitä satamapaikasta, josta kiinteistölle kuljetaan.

Yhteisastian on oltava riittävän suuri sitä käyttäviin kiinteistöihin ja näissä määräyksissä esitettyihin tyh-jennysvelvoitteisiin nähden. Käyttäjät ovat velvollisia huolehtimaan yhteisastian ja yhteisen keräyspaikan ja niiden lähiympäristön siisteydestä.

Yhteisen keräyspaikan tai yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetuksen suorittajalle. Ilmoitus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen yhteisen keräyspaikan tai yhteisen jäteastian käyttöönottoa. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

•Yhteisen jäteastian tai yhteisen keräyspaikan yhteyshenkilö

•Kerättävä jätelaji

•Jäteastian/-astioiden sijainti, koko ja määrä sekä tyhjennysvälit

•Jäteastian tyhjentävä yritys (ei kunnan järjestämässä kuljetuksessa)

•Kiinteistöjen osoitteet tai kiinteistörekisterinumerot sekä omistajien ja haltijoiden nimet ja kotiosoitteet

•Kiinteistöjen käyttötarkoitus (vakituinen asunto, vapaa-ajan asunto)

•Vakituisten asuinkiinteistöjen asukasmäärä

Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan käytössä tapahtuvista muutoksista.

8 § Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat järjestelmät

Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, korttelikohtainen syväkeräysjärjestelmä tai muu vastaava järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä kyseisen järjestelmän käyttäjäksi.

Putkikeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jätteen jäteastiana toimii putkikeräysjärjestelmän syöttöpaikka sekä korttelikohtainen keräyshuone, jossa on jäteastiat sellaisille putkikeräysjärjestelmään soveltumattomille jätteille, jotka voidaan kuitenkin kuljettaa tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät esimerkiksi suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi alueellisiin keräyspaikkoihin, on toimitettava 10 §:ssä osoitettuihin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla noutopalvelun.

Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.

10 § Jätteiden vastaanottopaikat

Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamiin paikkoihin. Vastaanottopaikkoja kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämät vastaanottopaikat, kuten lajitteluasemat, jätekeskukset ja kierrätyspisteet. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä ajantasaista listaa yleisistä ja jätelajikohtaisista vastaanottopaikoista internetsivuillaan.

Jätteiden toimittaminen vastaanottopaikoille on sallittu ylläpitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanottopaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanottopaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.

11 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat

Aluekeräyspisteelle tai kierrätyspisteelle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätelajeja, joita varten keräyspaikassa on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle.

Keräyspaikassa on oltava paikasta vastaavan tahon yhteystiedot. Keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava sen ylläpidosta, puhdistamisesta, liukkauden torjunnasta ja tyhjentämisestä. Keräyspaikan käytöstä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista.

JÄTTEIDEN LAJITTELU KIINTEISTÖLLÄ

12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet

Kunnallisen jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen kierrätettävät jätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.

Lasi-, kartonki- muovipakkaukset sekä metalli on toimitettava kiinteistön keräysastiaan, kierrätyspisteeseen, tuottajien järjestämään alueelliseen keräyspaikkaan, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Pakkausjätteiden lajittelussa on noudatettava tuottajayhteisöjen lajitteluohjeita.

Kunnallisen jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä erilliskerättäviä jätteitä saa luovuttaa vain Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja/tai tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Muut toimijat eivät saa ottaa vastaan jätettä kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

Tuottajavastuunalaiset jätteet, joita ei näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti erilliskerätä kiinteistöllä, toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kierrätyspisteisiin tai tuottajien järjestämään alueelliseen keräyspaikkaan.

Keräyspaperi kerätään tuottajavastuulla järjestettyyn keräykseen kiinteistöllä tai toimitetaan tuottajan alueelliseen keräyspaikkaan.

Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, on biojäte laitettava polttokelpoisen jätteen jäteastiaan.

13 § Energiana hyödynnettävä polttokelpoinen jäte

Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytettävissään

polttokelpoiselle jätteelle tarkoitettu jäteastia.

Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätettävä jäte on laitettava kiinteistön polttokelpoisen jätteen jäteastiaan. Polttokelpoisen jätteen jäteastiaan ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä.

14 § Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit

Asuinkiinteistöillä syntyvät jätteet on erilliskerättävä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin kiinteistön huoneistolukumäärän perusteella seuraavasti:

Jätelaji	Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä
Metalli	4 tai enemmän
Biojäte	10 tai enemmän
Lasipakkaukset	10 tai enemmän
Muovipakkaukset	20 tai enemmän
Kartonkipakkaukset	20 tai enemmän
Keräyspaperi	kuten jätelain 49 ja 50 § määräävät

Biojätteen, metallin ja pakkausten erilliskeräys järjestetään vain taajamissa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä.

Taajamissa olevat muut asuinkiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia erilliskerättyjen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä kuljetusjärjestelmästä riippuen joko Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa.

15 § Muilla kuin asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit

Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilla muilla kuin asuinkiinteistöillä syntyvät jätteet on erilliskerättävä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin syntyvän jätteen määrän mukaisesti seuraavasti:

Jätelaji	Jätemäärä keskimäärin viikossa
Kartonkipakkaukset	yli 10 kg tai yli 250 litraa
Metalli	yli 10 kg tai yli 70 litraa
Lasipakkaukset	yli 10 tai yli 40 litraa
Muovipakkaukset	yli 10 kg tai yli 290 litraa
Biojäte	yli 20 kg tai yli 70 litraa viikossa
Paperi	kuten jätelain 49 ja 50 § määräävät

Biojätteen, metallin, lasipakkausten, muovipakkausten ja kartonkipakkausten erilliskeräys järjestetään taajamissa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä.

Taajamissa olevat muut kiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia erilliskerättyjen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä kuljetusjärjestelmästä riippuen joko Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa.

Myös edellä mainittujen kierrätettävien jätteiden suuret kertaerät sekä muut kierrätettävät jätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on toimitettava kierrätettävien jätteiden vastaanottoon.

16 § Muut erikseen kerättävät jätteet

Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten ajoneuvojen renkaat, paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset pakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin.

Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen (§ 41) annettujen määräysten mukaisesti.

Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte sekä puutarhajäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa syntyvä rakennus- ja purkujäte, lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti.

Mikäli kiinteistön haltija itse vastaa rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, käsitellään syntyvä jäte kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.

OMATOIMINEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN

17 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä, kuivakäymäläjätettä, puutarhajätettä sekä sellaisia jätevesien käsittelyssä syntyviä lietteitä, joiden omatoiminen kompostointi on sallittu näiden määräysten 37 §:n mukaisesti. Kompostori tai puutarhajätteen komposti on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu roskaantumista, haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin saa laittaa ainoastaan kompostoituvaa jätettä.

Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon eläinten pääsy on estetty. Kompostorin kapasiteetti tulee suhteuttaa kiinteistöllä syntyvän biojätteen määrään.

Kuivakäymäläjätettä, harmaiden jätevesien saostussäiliöstä poistettua kiinteää lietettä sekä jätevesijärjestelmistä poistettua lietettä saa kompostoida vain tarkoitusta varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu eläinten pääsyltä ja jossa valumavesien pääsy maahan on estetty. Lisäksi näiden jätteiden kompostointi edellyttää, että valmis kompostituote voidaan hyödyntää asianmukaisesti kiinteistöllä. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kompostia ei saa poistaa kompostista ennen kuin jätteet ovat maatuneet.

Enintään neljä naapurikiinteistöä tai muuta lähekkäin sijaitsevaa kiinteistöä voivat käyttää yhteistä kompostoria. Yhteiselle kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jonka on pyydettäessä ilmoitettava viranomaiselle tiedot yhteisessä kompostorissa kompostoitavista jätteistä sekä kiinteistöistä, joilta jätteitä otetaan vastaan yhteisessä kompostorissa kompostoitavaksi.

18 § Jätemylly

Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty.

19 § Jätteen polttaminen

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Taajaman ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja, järviruokoa, kuivia lehtiä ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa muun kiinteän polttoaineen joukossa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Sytyttämiseen saa käyttää vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia.

Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

20 § Jätteen hautaaminen

Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.

Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua Eviran ohjeistuksen mukaisesti.

21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena

Omassa asumisessa syntyvän tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen, suunnitelmallinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä ja että murskeen määrä on alle 10 m3.

Muusta hyödyntämisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Hyödyntämättä jäänyt omassa asumisessa syntynyt tiili- ja betonijäte on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Puhtaan puun polttamisessa syntyvää tuhkaa saa hyödyntää kohtuullisessa määrin omalla maalla maanparannusaineena.

KIINTEISTÖJEN JÄTEASTIAT

22 § Jäteastiatyypit

Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita jätteiden keräämistä varten.

Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää.

Jäteastia on mitoitettava siten, että se on aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen.

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina tulee käyttää

•käsin siirrettävissä olevia muovisia, kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka kestävät koneellisen kuormauksen ja pesun;

•kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;

•vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukku- tai vaijeritartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan;

•maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä tai

•poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita.

Ilmeisen työturvallisuusriskin aiheuttavien jäteastiatyyppien käyttö on kielletty. Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä tai pelkkää jätesäkkiä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa keräysvälineenä.

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muiden keräysvälineiden käytön, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta.

Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muiden keräysvälineiden käytön, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta.

23 § Jäteastioiden merkitseminen

Jätelajien sekoittumisen estämiseksi ovat kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat jäteastiat varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastioiden merkintöjen tulee olla yhteneväiset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja tuottajien lajitteluohjeiden kanssa.

Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan tahon yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä haltijan tiedoilla, esimerkiksi kiinteistön osoitenumerolla. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetuksen suorittaja.

24 § Jäteastioiden täyttäminen

Jäteastiaan saa laittaa vain siihen tarkoitettua jätettä.

Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa työturvallisuussyistä laittaa jätettä enintään 60 kg. Koneellisesti kuormattavat kontit saavat painaa enintään 200 kg/m3. Jäte tulee aina sijoittaa jäteastiaan niin, että astian kansi menee kiinni.

Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

Jäteastian likaantumisen välttämiseksi likaiset jätteet tulee pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan.

Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan.

Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä.

Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että se on aina mahdollista tyhjentää koneellisesti.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ja polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteen jäteastiaan ei saa laittaa:

-palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä

-vaarallisia jätteitä

-erityisjätettä

-aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle

-aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista

-nestemäisiä jätteitä

-hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia

-käymäläjätettä tai jätevesilietteitä

-suuria määriä puutarhajätettä tai risuja

-lääkkeitä

Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa polttokelpoisen jätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

Lämpökattiloiden öljytuhka tai muu vastaava tuhka, noki ja kuona tulee käsitellä vaarallisena jätteenä.

25 § Tyhjennysvälit

Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein, jotta jätteet mahtuvat astioihin ja ne voidaan aina sulkea eikä jätteiden keräämisestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä vähintään seuraavasti:

Jätelaji	Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18–40)	Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41–17)
Polttokelpoinen jäte	4 viikkoa	4 viikkoa
Polttokelpoinen jäte, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi	12 viikkoa	12 viikkoa
Muovipakkaukset	12 viikkoa	12 viikkoa
Biojäte	2 viikkoa	2 viikkoa
Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön tai -tilaan.	2 viikkoa	4 viikkoa
Muut kierrätettävät jätteet	6 kuukautta	6 kuukautta

Säännöllisesti ympärivuotisessa käytössä olevan (vähintään 6 kuukautta vuodessa) vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Vain kesäaikana (vkot 18–40) käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti kyseisen ajanjakson aikana. Vapaa-ajan kiinteistön jäteastiaa on tyhjennettävä kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

26§ Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä.

Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä neljästä viikosta kuuteen kuukauteen asiasta on sovittava kuljetusjärjestelmän mukaisesti joko jätteenkuljettajan kanssa tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa. Jätteen kuljettaja antaa tiedon keskeytyksestä jätehuoltoviranomaiselle jätteenkuljetustietojen toimittamisen yhteydessä (§ 32).

Yli kuusi kuukautta kestävästä keskeytyksestä on lisäksi ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle.

Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttämisestä määrätään näiden jätehuoltomääräysten 34 §:ssä.

27§ Jäteastioiden kunnossapito ja pesu

Jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kiinteistöittäisessä jätteenkeräyksessä käytettävät jäteastiat on pestävä aina tarvittaessa. Biojäteastia on pestävä kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa ja polttokelpoisen jätteen jäteastia on pestävä kerran vuodessa. Jäteastian pesusta vastaa sen haltija.

JÄTTEEN KERÄYSPAIKAT KIINTEISTÖILLÄ

28 § Jäteastioiden sijoittaminen

Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa tulee sisäänkäynnin olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki.

Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja astioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita.

Jäteastian siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet.

Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.

Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön haltija vastaa vastaanottopaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista.

Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on kiinteistönhaltijan selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen.

Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään ne.

29 § Jäteastioiden sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan yleisavain sopii oveen tai lukkoon. Lukituksessa on ensisijaisesti käytettävä kaksoispesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää riippulukkoa, koodilukkoa tai avainsäiliötä, johon jätteenkuljettajan yleisavain sopii ja johon sijoitetaan tarvittava avain. Avainsäiliö on sijoitettava jäteastialle johtavan reitin välittömään läheisyyteen.

Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakunnosta.

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa käytetään Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n yleisavainta.

JÄTTEENKULJETUS

30 § Jätteen nouto ja kuormaaminen

Jätteiden kuormaaminen taajamassa sijaitsevalla asuinkiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä on kielletty klo 22–6 välisenä aikana.

Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

31 § Jätteiden kuljettaminen

Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä.

Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa vain, jos sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle.

Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana.

32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen

Jätteenkuljettajan on luovutettava Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on luovutettava jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä.

Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle neljännesvuosittain (kolmen kuukauden välein). Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä. Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.

33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille

Jätteen kuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä internetsivuillaan listaa jätteen hyväksytyistä vastaanottopaikoista.

Erilliskerätyt pakkausjätteet on kuljetettava tuottajien ja/tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tulee mahdollisen välivarastoinnin jälkeen toimittaa jätteet tuottajien jätehuoltoon.

Jätteiden toimittaminen vastaanottopaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottajan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanottaja voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi.

Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla.

ASUMISESSA SYNTYNEET LIETTEET JA MUUT YHDYSKUNTAJÄTEHUOLLON PIIRISSÄ OLEVAT LIETTEET

34 § Lietetilojen ja erotuskaivojen tyhjennysvälit

Vakituiseen asumiseen käytetyn asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa.

Vapaa-ajan asunnon, jossa on vesivessa, jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa.

Jos vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöön tai pienpuhdistamoon ohjataan ainoastaan pesuvedet, saostussäiliö tai pienpuhdistamon lietetila on tyhjennettävä vähintään joka toinen vuosi.

Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan edellä mainittuja vähimmäisvelvoitteita useammin.

Jos lietetilaan ei ole kiinteistön käyttämättömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi kertynyt lietettä tyhjennettäväksi edellisen tyhjennyksen jälkeen, voi lietesäiliön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltoviranomaiselta kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava peruste tyhjennyksen tarpeettomuudelle. Hakemus on jätettävä viimeistään 4 viikkoa ennen suunniteltua tyhjennysviikkoa.

Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjennettävä aina tarvittaessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkistettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa.

Fosforinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa. Kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään liittyvät fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

35 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista.

Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Mikäli pienpuhdistamon lietteen poistaminen sisältyy laitteiston ylläpitosopimukseen ja syntyvän lietteen määrä on vähäinen, saa lietteen luovuttaa pienpuhdistamon valmistajan tai maahantuojan valtuuttamalle ylläpitosopimuskumppanille. Tällaisista sopimuksista ja niiden sisällöstä on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.

36 § Kulku lietetilan luokse ja lietetilan kunto

Kiinteistön haltija vastaa siitä, että lietetilan luokse pääsee esteettömästi ja turvallisesti. Tyhjennyskalustolla on päästävä tyhjennettäessä 40 metrin etäisyydelle lietesäiliöstä siten, että korkeusero säiliöön on enintään 5 metriä.

Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että keräysvälineille pääsy ja tyhjentäminen on turvallista.

Lietetilan tyhjennysaukkojen kansien pitää olla käsin tai käsikäyttöisellä apuvälineellä tyhjentäjän aukaistavissa työturvallisuuden vaarantumatta. Kansien pitää olla ehjiä ja turvallisia, niin ettei kaivoihin pääse putoamaan kannen ollessa kiinni ja etteivät lapset saa niitä helposti auki. Tyhjentäjän on suljettava kansi huolellisesti.

Lietetilan on oltava rakenteeltaan ja kunnoltaan sellainen, että siitä ei tyhjentämisen yhteydessä pääse tyhjennyskalustoon maa-aineksia.

37 § Lietteen omatoiminen käsittely

Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita.

Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä ja siinä tapahtuvista muutoksista on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen toimittaa ilmoitukset edelleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi kieltää lietteen omatoimisen käsittelyn.

Jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon eikä käsittelemättömänä peltoon.

Lietteen hyödyntäminen maataloudessa

Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää hygieeniseksi käsiteltynä ja lannoitustarkoituksessa peltoon. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jätteen haltija saa omien lietteidensä ohella ottaa edellä mainituin edellytyksin käsiteltäväkseen enintään 10 lähellä sijaitsevan asuinkiinteistön lietteet.

Ilmoituksen lietteen hyödyntämisestä maataloudessa laatii se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen. Ilmoituksesta tulee selvitä

- hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot

- käsiteltävän ja hyödynnettävän lietteen määrä ja laatu

- kiinteistöt, joilta liete on peräisin,

- kuvaus käsittelystä, jolla liete hygienisoidaan,

- hygienisoidun lietteen käyttötarkoitus ja -tapa,

- pellon sijainti ja ala, jonne hygienisoitu liete levitetään ja peitetään.

Lietteen kompostointi kiinteistöllä

Oman asuinkiinteistön käymäläjätevesien pienpuhdistamon lietesäiliön voi tyhjentää omatoimisesti ja lietteen voi kompostoida 17 §:n mukaisesti omalla kiinteistöllä vain, mikäli liete on laitevalmistajan ohjeen mukaisesti suunniteltu poistettavaksi ja käsiteltäväksi omatoimisesti.

Oman asuinkiinteistön harmaiden jätevesien puhdistamossa syntyvän lietteen sekä harmaiden vesien saostussäiliön lietteen voi poistaa omatoimisesti ja kompostoida 17 §:n mukaisesti kiinteistöllä, mikäli syntyvän lietteen määrä on enintään 50 litraa vuodessa.

Ilmoituksen lietteen kompostoinnista laatii kiinteistön haltija. Ilmoituksesta tulee selvitä

- kompostoinnista vastaavan henkilön yhteystiedot ja kiinteistön tiedot

- kompostoitavan lietteen määrä ja laatu

- puhdistamon ja kompostorin merkki ja malli

Jätevesien käsittelyjärjestelmissä olevien fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 17 §:n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pellolla.

ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMINEN

38 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten.

Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.

Jäteastiat on sijoitettava kattavasti koko tapahtuma-alueelle. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä.

Hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä yleisötilaisuudessa, jos tilaisuudessa syntynyt jätemäärä on vähintään näiden jätehuoltomääräysten 15 §:ssä esitetyn mukainen.

Yli 1000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.

39 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle on yleisillä alueilla kielletty.

Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.

Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarha- ja haravointijätteiden vienti katu-, puisto- ja viheralueille sekä muille yleisille tai yksityisille alueille on kielletty.

10 VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET

40 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto

Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.

Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n niille osoittamaan paikkaan.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.

Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Jos alkuperäispakkausta ei voi käyttää, on pakkaukseen merkittävä jätteen laatu.

41§ Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä

Muilla kuin asuinkiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.

Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle ja katetulle alustalle.

Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.

Kiinteistöllä ei saa varastoida vaarallisia jätteitä 12 kuukautta kauemmin.

42 § Erityisjätteet

Erityisjäte, kuten viiltävä, pistävä, haiseva sekä pölyävä jäte on pidettävä erillään muista jätteistä. Erityisjäte on pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet.

Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukseen on merkittävä, mitä pakkaus sisältää.

Tunnistettava biologinen jäte ja tartuntavaarallinen jäte on toimitettava vaarallisen jätteen polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.

MUUT MÄÄRÄYKSET

43 § Tiedottamisvelvoitteet

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä.

Jätteenkuljetuspalvelun tuottajan on tiedotettava jätteenkuljetusta tilaavalle näiden jätehuoltomääräysten sisällöstä ja ilmoitusvelvoitteista. Ilmoitusvelvoitteita ovat yhteisestä jäteastiasta tai kompostorista ilmoittaminen (7 § ja 17 §) ja kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen (26 §).

Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

44 § Jätehuoltomääräysten valvonta

Näiden määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

45 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa ja erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Poikkeusta on haettava aina kirjallisesti.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä,

aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

46 § Voimaantulo

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.6.2017.

Näillä määräyksillä korvataan Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan toimialueen kuntien aiemmin antamat jätehuoltomääräykset (4.2.2016, § 4) sekä Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueiden jätehuoltomääräykset (11.11.2014, § 38).

47 § Siirtymäsäännökset

Kiinteistöillä syntyvien biojätteiden, metallin, lasipakkausten, kartonkipakkausten ja muovipakkausten erilliskeräys on järjestettävä 14 ja 15 §:n mukaisesti 1.6.2018 alkaen.

Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen on järjestettävä Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon kuntien alueella 29 §:n mukaisesti 1.1.2018 mennessä.

Näiden määräysten 7 § 1. momentissa määriteltyä yhteisten jäteastioiden ja keräyspaikkojen sijaintia kiinteistöön nähden sovelletaan määräysten voimaan tullessa jo olemassa oleviin yhteisiin jäteastioihin ja keräyspaikkoihin silloin, kun niihin liitetään uusia kiinteistöjä, tai kun yhteisen jäteastian tai keräyspaikan tai siihen liittyneen kiinteistön käyttö tai muut olosuhteet muuttuvat.

LIITTEET

Liite 1: Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuoliset alueet

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluu määräysten 4 §:n mukaisesti koko jätehuoltomääräysten soveltamisalue lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Maskun, Naantalin ja Paraisten saaristoalueita, jotka ovat tämän liitteen kartoissa merkittyjen (rasteroitujen) alueiden ulkopuolella.

Kartat:

1.Kemiönsaari

2.Masku

3.Naantali

4.Parainen

-kanta-Parainen

-Nauvo

-Korppoo

-Houtskari

Liite 2: Jätehuoltomääräysten perustelut

Liite 1 / Bilaga 1

1.Kemiönsaari / Kimitoön

2.Masku

3.Naantali / Nådendal

4.Parainen / Pargas

kanta-Parainen / fasta-Pargas

Nauvo / Nagu

Korppoo / Korpo

Houtskari / Houtskär

Liite 2: Jätehuoltomääräysten perustelut

Pykäläkohtaiset perustelut

1 § Soveltamisala

Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin sekä kunnan jätehuoltomääräyksiin. Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle jätelain 32 §:n mukaisesti säädettyä jätehuoltoa.

Jätelain 91 §:n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvissä asioissa myös muiden kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta. Määräykset koskevat elinkeinotoimintaa siltä osin kuin on tarpeen jätteen hallitsemattoman käsittelyn, jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi.

2 § Määritelmät

Pykälässä määritellään jätehuoltomääräysten soveltamisen ja ymmärtämisen kannalta tarpeelliset käsitteet. Mikäli käsite on määritelty jätelaissa tai -asetuksessa, on sen määritelmä otettu sellaisenaan jätehuoltomääräyksiin.

3 § Jätehuollon tavoitteet

Jätteiden haitallisuuden vähentäminen edellyttää, että jätteitä käsitellään kaikissa olosuhteissa hallitusti. Jätteiden hallitsematonta ja epäasianmukaista käsittelyä on esimerkiksi jätteen hylkääminen ympäristöön, jätteen maahan hautaaminen tai avopoltto taikka jätteen jättäminen synty-, välivarastointi- tai käsittelypaikalle ilman, että jätehuoltoa pyrittäisiin järjestämään lain ja näiden määräysten edellyttämällä tavalla.

Tässä pykälässä on korostettu erikseen velvollisuutta pyrkiä kaikissa toiminnoissa vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja haitallisuutta, joka on jätelain mukaisen etusijajärjestyksen ensisijainen tavoite.

4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

Kunnalla on velvollisuus järjestää vastuulleen kuuluvan jätteen jätehuolto. Pykälässä velvoitetaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva jätteen haltija luovuttamaan jätteensä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja siten liittymään kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Pääosa määräysten soveltamisalueesta kuuluu määräysten mukaan kiinteistöittäisen jätehuollon piiriin. Jätelain mukaan jätehuoltoviranomainen voi kuitenkin päättää tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Tällaisilla alueilla jätteiden keräys ja kuljetus järjestetään aluekeräyspisteiden avulla ja kiinteistöt liittyvät kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Päätös kunnan yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä aluekeräyspisteisiin perustuvalla keräyksellä voidaan tehdä, jos kiinteistölle tai sen läheisyydessä sijaitsevalle keräyspaikalle ei ole mahdollista kulkea jäteautolla, alueella on vähän jätteen haltijoita tai alueella syntyy vähän kuljetettavaa jätettä (JL 35 §). Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle rajataan tieyhteyttä vailla olevia saariston alueita, joilta jätettä syntyy vähän ja joilta sitä ei voida jäteautolla noutaa.

Ulkosaariston aluekeräyspisteet ovat olosuhteiden ja useimmiten omilla veneillä liikkumisen vuoksi joskus hankalasti saavutettavissa ja kiinteistönhaltijalle saattaa olla helpompaa järjestää jätteidensä keräämistä varten keräyspaikka ja jäteastia esimerkiksi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella olevan venepaikan yhteyteen. Aluekeräyksestä poikkeamiselle on asetettu määräyksessä edellytykset, jotta kiinteistön asianmukaisen jätehuollon järjestämisestä voidaan etukäteen varmistua.

5 § Liittyminen jätteenkuljetukseen

Jätelain 41 § mukaisesti kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Luovutusvelvollisuuden toteuttaminen edellyttää liittymistä jätteenkuljetusjärjestelmään, jonka avulla luovutetut jätteet toimitetaan kiinteistön haltijan järjestämästä kiinteistöittäisestä keräyspaikasta tai kunnan järjestämästä alueellisesta keräyspaikasta kunnan määräämään jätteen vastaanottopaikkaan.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan kunnan vastuulle säädetyn jätteen kuljettamista kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan määräämään jätteen vastaanottopaikkaan. Jätelain mukaan kunnan vastuulla oleva kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan toteuttaa joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena.

Liittymismenettelyssä on korostettu kiinteistön haltijan vastuuta ottaa yhteyttä jätteenkuljetusjärjestelmästä riippuen joko Lounais-Suomen Jätehuoltoon tai jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan liittymisen järjestämiseksi. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella liittäminen jätteenkuljetukseen voi tapahtua myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n aloitteesta, joka järjestää kiinteistön jätehuollon. Jätelaitoksen on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymisvelvollisuus perustuu.

6 § Kiinteistökohtaiset jäteastiat

Kiinteistön haltijan velvollisuutena on huolehtia, että keräyspaikka ja jäteastia ovat näiden määräysten mukaiset (jätelaki 40 §). Keräyspaikka voi olla myös kiinteistön ulkopuolella, jos sitä ei voida kiinteistölle järjestää ja haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa.

Määräyksessä on asetettu ehdot saarissa olevien kiinteistöjen liittämiselle kiinteistöittäiseen kuljetukseen. Asetetuilla ehdoilla varmistetaan, että kiinteistön jäteastia on tyhjennettävissä jäteautolla ja että jätteiden keräyspaikka on kiinteistönhaltijan käyttämän matkan varrella ja helposti saavutettavissa siten, että keräyspaikan vaikea saavutettavuus ei muodostu kiinteistön asianmukaisen jätehuollon järjestämisen esteeksi tai olennaisesti hankaloita sitä.

7 § Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia

Jätteiden kerääminen voidaan toteuttaa myös useamman kiinteistön yhteisellä jäteastialla eli ns. kimppa-astialla tai useamman kiinteistön yhteisestä keräyspaikasta. Yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan perustaminen ja käyttö voidaan jätehuoltomääräyksissä mahdollistaa kiinteistöille, mikäli keräyspaikka on lähellä kiinteistöä tai muutoin helposti saavutettavissa siten, että etäisyys keräyspaikasta ei muodostu kiinteistön asianmukaisen jätehuollon järjestämisen esteeksi tai olennaisesti hankaloita sitä.

Myös aluekeräyksen piirissä oleville kiinteistöille on annettu mahdollisuus liittyä tietyin edellytyksin kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella sijaitsevaan yhteisastiaan

Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta, valvonta ja jätemaksujen laskutus edellyttävät yhteisastioiden käyttöönoton ja siitä luopumisen ilmoittamista jätteenkuljetuksen suorittajalle ja kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen alueella myös jätehuoltoviranomaiselle.

Yhteisastialle on nimettävä sen ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittajat tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa.

8 § Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat järjestelmät

Putkikeräysjärjestelmässä ja muissa vastaavissa järjestelmissä käytetään esimerkiksi korttelikohtaisia jätteiden vastaanottopaikkoja. Putkikeräysjärjestelmässä nämä vastaanottopaikat ovat järjestelmän syöttöpaikkoja, muissa ne voivat olla esimerkiksi yhteisiä syväkeräyssäiliöitä. Kyseessä ei ole siis kiinteistöllä sijaitseva vastaanottopaikka, vaan eräänlainen yhteisastia. Jotta järjestelmä on toimiva, tulee kiinteistöjen liittyä sen käyttäjiksi.

Jätelain 40 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai kiinteistöjen haltijoiden yhdessä on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavaa jätettä varten. Pykälän mukaiset jätteenkeräysjärjestelmät ovat yksi hyväksyttävä tapa kiinteistöittäisen jätteiden vastaanottopaikan järjestämiseksi. Siten liittymisvelvoite kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen voidaan täyttää liittymällä putkikeräysjärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän käyttäjäksi.

9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämiin jätteiden alueellisiin vastaanottopaikkoihin soveltumattomat jätteet voidaan kuljettaa jätteen haltijan toimesta, mikäli tämä sallitaan jätehuoltomääräyksissä jätelain 41 §:n mukaisesti. Pykälä on tarpeellinen, mikäli halutaan sallia esimerkiksi suurikokoisten jätteiden tai rakennus- ja purkujäte- erien kuljettaminen omatoimisesti jäteasemalle. Myös palvelun tilaaminen kunnalta, kunnan jätelaitokselta tai muulta yritykseltä tulee mahdollistaa jätehuoltomääräyksissä.

Jäteastioiden asianmukaisen täyttämisen varmistamiseksi on annettu määräys kiinteistön haltijan velvollisuudesta huolehtia jäteastian tyhjentämisestä ja jätteenkuljetuksesta, jos jäteastiassa on kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteenkuljetuksen tilaamista kiinteistön haltijan laskuun.

10 § Jätteiden vastaanottopaikat

Tässä pykälässä kerrotaan ensisijaisesti kiinteistöjen haltijoille ja jätteen tuottajille vastaanottopaikoista, joihin normaaliin kiinteistöittäiseen kuljetukseen soveltumattomat jätteet voidaan hyväksytysti toimittaa. Ensisijaisesti jätteenkuljettajille tarkoitettujen vastaanottopaikkojen määrittely on sisällytetty 33 §:ään.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on velvoitettu pitämään yllä ajantasaista luetteloa vastaanottopaikoista tietoverkossa. Määräyksen tarkoituksena on osoittaa kiinteistön haltijoille ja muille jätteen haltijoille, minne kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvat jätteet on toimitettava. Listaa vastaanottopaikoista ei ole sisällytetty jätehuoltomääräyksiin tai niiden liitteisiin, sillä vastaanottopaikat voivat vaihdella. Lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaanottaa jätettä kiertävillä keräyksillään, joista tiedotetaan asukkaita erikseen.

Pykälä koskee kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Määräykset tarkoituksena on varmistaa kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden päätyminen asianmukaisiin toimituspaikkoihin ja siten kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta.

Näiden määräysten soveltamisalueen kunnat ovat jätelain 34 §:n mukaisesti siirtäneet kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelyn järjestämiseen liittyvät tehtävät Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle. Käsittelyn järjestäminen edellyttää, että jätteet määrätään toimitettavaksi yhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

11 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat

Määräys on annettu jätteiden alueellisten keräyspaikkojen väärinkäytön ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Jätteiden toimittamisesta alueellisiin vastaanottopaikkoihin ei saa aiheutua haittaa niissä kerättävien jätteiden hyötykäytölle eikä keräyspaikan tai sen ympäristön roskaantumista. Valvomattomien alueellisten keräyspaikkojen roskaantumisen ehkäisy edellyttää, että jätteitä ei jätetä keräysvälineiden ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että keräysvälineet ovat täynnä. Tällaisessa tapauksessa jätteet on toimitettava muuhun asianmukaiseen keräys- tai vastaanottopaikkaan.

12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet

Jätteille annettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erilläänpitovelvollisuutta. Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoitteet täyttyvät. Määräyksen tarkoituksena on erottaa kierrätyskelpoiset jätteet energiana hyödynnettävästä polttokelpoisesta jätteestä.

Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta kiinteistöt tulee jätelain mukaisesti velvoittaa toimittamaan jäte tuottajien järjestämään tai vaihtoehtoisesti kunnan järjestämään tuottajan keräystä täydentävään keräyspaikkaan, josta jätteet toimitetaan edelleen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi.

Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä kierrätettävistä jätteistä. Kunta voi täyden tuottajavastuun tultua voimaan jätelain 35 §:n nojalla edelleen huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse järjestä pakkausjätteiden kiinteistöittäistä kuljetusta. Lisäksi kunta voi järjestää täydentävää pakkausjätteen alueellista keräystä (jätelaki 47 §, 3 momentti). Täydentävästä keräämisestä on sovittava tuottajayhteisöjen kanssa ja sen toteuttamisessa on huomioitava tuottajayhteisöjen lajitteluohjeet.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää näiden jätehuoltomääräysten nojalla, että tuottajien järjestämää pakkausjätteen keräystä täydennetään kiinteistökohtaisella keräyksellä 15 ja 16 §:ien mukaisesti. Tuottajien keräystä täydennetään sekä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on lisäksi päättänyt (10.9.2015 § 7) jätelain 47 §:n nojalla täydentää tuottajien Rinki -ekopisteverkostoa alueellisilla kierrätysjätepisteillä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ylläpitää kierrätyspisteitä alueilla, joilla tuottajien Rinki -pisteitä ei ole. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n on toimitettava erilliskerätyt pakkausjätteet tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan.

Jätelain 47§ mukaisesti myös muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuottajan vastuulle kuuluvian tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Lain tarkoittamat tuottajan kanssa yhteistoiminnassa perustetut järjestelmät edellyttävät tuottaja myötävaikutusta ja jätteiden toimittamista tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Näin ollen niiden voidaan katsoa olevan osa määräyksissä tarkoitettua tuottajan järjestämää jätehuoltoa tai tuottajan järjestämää jätteiden vastaanottopaikkaa.

Jätelain 41.3 § antaa kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta kunnan tai tuottajan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

13 § Energiana hyödynnettävä polttokelpoinen jäte

Asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi on kaikilla kiinteistöittäiseen jätteenkuljetuksen piiriin kuluvilla kiinteistöillä oltava käytössään jäteastia polttokelpoisen jätteen keräämistä varten.

Polttokelpoinen jäte ohjautuu energiahyödyntämiseen. Tämän vuoksi on tarpeen määrätä erikseen siitä, mitä sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan saa laittaa, jotta polttokelpoisen jätteen joukkoon ei päädy polttoon kelpaamattomia jätejakeita.

14 § Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit

Kierrätettäville jätteille annettavilla kiinteistökohtaisilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista, tehostetaan ja helpotetaan kierrätystä ja parannetaan hyödyntämiskelpoisten jätteiden laatua. Tuottajanvastuulla olevan keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa.

Kiinteistöllä omiin jäteastioihinsa kerättävät kierrätettävät jätteet kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Määräyksen taulukossa asetetut erilliskeräysvelvoitteet koskevat vain suurempia taajamissa sijaitsevia asuinkiinteistöjä. Rajaamista on pidetty tarpeellisena erilliskerättävien jätteiden kuljetuksesta aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja kustannusvaikutusten pitämiseksi kohtuullisina erilliskeräyksestä saavutettuun hyötyyn nähden. Rajauksen perusteena on ollut myös kierrätettävien jätteiden keräysvelvoitteista tehty elinkaariselvitys. Kiinteistöittäinen kierrätettävien jätteiden kuljetus pieniltä ja hajallaan olevilta kiinteistöiltä ei ole ympäristönäkökohdat huomioon ottaen järkevää tai kustannustehokasta.

Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi on määräyksissä kuitenkin mahdollistettu taulukossa esitettyjen erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vapaaehtoinen liittyminen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen taajamissa..

Kunnalla ei ole velvollisuutta huolehtia muiden kuin tämän määräyksen taulukon mukaisesti tai määräyksessä mainitulla tavalla vapaaehtoisesti kiinteistöillä erilliskerättyjen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämistä.

15 § Muilla kuin asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit

Muille kuin asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 §:n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Lisäksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt voidaan velvoittaa noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa.

Myös muiden kuin asuinkiinteistöjen osalta on kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet määrätty koskemaan ainoastaan taajamia. Muilta osin velvoitteet perustuvat yksinomaan kiinteistöllä syntyvän jätteen määriin. Mikäli keräysrajoja ei määritettäisi, olisi kiinteistön liityttävä kunkin jätelajin erilliskeräykseen, vaikkei kaikkia jätelajeja syntyisi tai jätemäärät olisivat hyvin pieniä. Jätteen määrään perustuvat keräysrajat on määritetty jätteen noudon logistisen tehokkuuden perusteella. Tuottajanvastuulla olevan keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa.

16 § Muut erikseen kerättävät jätteet

Pykälä sisältää velvoitteen kerätä siinä mainitut jätteet erilleen kierrätettävistä ja polttokelpoisesta jätteistä sekä toimittaa ne asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksen tarkoituksena on osaltaan edistää eri jätelaatujen erilläänpitovelvollisuutta ja kierrätystä, ehkäistä energiana hyödynnettäväksi soveltumattomien jätteiden joutumista polttokelpoisen jätteen sekaan sekä ohjata tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä tuottajien järjestämään keräykseen.

Rakennus- ja purkujätteelle annetaan jäteasetuksessa (15 §) tarkat erilliskeräysvelvoitteet, jotka koskevat myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Kiinteistöillä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin ainoastaan siinä tapauksessa, että se on peräisin kiinteistön haltijan omatoimisesta remontoinnista tai silloin kun kiinteistön haltija vastaa itse rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta hankkiessaan palveluita yrityksiltä. Mikäli remontointipalveluita tarjoava yritys vastaa asuinkiinteistöllä syntyvän rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta, on kyse elinkeinotoiminnan jätteestä, jonka jätehuollon järjestäminen on jätteen haltijan vastuulla siten kuin jätelain 4. luvussa on säädetty.

17 § Kompostointi

Kompostoituvien jätteiden kompostointi kiinteistöllä on erittäin suositeltavaa. Kompostointiin kannustaminen edistää etusijajärjestyksen toteutumista ja jätteiden hyödyntämistä niiden syntypaikalla ilman kuljettamista.

Jätelain 41 §:n mukaan jätteen haltija voi itse käsitellä asumisessa syntyvää jätettä kiinteistöllään tai luovuttaa asumisessa syntyvän biojätteen, jätevesilietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos omatoiminen tai yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Tässä pykälässä sallitaan biojätteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely tietyin edellytyksin.

Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Haittojen ehkäisy edellyttää, että kunkin jätelaadun kompostoinnissa käytetään ainoastaan tarkoitukseen soveltuvia kompostoreita. Haittojen ehkäisy edellyttää myös sitä, että valmis ravinnepitoinen kompostituote on mahdollista hyödyntää kiinteistöllä asianmukaisesti esimerkiksi maanparannusaineena pellolla tai puutarhassa.

18 § Jätemylly

Jätevesiviemäri ei ole hyväksytty jätteiden toimituspaikka, joten viemäriin liitettyjen jätemyllyjen käyttö on kielletty. Jätemyllyt kuormittavat viemäriverkostoa ja heikentävät jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulosta.

19 § Jätteen polttaminen

Jätteiden hävittäminen polttamalla on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tässä määräyksessä on lueteltu tilanteet, joissa jätteen polttaminen on mahdollista. Sallituissakin olosuhteissa on aina otettava huomioon kulloisetkin olosuhteet ympäristössä siten, että määräyksessä mainittuja haittoja ei pääse syntymään.

Muiden kuin määräyksessä erikseen poltettavaksi sallittujen jätteiden polttamista ei voi sallia, koska esimerkiksi avopoltossa tai kiinteistöjen tulipesissä ei palamiselle voida varmistaa haittojen minimoimiseksi riittävän hyviä palamisolosuhteita.

20 § Jätteiden hautaaminen

Jätteiden hautaaminen on kiellettyä, koska siitä voi aiheutua ympäristön roskaantumista ja maaperän pilaantumisen vaaraa.

21 § Jätteiden hyödyntäminen maanrakentamisessa ja -parantamisessa

Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa on lähtökohtaisesti kielletty, ellei sitä erikseen sallita jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä

Kiinteistöllä syntyneen pilaantumattoman tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen hyödyntäminen oman kiinteistön maanrakentamisessa kuuluu jätelain 41 §:n mukaiseen kiinteistöllä tapahtuvaan pienimuotoiseen omatoimiseen käsittelyyn. Pykälässä on määritelty pienimuotoisen käsittelyn enimmäisrajaksi 10 m3 mursketta. Käsittelyn on oltava kertaluonteista.

Puhtaan puun poltossa syntyvä tuhka sisältää ravinteita, joita voidaan hyödyntää esimeriksi puutarhassa käytettäessä tuhkaa maanparannusaineena.

22 § Jäteastiatyypit

Jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on kiinteistöllä oltava tarvittava määrä jäteastioita syntyvään jätemäärään, erilliskeräysvelvoitteisiin ja tyhjennysväliin nähden, jotta syntyvät jätteitä ei tarvitse sijoittaa astioiden ulkopuolelle ja astiat saadaan suljettua.

Määräyksessä on sanallinen kuvaus käytettäväksi sallituista jäteastiatyypeistä ja niiden teknisistä ominaisuuksista. Listassa ovat mukana tavanomaisimmat kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät jäteastiatyypit. Määrittelyn perusteina on jätteenkuljettajien työturvallisuus sekä mahdollisuudet astioiden koneelliseen tyhjentämiseen. Mahdollinen jäteastian tai jäteastiatyypin aiheuttama työturvallisuusriski on arvioitava käytännössä tapauskohtaisesti.

23 § Jäteastioiden merkitseminen

Pykälä jäteastioiden merkitsemisestä on annettu lajittelun ja jäteastioiden käytön sekä kuljetusurakoitsijoiden työn helpottamiseksi. Jäteastioiden väritunnukset ehkäisevät myös jätelajien sekoittumista ja edistävät siten syntypaikkalajittelua ja parantavat erilliskerättyjen jätteiden laatua.

Jäteasetuksen 10 § velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Lisäksi tilanteissa, joissa jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä on astiassa oltava jäteastian haltijan tiedot. Astioiden asianmukainen merkitseminen helpottaa mahdollisiin ongelmiin puuttumista.

24 § Jäteastioiden täyttäminen

Tällä määräyksellä on täsmennetty jäteasetuksen 10 § annettuja määräyksiä jäteastioiden täyttämisestä. Käsin siirrettäville jäteastioille on asetettu maksimipaino, joka antaa vähintään viitettä siitä, millaisia määriä jätettä jäteastiaan voi laittaa. Painoraja on annettu kuljettajien työturvallisuuden parantamiseksi.

Määräykseen on sisällytetty lista jätteistä, joita ei saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen

jäteastiaan.

Jätteiden pakkaamiseen liittyvillä määräyksillä pyritään ehkäisemään jäteastioiden likaantumista ja siitä aiheutuvia haittoja sekä esimerkiksi hienojakoisen pölyävän jätteen kuormaamisen ja kuljettamisen yhteydessä tapahtuvaa hallitsematonta leviämistä ympäristöön.

25 § Tyhjennysvälit

Tyhjennysvälejä koskevilla määräyksillä on täsmennetty jäteasetuksen 10 §:ää, joka velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Määräyksen taulukossa asetetut tyhjennysvälit ovat minimityhjennysvälejä, joten asetuksen noudattaminen saattaa edellyttää taulukossa esitettyä tiheämpääkin tyhjennysväliä.

Hajuhaitat aiheutuvat yleensä biojätteestä, minkä vuoksi biojätettä sisältävät astiat on tyhjennettävä muita useammin. Polttokelpoisen jätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää erottamalla biojäte sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Biojäteastioiden tyhjennysväli on talviaikana syväkeräyssäiliöitä käytettäessä pitempi, koska viileässä hajuhaittojen riksi on pienempi.

Vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajankiinteistöjen jäteastioiden tyhjennys on turhien tyhjennysten välttämiseksi määrätty pakollisiksi vain oletettuna kiinteistöjen käyttöaikana. Kesäkäytössä olevien vapaa-ajan kiinteistöjen jäteastia on kuitenkin tyhjennettävä vähintään kerran kiinteistön käytön päättyessä kyseiseltä kesäkaudelta. Jos astiaa ei tuolloin löydy, ei tyhjennystä katsota suoritetun.

26 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen

Jätehuoltomääräyksissä voidaan mahdollistaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen tilanteissa, joissa kiinteistö on tyhjillään ja käyttämättömänä. Keskeytyksen tulee aina olla määräaikainen, mutta sitä voidaan tarpeen mukaan jatkaa määräajan päättyessä.

Lyhyemmät kuljetusten keskeytykset edellyttävät ilmoitusta kuljetuksen suorittajalle, jotta keskeytykset voidaan huomioita ajojärjestelyissä. Pitemmistä keskeytyksistä on ilmoitettava jätehuoltoviranomaille, jonka tehtävänä on seurata jätteenkuljetusten toteutumista alueella.

27 § Jäteastioiden kunnossapito ja pesu

Määräyksessä jäteastian haltija velvoitetaan huolehtimaan jäteastioiden asianmukaisesta kunnosta haittojen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 10 § velvoittaa pitämään jäteastian kunnossa ja puhdistamaan sen riittävän usein, jotta keräyksestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tässä määräyksessä asetusta on täsmennetty asettamalla kunnossapidolle vähimmäisvaatimukset.

28 § Jäteastioiden sijoittaminen

Määräyksellä täsmennetään jäteasetuksen 10 §:ää, jonka mukaan jätteiden keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Määräys on annettu ensisijaisesti jätteenkuljettajan työn helpottamiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi.

29 § Jäteastioiden sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

Määräyksellä varmistetaan, että jätteenkuljettaja pääsee helposti kuormaamaan jätteen sen kuljettamista varten myös mahdollisesti lukittuina olevista jäteastioista ja keräyspaikoista.

30 § Jätteen nouto ja kuormaaminen

Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden kuormaamisesta yöaikaan voi aiheutua merkittävää häiritsevää melua, minkä vuoksi yöaikainen kuormaus on pääsääntöisesti kielletty asuinkiinteistöillä ja niiden välittömässä läheisyydessä.

31 § Jätteiden kuljettaminen

Kuljettamista koskeva pykälä koskee pääosin ammattimaisesti toimivia jätteenkuljettajia. Määräyksen tavoitteena on varmistaa, että jätteet eivät pääse kuljetuksen aikana leviämään kuormasta hallitsemattomasti ympäristöön. Erityistä huolellisuutta on noudatettava pölyävien ja nestemäisten jätteiden kuljettamiseen siten, että toiminnassa käytetään yksinomaan siihen soveltuvaa kalustoa.

Määräyksessä on mainittu myös kuljettajalle jätelaissa asetetuista velvollisuuksista pitää kuljetuksen aikana mukana jätehuoltorekisterin otetta sekä tarvittavia siirtoasiakirjoja. Asiakirjojen avulla valvovilla viranomaisilla on mahdollisuus tarvittaessa selvittää kuljetusten lainmukaisuus.

32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen

Jätelain 39 §:ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 §:ssä. Tietojen toimittamistavasta määrätään jätehuoltomääräyksissä. Määräyksessä on täsmennetty lainsäädäntöä määrittelemällä tietojen toimittamisen vuotuisesta ajankohdasta sekä toimitusmuodosta.

Suuren tietomäärän joustava ja tehokas siirtäminen viranomaisen rekisteriin edellyttää, että tiedot toimitetaan määräyksen mukaisessa sähköisessä muodossa.

33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille

Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskeva pykälä on tarkoitettu ammattimaisesti toimiville jätteenkuljettajille. Kotitalouksia koskevat määräykset jätteiden toimittamisesta esimerkiksi kierrätyspisteille tai jäteasemille on annettu 12 §:ssä.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet on kuljetettava Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan. Jätteitä ei saa kuljettaa muihin vastaanottopaikkoihin. Määräykset tarkoituksena on varmistaa kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden päätyminen asianmukaisiin toimituspaikkoihin ja siten kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sen vastuulle säädettyjen jätehuoltotehtävien hoitamisesta.

Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään välivarastointipaikkaan, josta ne kuljetetaan edelleen tuottajien jätehuoltoon.

Koska jätteiden vastaanottopaikat voivat muuttua lyhyilläkin aikaväleillä, ei listaa vastaanottopaikoista ole kirjattu suoraan määräykseen. Sen sijaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:tä on velvoitettu pitämään yllä listaa vastaanotto ja käsittelypaikoista yhtiön verkkosivuilla.

Määräyksissä on tuotu esille yleiset vastaanotto- ja käsittelypaikkojen käyttämistä koskevat velvoitteet ja käytännöt asianmukaisen jätehuollon ja etusijajärjestyksen edistämiseksi sekä jätehuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

34 § Lietetilan ja erotuskaivojen tyhjennysvälit

Saostussäiliöiden ja pienpuhdistamoiden lietetilojen lietteenpoiston vähimmäisvelvoite on poistunut lainsäädännöstä ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksen (19/2017) ja sen perusteella annetun uuden hajajätevesiasetuksen (157/2017) muutoksen johdosta. Lietteenpoiston vähimmäisvelvoitteesta on näin ollen tärkeää määrätä jätehuoltomääräyksissä. Vakituisten asuntojen kaikkien lietesäiliöiden ja vapaa-ajan asuntojen wc-vesien lietesäiliöiden tyhjennys määrätään tehtäväksi vähintään vuoden välein, jotta vesistöjen tilaa ei heikennettäisi nykyisestä. Ainoastaan pesuvesille tarkoitetun lietesäiliön tyhjennysvelvoitetta on lievennetty vapaa-ajan asuntojen osalta, sillä tyhjennyskaluston ajaminen paikalle vuosittain pelkästään pesuvesien lietteen vuoksi on usein ylimitoitettua.

Jätevesien umpisäiliöille ei ole määritelty tyhjennysväliä, vaan ne pitää tyhjennyttää, kun ne täyttyvät. Täyttymistä on seurattava, jotta ylitäyttymistä ei tapahtuisi ja että voidaan varmistua, ettei säiliö vuoda.

Jätevesilietesäiliöiden lisäksi hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti. Kyseisten kaivojen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatinmassojen, biosuotimiin kertyvien massojen sekä maapuhdistamoiden massojen jätehuollosta.

35 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

Määräyksessä varmistetaan lietteiden asianmukainen käsittely velvoittamalla lietteen kuljettajaa kuljettamaan liete Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Määräyksen velvoite luovuttaa liete ainoastaan jätelain 94 §:n mukaiseen rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa.

Lisäksi määräyksessä velvoitetaan kuljettamaan liete Lounais-Suomen Jätehuollon osoittamaan paikkaan. Tämä velvoite koskee lietteen kuljettajaa. Määräyksessä estetään lietteiden kuljettaminen esimerkiksi läheiselle maatilalle, joka ei ole kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittama käsittelypaikka.

36 § Kulku lietetilan luokse ja lietetilan kunto

Määräyksellä varmistetaan esteetön pääsy lietetilan tyhjennyspaikalle sekä lietteen turvallinen kuormaus. Määräys on annettu ensisijaisesti jätteenkuljettajan työn helpottamiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi.

37 § Lietteen omatoiminen käsittely

Jätelain 41 § mukaan jätteen haltija voi itse käsitellä asumisessa syntyvää jätettä kiinteistöllään tai luovuttaa asumisessa syntyvän biojätteen, jätevesilietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos omatoiminen tai yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Tällä määräyksellä sallitaan lietteiden omatoiminen käsittely tietyin edellytyksin. Kompostoinnin edellytyksistä on määrätty erikseen 17 §:ssä.

Tiedot lietteiden omatoimisesta käsittelystä tarvitaan, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata ja valvontaviranomainen valvoa asianmukaista jätehuollon toteutumista.

Liete tulee aina esikäsitellä esim. stabiloimalla ennen peltokäyttöä. Lietteen käytöstä lannoitustarkoituksessa on säädetty ainakin lannoitevalmistelaissa (539/2006), Valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriönasetusta lannoitevalmisteista (24/2011). Jätehuoltoviranomainen voi ilmoituksen perusteella tarkistaa että stabiloitu liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa eli kiinteistöllä on oltava hallinnassaan viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen soveltuvaa peltoalaa.

Omatoiminen asumisessa syntyvien lietteiden käsittely voidaan sallia määräyksistä poiketen vain, jos kiinteistöllä on käytössään siihen soveltuvat laitteistot ja olosuhteet ovat sopivat. Harmaiden jätevesien saostussäiliöiden omatoiminen tyhjentäminen ja lietteiden kompostointi on kuitenkin sallittu ilman poikkeamislupaa, mikäli lietteen määrä on vähäinen. Harmailla jätevesillä tarkoitetaan jätevettä, joka ei sisällä vesikäymälän huuhteluvettä tai esimerkiksi kuivakäymälän suotovesiä.

Kaikki lietteiden hallitsematon päästäminen ympäristöön on siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi kielletty.

38 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Ulkona järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevat jätehuoltomääräykset perustuvat sekä roskaantumisen ehkäisemiseen että jätelain velvoitteeseen asianmukaisesta jätehuollosta.

Yleisötilaisuuden järjestäjä on jätelain 74 §:n mukaan vastuussa yleisötilaisuuden seurauksena roskaantuneen alueen siivoamisesta, jos roskaaja itse ei huolehdi siivoamisesta. Määräyksessä velvoitetaan yleisötilaisuuden järjestäjä huolehtimaan tilaisuuden jätehuollosta kokonaisuudessaan.

Siivoamisvelvollisuudesta on tarpeen määrätä myös siltä osin, jos tilaisuudella ei ole selkeää järjestäjää. Esimerkkinä tällaisista tilaisuuksista ovat tapahtumat, joissa suuri joukko ihmisiä kokoontuu puistoon esimeriksi sosiaalisessa mediassa leviävän kutsun tai muun tiedon perusteella. Jos määräystä ei sisällytetä jätehuoltomääräyksiin, vastaa siivoamisesta ensisijaisesti roskaaja, toissijaisesti alueen haltija ja lopulta kunta.

Varsinkin suuremmissa yleisötilaisuuksissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen on tarpeen asianmukaisen ja turvallisen jätehuollon järjestämisen kannalta. Lajitteluvelvoitteiden antaminen perustuu jätelain 13 ja 15 §:ään, joten ne voidaan antaa myös sellaiselle yleisötilaisuuden järjestäjälle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa järjestämällä yleisötilaisuuden.

Suurista tapahtumista voidaan velvoittaa ilmoittamaan etukäteen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja edellyttää järjestäjältä jätehuoltosuunnitelman esittämistä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

39 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

Määräyksessä on korostettu jätelaissa annettua roskaamiskieltoa kieltämällä jätteiden sijoittaminen jäteastioiden ulkopuolelle yleisillä alueilla sekä erityistapauksena puutarhajätteiden toimittaminen yleisille alueille. Roskaantumisen ehkäiseminen edellyttää myös yleisille alueille sijoitettujen jäteastioiden säännöllistä tyhjentämistä sekä tarvittaessa niiden lähiympäristön puhdistamista.

40 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto

Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä määrätään turvallisen jätehuollon käytännön järjestelyistä. Vaikka jätelaissa ja -asetuksessa määrätään vaarallisten jätteiden erilläänpitovelvollisuudesta, on asia järkevää tuoda esille lyhyesti myös jätehuoltomääräyksissä ottaen huomioon vaarallisten jätteiden vaaraominaisuudet.

Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli jätteen määrä ei ole kohtuuton. Näissä toiminnoissa syntyvät vaaralliset jätteet on tällä perusteella määrätty toimitettavaksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut toimitetaan ensisijaisesti tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan ja lääkejätteet puolestaan apteekkeihin, joiden kanssa kunnalla on sopimus niiden vastaanottamisesta. Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Sama pykälä koskee elinkeinotoiminnan harjoittajia.

Suuria jätemääriä koskevan ilmoituksen perusteella Lounais-Suomen Jätehuolto Oy velvoittaa toimittamaan maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaarallista jätettä olevat merkittävät erät toimitettavaksi muualle, jos käsittely ei kunnan tai kunnan jätelaitoksen järjestelmissä ole mahdollista.

Vaarallisen jätteen pakkaamisen osalta jäteasetuksessa on tarkat ohjeet, joihin näissä määräyksissä viitataan. Velvoittamalla alkuperäispakkauksen käyttämiseen pyritään varmistamaan vaarallisen jätteen asianmukainen pakkaaminen ja merkitseminen.

41 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä

Vaarallisen jätteen varastoinnista väliaikaisessa paikassa voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Sen vuoksi jätehuoltomääräyksiin on sisällytetty väliaikaista varastointia koskeva pykälä, jolla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään ongelmajätteiden pääsy varastosäiliöiden ja -tilojen ulkopuolelle.

Määräys enimmillään vuoden säilytysajasta koskee kaikkia kiinteistöjä ja se on annettu jätteen asianmukaisen varastoinnin varmistamiseksi.

42 § Eritysjätteet

Erityisjäte on velvoitettu erotettavaksi muista jätteistä sekä pakattavaksi ja merkittäväksi asianmukaisesti niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi.

43 § Tiedottamisvelvoitteet

Jätehuollon asianmukainen järjestäminen ja näiden määräysten noudattaminen kiinteistöillä edellyttävät, että kiinteistön asukkailla ja kiinteistöillä työskentelevillä on saatavilla riittävät tiedot määräysten mukaisesta jätehuollon järjestämisestä. Kiinteistön jätehuollosta vastuussa olevalla kiinteistön haltijalla on velvollisuus tiedottaa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä ja seurata sen toteutumista.

Myös jätteenkuljetuspalvelun tuottajan on tiedotettava jätteenkuljetusta tilaavalle kiinteistön haltijalle jätehuoltomääräysten velvoitteista.

44 § Jätehuoltomääräysten valvonta

Jätelain 24 §:ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Koska jätehuoltomääräykset ovat usein voimassa usean eri kunnan alueella ja toisaalta toimijoilla voi olla toimintaa useiden eri kuntien ja jätehuoltomääräysten soveltamisalueilla voi ELY-keskuksella olla merkittävä rooli määräysten valvonnassa.

45 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Jätelain 91 §:n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta päätöksessä mainituin perustein. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä poikkeuksen myöntävästä viranomaisesta.

Jätehuoltomääräykset ovat voimassa usean eri kunnan alueella, joilla kaikilla on oma ympäristönsuojeluviranomaisensa. Poikkeusten myöntämisessä voidaan helpommin noudattaa samoja periaatteita koko soveltamisalueella, kun poikkeamisvalta on annettu yhdelle taholle.

46 § Voimaantulo

Voimaantulopykälään on kirjattu määräysten voimaantulon ajankohta ja lueteltu ne jätehuoltomääräykset, jotka uusilla määräyksillä kumotaan.

47 § Siirtymäsäännökset

Muuttuvien erilliskeräysmääräysten voimaatulolle on tarpeen asettaa riittävä siirtymäaika, jotta kiinteistöt ehtivät hankkia ajoissa mahdolliset uudet jäteastiat ja varata niille tarvittavat tilat kiinteistön keräyspaikasta.

Yhteisastioiden ja keräyspaikkojen sijainnista on näitä määräyksiä edeltävissä Turun seudun jätehuoltomääräyksissä määrätty siten, että yhteiset astiat ja keräyspaikat on sijaittava vähintään 5 km etäisyydellä siitä kiinteistöstä, joka yhteisastiaa tai yhteistä keräyspaikkaa käyttää. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueilla vähimmäisetäisyys on ollut aiemmissa jätehuoltomääräyksissä näiden määräysten kanssa yhtenevä. Turun seudulla sijaitseva kiinteistö, joka on mukana näiden määräysten voimaan tuloa ennen perustetussa yhteisastiassa tai keräyspaikassa, voi käyttää olemassa olevaa yhteisastiaa tai keräyspaikkaa, kunnes kiinteistön, yhteisastian tai keräyspaikan käytössä tai muissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Tällöin yhteisastia tai keräyspaikka on järjestettävä näiden määräysten 7 §:n mukaan.