Kooste lausunnoista: Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten luonnos 17.1.2017
Akseli Kiinteistöpalvelut Oy
-47 § Siirtymäsäännökset
oMuovijätteen osalta pyydämme riittävän pitkää siirtymäaikaa 1.4.2019 saakka. Pitkä siirtymäaika on tarpeen, jotta ehdimme selvittää kokeiluilla eri astiatyyppien soveltuvuuden ja tiedottamisen tarpeet. Muovijätteen keräilyyn tullaan käyttämään erilaisia pinta-astioita ja jaettuja syväkeräysastioita. Ennen investoinnin tekemistä on selvitettävä niiden toimivuus käytännössä. Hankinnan suorittaminen ja rahoituksen järjestäminen vaatii aikansa.
oTiedottamisen osalta on huomattava, että jätehuoltomme asiakkaina on noin 5000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä.
Kaarinan kaupunki, kaupunginhallitus
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
o3 mom. muutetaan muotoon: Hyödyntämättä jääneen ylijäämämaan sekä tiili- ja betonijätteen voi asiakas toimittaa valitsemaansa asianmukaisen luvan omaavaan soveltuvaan jätteenkäsittelypaikkaan.
oHuom. asukkaan omatoimisen rakentamisen ja remontoinnin jätteet kuuluvat jätelain mukaan kunnan vastuulle.
Kemiönsaaren kunta, bygg- och tillsynsnämnden
-käännösvirheitä ja poikkeavuuksia ruotsinkielisten ja suomenkielisten määräysten välillä
oföreskrifter => bestämmelser (huom. jätelaissa käytetään föresrifter)
o2 § Avfallshanteringsmyndighet: ”se föregående definition” pitäisi olla: ”se nedanstående definition”
o4 § lause: ”Fastigheter inom detta områden än anslutna till det kommunala avfallshanteringssystemet och använder områdesinsamlingspunkter för brännbart avfall.” on vaikeasti ymmärrettävä ja tulisi muuttaa muotoon: ”Som användare av de områdesvisa insamlingspunkterna hör en fastighet belägen på dessa områden till det kommunala avfallshanteringssystemet.”
-14 § Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit
okierrätettävien materiaalien keräystä huononnetaan luonnoksessa nykyisiin määräyksiin verrattuna, kiinteistöittäisessä keräyksessä asuntojen määrän tulisi olla:
•metalli 10 tai enemmän
•biojäte 5 tai enemmän
•lasipakkaukset 10 tai tai enemmän
•muovipakkaukset 10 tai enemmän
•kartonkipakkaukset 5 tai enemmän
oHuom. tässä ei ole huomioitu LSJH:n elinkaariselvitystä.
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
o2 momenttiin muutos: Muusta hyödyntämisestä on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä otettava yhteyttä ympäristönsuojeluviranomaiseen ja tarkistettava, onko kyseistä jätettä sallittua käyttää maarakentamisessa tai maanparannusaineena, ja tarvittaessa tehtävä ilmoitus tai haettava lupa.
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
olietteen käsittelijän ja ilmoituksen vastaanottavan viranomaisen tulee olla erittäin hyvin perillä hyväksytyistä hygienisointimenetelmistä sekä hygienisoidun lietteen käytön käytöstä.
oilmoituksen tulee sisältää tarkat tiedot, jotta viranomainen voi arvioida käsittelijän asiantuntemuksen:
•stabilointimenetelmän yksityiskohtainen kuvaus; lietteen levittäminen ei saa aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle
•viljeltävät kasvit lohkoilla, joille stabiloitua lietettä on levitetty; rajoitus viljeltävissä kasvilajeissa seuraavat 5 vuotta
-Liite 1
opuuttuu alusta ”…enligt bestämmelsernas § 4…”
-Liite 2 perustelut
o37 §: nitraattiasetus (931/2000) on kumottu ja sen pitäisi olla Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
-14 ja 15 § erilliskerättävät jätelajit
ovaivalloisesti kierrätettäville tuotteille on laadittava tarpeeksi väljät erilliskeräysvelvoitteet: kuluttajien ei pidä joutua maksamaan jätehuollosta sekä tuotteen oston yhteydessä että käytön päätyttyä
-7 § Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia
omääräyksessä on selkeästi määritelty yhteisen jätepisteen muodostaminen
operusmaksut ja erilliskeräysvelvoitteet (14 §) tulisi tulkita yhteiseen jätepisteeseen liittyneiden kiinteistöjen asuntomäärien perusteella
oHuom. Jätehuollon perusmaksuista määrätään jätetaksassa. Erillisiä asuinkiinteistöjä ei voida määrätä käyttämään yhteistä jätteen keräyspaikkaa kuten huoneistoja asunto-osakeyhtiössä.
-47 § Siirtymäsäännökset
oKiinteistöillä syntyvien biojätteiden, metallin, lasipakkausten, kartonkipakkausten ja muovipakkausten erilliskeräys on järjestettävä 14 ja 15 §:n mukaisesti X.X.2018 alkaen (vähintään vuosi).
Kosken Tl kunta, ympäristönsuojelulautakunta
-7 § Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia
o1 kilometrin etäisyys taajama-alueen ulkopuolella on hyvin pieni yhteiselle kimppa-astialle. Maaseudulla on paljon kiinteistön omistajia, joilla on useita asuntoja sekä taajamassa että haja-asutusalueella. Tällöin olisi käytännöllistä, että naapurikunnassa kuitenkin esimerkiksi alle 1 km etäisyydellä tai samassa kunnassa olevaan kakkosasuntoon voisi tehdä kimppasopimuksen.
oHuom. Yhteisen keräyspaikan etäisyyteen perustuva rajaus kohtelee kaikkia tasapuolisesti toisin kuin kuntarajoihin perustuvat rajaukset.
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
opäällekkäisyys Auran, Marttilan ja Pöytyän ympäristönsuojelumääräysten kanssa
otäydennys 2 momenttiin: ”Muusta hyödyntämisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaisille ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kuntien ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.
-27§ Jäteastioiden kunnossapito ja pesu
oMikäli polttokelpoisen jätteen astiaan ei kerätä biojätettä, vuosittainen pesu ei useinkaan ole tarpeellista.
Kuljetusliike J & T Pajunen Oy
-32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
ojätteenkuljetusrekisterin tulisi olla valmis työkalu, jota yrityksen on helppo käyttää
oyrityksille, jotka eivät käytä em. rekisteriä, tulisi antaa huomautus tai sanktio
-35 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
oJätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava kunnan (ei Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n) osoittamaan vastaanottopaikkaan
oHuom. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on alueen kuntien ja kaupunkien yhteisesti omistama jäteyhtiö, joka hoitaa osakassopimuksensa mukaisesti kunnalle määrätyt jätehuollon palvelutehtävät jätelain 43 § nojalla.
Lassila & Tikanoja Oyj
-2 § Määritelmät
oEhdotetaan muutosta: Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea asuinkiinteistöllä syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Jätteen tulee kuitenkin ominaisuuksiensa ja koostumuksensa puolesta soveltua kerättäväksi ja käsiteltäväksi samassa jätehuoltojärjestelmässä kotitalousjätteen kanssa. Huom. Jätelaissa jälkimmäisellä lauseella tarkoitetaan yhdyskuntajätteeseen kuuluvaa asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavaa jätettä, ei asumisessa syntyvää jätettä.
oPerusteluna käytetään Jätelain 646/2011 esityöt, 6 §:n perustelut (HE 199/2010, 6 §): asuinkiinteistöllä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan vastuulle vain, kun se on peräisin asukkaan omatoimisesta, pienimuotoisesta remontoinnista ja se ominaisuuksiensa tai koostumuksensa puolesta soveltuu käsiteltäväksi samassa jätehuoltojärjestelmässä kotitalousjätteen kanssa.
oHuom. Kyseisessä hallituksen esityksessä todetaan yhdyskuntajätteen määrittelyn yhteydessä, että asumisessa syntyvää jätettä olisi myös asukkaiden itse tekemissä remonteissa sekä piha- ja puutarhatöissä syntyvä jäte. Jätteen määrästä ei tässä yhteydessä sanota mitään. Sen sijaan asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa puolesta soveltuu kerättäväksi ja käsiteltäväksi samassa jätehuoltojärjestelmässä kotitalousjätteen kanssa. Arvioitaessa tällaisen jätteen laatua suhteessa asumisessa syntyvään jätteeseen on keskeistä tarkastella jätettä tuottavan toiminnan rinnasteisuutta asumiseen.
oJätelakioppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015) mukaan: Rakennus- ja purkujätteestä kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vain kotitalouksien omatoimisessa suhteellisen pienimuotoisessa remontoinnissa ja rakentamisessa syntyvät jätteet, jotka soveltuvat kuljetettaviksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ja joiden kuljetuksesta kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan kiinteistön haltija omatoimisesti huolehtii.
oHuom. kahden viimeisen lauseen välissä olevan ja-sanan tilalla on jätelakioppaassa ”tai”: jotka soveltuvat kuljetettaviksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai joiden kuljetuksesta kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan kiinteistön haltija omatoimisesti huolehtii.
-3 § Jätehuollon tavoitteet
oetusijajärjestyksen viimeinen vaihtoehto eli loppusijoitus kaatopaikalle on asumisen jätteen osalta suurelta osin loppunut (Vna kaatopaikoista 28 §), joten loppusijoitusta kaatopaikalle ei ole välttämätöntä mainita
oetusijajärjestyksen merkitystä voisi korostaa ja mainita, että etusijajärjestys on kaikkia toimijoita, sekä yksityisiä että julkisia, koskeva, sitova velvoite
-10 § Jätteiden vastaanottopaikat
o1 mom. Lisäys: Kunnalliseen jätehuoltoon kuulumattomat jätteet voi kuljettaa ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan.
operustelut: Asuinkiinteistöllä voi syntyä mm. rakentamisen ja remontoinnin jätettä, joka ei kuulu kunnan vastuulle. Tällaisen jätteen vastaanottopaikat olisi hyvä mainita jätehuoltomääräyksissä.
oHuom. Jätehuoltomääräyksissä ei määrätä jätteestä, joka ei kuulu kunnan vastuulle.
-12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet
o3 ja 4 mom. muutos: Kunnallisen jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä erilliskerättäviä jätteitä saa luovuttaa vain Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tai tuottajan järjestämään tai tuottajan kanssa yhteistyössä toimivan toimijan jätehuoltoon. Muut toimijat eivät saa ottaa vastaan jätettä kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.
oPerustelut: Tuottajien kanssa yhteistyössä tai tuottajien lukuun toimivien tahojen mainitsematta jättäminen luo väärän mielikuvan siitä, että yhteistyökumppanit eivät saa kerätä kierrätettäviä jätteitä kuten paperia ja pakkauksia.
oHuom. tuottaja-määritelmään lasketaan myös tuottajan kanssa yhteistyössä toimivat toimijat
-16 § Muut erikseen kerättävät jätejakeet
o4 ja 5 mom.: tarkennus: Muissa kuin asukkaiden pienimuotoisissa ja omatoimisissa remonteissa syntyvä rakennus- ja purkujäte voidaan toimittaa mihin tahansa ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan.
operusteluna Jätelain 646/2011 esityöt, 6 §:n perustelut: (HE 199/2010, 6 §).
oHuom. Jätehuoltomääräyksissä ei määrätä jätteestä, joka ei kuulu kunnan vastuulle.
-32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
oEhdotus: kuljetusrekisteriä kehitetään Forssassa suunnitteilla olevan mallin mukaisesti verkkopohjaiseen muotoon, jossa viranomaisella on reaaliaikainen näkymä tietoihin ilman tietojen manuaalista käsittelyä puolin ja toisin siten, että sekä kunnallinen jäteyhtiö että yksityiset kuljetusyritykset käyttävät samaa järjestelmää, joka on viranomaisen hallinnassa.
-33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille
o2 ja 3 mom. yhdistetään: Erilliskerätyt pakkausjätteet on kuljetettava tuottajien osoittamiin vastaanottopaikkoihin, myös niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä.
Liedon kunta, kunnanhallitus
-Tekstissä termin jätehuoltoviranomainen voisi korvata Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalla
-4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
otulee ilmaista selkeämmin, että liittymisvelvollisuus koskee kaikkea kunnan vastuulla olevaa jätettä, myös asumisen lietteitä
-5 § Liittyminen jätteenkuljetukseen
oEhdotetaan täydennystä: Tiedot kullakin alueella käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä jätelajeittain saa jätehuoltolautakunnalta. Jätelautakunta päättää erikseen eri jätelajien ja alueitten jätteenkuljetusjärjestelmistä.
oHuomioitava, että liittymisvelvollisuus koskee myös lietteitä
-17 § Kompostointi
o1 momentti: pitää viitata 37 §:ään (ei 35 §)
-14 ja 15 § erilliskerättävät jätelajit
ohyvä, että rajataan taajamiin
obiojätteen erilliskeräyksen laajentamien perusteltua
ojako kolmeen luokkaan (4, 10 ja 20) huoneistojen määrän suhteen hankaloittaa valvontaa; olisi selkeämpää, jos olisi kaksi luokkaa, esim. 8 ja 20 huoneistoa
oHuom. ei ole verrattu elinkaariselvitykseen.
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
opuhdas ylijäämämaa tulisi jättää pois, sillä se aiheuttaa sekaannusta, milloin maa-aines on jätettä. Pienimuotoinen puhtaan maa-aineksen hyödyntäminen ei ole jätteen hyödyntämistä.
omääräykset jätteiden hyödyntämisestä tulisi laatia tarkemmin, pienimuotoisuuden raja määriteltävä ja harkittava rajaus vain tiettyihin jätejakeisiin kuten puutuhkaan, tiili- ja betonijätteisiin ja vastaaviin
opienimuotoista suuremman hyödyntämisen yhteydessä määräyksistä tulee käydä ilmi ilmoitusta vaativat toimenpiteet ja ilmoituksen sisältö ja menettely
-25 § Tyhjennysvälit
opolttokelpoinen jäte, kun biojätettä ei kerätä erikseen: 4 vk tyhjennysväli riittävä
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
olaajempi omatoimisen käsittelyn salliminen on hyvä ja se saattaa jopa parantaa lietteen käsittelyä, mutta ilmoitusmenettely ja toimenpiteiden valvonta on saatava hallintaan
-47 § Siirtymäsäännökset
oKiinteistöillä syntyvien biojätteiden, metallin, lasipakkausten, kartonkipakkausten ja muovipakkausten erilliskeräys on järjestettävä 14 ja 15 §:n mukaisesti X.X.2018 alkaen (vähintään vuosi).
Lounais-Suomen jätehuolto Oy
-25 § Tyhjennysvälit
o3 mom. muutos: Vain kesäaikana (vkot 18–40) käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti kyseisen ajanjakson aikana. Vapaa-ajan kiinteistön jäteastiaa on tyhjennettävä kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.
operustelu: näin polttokelpoisen jätteen vähimmäistyhjennysten määrä toteutuisi (pisin tyhjennysväli 4 vk tai, jos biojäte kompostoidaan, 12 vk)
-43 § Tiedottamisvelvoitteet
okiinteistön haltijan ja jätteenkuljetuspalvelun tuottajan tulee myös hoitaa tiedottaminen asukkaille/kiinteistön käyttäjille jätehuoltomääräysten sisällöstä ja ilmoittamisvelvoitteista.
-47 § Siirtymäsäännökset
o1 mom.: Kiinteistöillä syntyvien biojätteiden, metallin, lasipakkausten, kartonkipakkausten ja muovipakkausten erilliskeräys on järjestettävä 14 ja 15 §:n mukaisesti X.X.2018 alkaen (vähintään vuosi).
Mepak-Kierrätys Oy
-2 § Määritelmät
oKierrätettäviä jätteitä ovat muun muassa paperi-, kartonki-, lasi, muovi- ja metallipakkaukset sekä kotitalouksien metalliesineet ja biojäte
-12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet
oLasi-, kartonki- muovipakkaukset sekä metalli on toimitettava kiinteistön keräysastiaan, kierrätyspisteeseen, Rinki-ekopisteeseen tai muuhun tuottajayhteisön järjestämään vastaanottopisteeseen, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen.
-33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille
oNiiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä, jätteet tulee kuljettaa tuottajayhteisön järjestämään vastaanottopaikkaan ja/tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan
MTK-Varsinais-Suomi
- 34 § Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit
o1 mom.: Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa. Kerran vuodessa on liian usein ja määräys lisää vain turhaa byrokratiaa. Perusteluna YSL:n ja hajajätevesiasetuksen muutokset, joista tyhjennysväli poistuu.
oHuom. Alueellisissa jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksissä on mahdollista antaa lakia tiukempia määräyksiä.
oLisäksi YM:ssä työryhmä pohtii jätelaissa säädettäviä vastuunrajauksia kuntavastuullisen jätteen osalta sekä jätelain ja hankintalain yhteisvaikutusta. Tämä lainsäädäntötyö tärkeä huomioida määräyksien laadinnassa, sillä ne tulevat vaikuttamaan määräysten sisältöön.
oHuom. tulevien muutosten huomioiminen vaikeaa, koska niiden sisältö ei ole vielä tiedossa.
Naantalin kaupunki, kaupunginhallitus
-6 ja 7 §: saarikiinteistöjen huomioon ottaminen hyvä
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
opienimuotoisen käytön käsitettä täsmennettävä: tarkka määrä
-25 § Tyhjennysvälit
opolttokelpoisen jätteen tyhjennysvälin tulisi olla lyhempi kuin 4 vk, jos biojätettä ei kerätä: esim. 3 vk
-34 § Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit
oUmpisäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kahdessa vuodessa
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
oJätteen haltija saa ottaa käsiteltäväkseen omassa asumisessaan syntyvän lietteen sekä lisäksi korkeintaan neljän lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä syntyvän lietteen ja levittää sen hygieeniseksi käsiteltynä lannoitustarkoituksessa peltoon.
oPerusteluna Kuntaliiton malli, jossa rajauksena kaksi tai 4 kiinteistöä.
-17 (ja 37) § Kompostointi
o4 momentti: kompostorin, jossa kompostoidaan kuivakäymäläjätettä, etäisyys naapurin rajasta on tarpeen määrittää, esimerkiksi 4 metriä
-rakennus- ja purkujätteen lajittelusta ei ole tarpeellista antaa määräyksiä jätehuoltomääräyksissä, vaan viitata vain jäteasetukseen
Naantalin kaupunki, kaavoitus- ja ympäristölautakunta
-sama lausunto kuin Naantalin kaupunginhallituksella, ks. edellä
Paananen Timo
-Irja Pihkavaaran kuolinpesä c/o Anna-Liisa Paananen Voudinkatu 6 F 35 20780 Kaarina nimissä olen tehnyt lukuisia pyyntöjä aina Korkeimpaa Hallinto-oikeutta myöten sen vuoksi ettei Nauvossa Dyvikintie 102:ssa olevan kiinteistön tarvitsisi ruveta t u o t t a m a a n jätettä poiskuljetuksen tukemiseen niiltä kiinteistöiltä joilla siihen on tarvetta! Tarpeelliset kirjelmät olen lähettänyt jo aikaisemmin moneenkin kertaan. Muilta osin en halua tässä vaiheessa kommentoida, vaikka ihmettelenkin edelleen Orikedon polttolaitoksen hätäistä purkua (vailla tietoa jätteiden edelleenkäsittelyn jatkuvuudesta ja nimenomaan Suomessa) !+
Paraisten kaupunki, kaupunginhallitus
-2 § Määritelmät
oAsumisessa syntyvä jäte: poistettava, sillä kaikki asuinkiinteistöllä syntyvä jäte (mm. yritysten tekemät remontit) ei kuulu kunnan vastuulle
oJätekeskuksen määritelmä puuttuu
oLietteen määritelmä puuttuu, vrt. YSL 154 §
oPienpuhdistamon määritelmä puuttuu
oYhteisen keräyspaikan määritelmä puuttuu
oYmpäristönsuojeluviranomaisen määritelmään ehdotetaan muutosta: Ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan toimielintä, joka huolehtii ympäristönsuojelun edistämisestä ja vastaa mm. ympäristönsuojelulain, jätelain ja jätehuoltomääräysten valvonnasta alueellaan.
-3 § Jätehuollon tavoitteet
o2 mom. tarkennetaan etusijajärjestyksen kirjoitusasua: Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten. Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, on jäte kierrätettävä materiaalina. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.
-4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
o1 mom. ehdotetaan asuinkiinteistö-termin korvaamista asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä, sillä osa asuinkiinteistöistä on tyhjillään
-6 § Kiinteistökohtaiset jäteastiat
o2 mom. ehdotetaan lisäystä: Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella oleva kiinteistö voidaan liittää kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kun kiinteistön jäteastia sijoitetaan kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella olevaan satamaan tai sen välittömään läheisyyteen, josta kiinteistölle kuljetaan.
-7 § Kiinteistöjen yhteinen keräyspaikka tai jäteastia
oehdotetaan, että loma-asunnon omistaja/haltija voi muodostaa kimpan oman vakituisen asuntonsa kanssa etäisyysrajoista riippumatta, kunhan molemmat sijaitsevat joko LSJH:n tai saman kunnan alueella.
oHuom. Yhteisen keräyspaikan etäisyyteen perustuva rajaus kohtelee kaikkia tasapuolisesti toisin kuin esimerkiksi kuntarajoihin perustuvat rajaukset.
oJos em. ehdotusta ei hyväksytä, ehdotetaan, että pidetään kimpan etäisyys 5 kilometrissä, kuten Turun seudun jätehuoltomääräyksissä on tällä hetkellä.
-10 § Jätteiden vastaanottopaikat
oehdotetaan, että sallitaan myös aatteellisten yhdistysten suorittama pienimuotoinen ”jätteiden” keräystoiminta, kuten romunkeräys
oHuom. Jätelain 32 §:n mukaan kunnan on järjestettävä sen vastuulle kuuluvien jätteiden jätehuolto. Lisäksi 41 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.
-17 § Kompostointi
oEhdotetaan lisäystä, että puutarhajäte edellytetään kompostoivaksi lämpöeristämättömässä kompostorissa.
oEhdotetaan, että pidetään voimassa etäisyysrajat, jotka Turun seudun jätehuoltomääräyksissä ovat tällä hetkellä: Muuta kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostointisäiliö voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupa-asiakirjoissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.
-19 § Jätteen polttaminen
o2 mom. lisäys: Taajaman ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja, kaislaa, kuivia lehtiä ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
oEhdotetaan pykälän muokkaamista uudistuvan MARA-asetuksen linjaa mukailevaksi
oHuom. kyseinen asetus koskee vain ammattimaista toimintaa
oEhdotetaan puhtaan ylijäämämaan poistamista pykälästä, koska se ei ensisijaisesti ole jätettä.
-34 § Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit
oEhdotetaan 1 momentin muotoilemista siten, että WC-vesiä sisältävien saostussäiliöiden ja pienpuhdistamojen lietteet sekä vakinaisessa asumiskäytössä olevien kiinteistöjen harmaan veden saostussäiliöiden liete poistetaan tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.
oEhdotetaan 2 momentin poistamista: ”Jos kunnan järjestämän lietteenkuljetuksen alueella sijaitsevan kiinteistön saostussäiliöön ei ole kiinteistön käyttämättömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi kertynyt lietettä tyhjennettäväksi edellisen tyhjennyksen jälkeen, voi säiliön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltoviranomaiselta kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava peruste tyhjennyksen tarpeettomuudelle. Hakemus on jätettävä viimeistään 4 viikkoa ennen suunniteltua tyhjennysviikkoa.”
oEhdotetaan 3 mom. umpisäiliöiden tyhjennyksen vähimmäistyhjennysväliä (kerran vuodessa) poistettavaksi.
oEhdotetaan, että 5 mom. fosforinpoistokaivot on tarkistettava ja tyhjennettävä säännöllisesti, mutta ei vaadita tarkastusta vähintään kerran vuodessa.
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
oEhdotetaan muutosta 4 ja 5 mom. siten, että wc-vedet sisältävien pienpuhdistamoiden lietteet voi käsitellä itse, jos puhdistamon liete on tarkoitettu omatoimisesti poistettavaksi ja käsiteltäväksi, ei muuten. Näihin tapauksiin ei tulisi soveltaa määrärajoituksia. Haja-asutusalueilla on paljon esim. Wehoputs-puhdistamoita, joissa liete otetaan talteen omaan säkkiin, joka sitten kompostoidaan. Lisäksi harmaavesilietteiden omatoimista talteenottoa ja kompostointia tulisi suosia. Varsinkin loma-asutuksessa varsinaista lietettä muodostuu vähän, ja ympäristön kannalta parasta olisi kerätä liete talteen ja kompostoida itse omalla tontilla.
-38 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
o5 mom. ehdotetaan toinen virke korvattavaksi seuraavasti: Yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Ilmoituksessa on ennen muuta selvitettävä, kuinka tilaisuuden jätehuolto aiotaan järjestää. Viranomainen voi antaa ohjeita ja kehotuksia ilmoituksen johdosta.
Pöytyän kunta, tekninen lautakunta
-14 § Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit
obiojäte 20 tai enemmän maaseutukunnissa
Remeo Oy
-12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet
o4 mom.: Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet, joita ei näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti erilliskerätä kiinteistöllä, toimitetaan tuottajien järjestämään alueelliseen keräyspaikkaan tai paikkaan, johon tuottajat ovat tehneet sopimuksen.
oHuom. tuottaja-määritelmään lasketaan myös tuottajan kanssa yhteistyössä toimivat toimijat
-16 § Muut erikseen kerättävät jätteet
o3 ja 4 momentti on epäselvästi sanottu, pitää tarkentaa jotenkin:
•Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa syntyvä rakennus- ja purkujäte, lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti.
•Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, käsitellään syntyvä jäte kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
-32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
o3 mom.: asia sinänsä hyvä. Valvovan viranomaisen toivotaan miettivän myös ratkaisuja, jolla asiaa pystytään helpottamaan ja auttavan valvontaa. Pyydetään huomioimaan myös pienien yrityksien mahdollisuudet toimia tämän mukaisesti.
-33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille
o3 mom.: Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä, jätteet tulee kuljettaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tulee mahdollisen välivarastoinnin jälkeen toimittaa jätteet tuottajien jätehuoltoon.
•Teksti kokonaan pois ja tilalle: Erilliskerätyt pakkausjätteet on kuljetettava tuottajien osoittamiin vastaanottopaikkoihin. (Toki voi olla Lounais-Suomen Jätehuollon vastaanottopaikka.)
Salon kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta
-6 ja 7 §:t: saaristo-olojen huomioiminen hyvä
-14, 15 ja 25 §:n muutokset perusteltuja
-21 § Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa tai maanparannusaineena
o1 mom. muutetaan: Omassa asumisessa syntyvän puhtaan ylijäämämaan, tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen, suunnitelmallinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu, kuitenkin siten, että tiili- ja betonijäte käytetään mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa.
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
o2 mom.: Luonnoksessa lietteen käsittelijä saa ottaa vastaan lietettä kuudelta kiinteistöltä entisen kolmen sijaan. Toteutuessaan muutos lisää lietteenkäsittelyn valvonnan tarvetta.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
-5 § Liittyminen jätteenkuljetukseen
oLisäys: Jätehuoltomääräyksiin tulisi kirjata kunkin jätteen osalta jätteenkuljetusjärjestelmä kunnittain/alueittain.
-12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet
o3 mom. Kunnallisen jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä erilliskerättäviä jätteitä saa luovuttaa vain Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja tuottajan järjestämään jätehuoltoon tai tuottajien kanssa yhteistyössä toimivalle keräystä täydentävälle toimijalle.
oHuom. tuottaja-määritelmään lasketaan myös tuottajan kanssa yhteistyössä toimivat toimijat
-15 § Muilla kuin asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit
opuupakkaukset pois erilliskerättävien jätteiden joukosta, sillä niille ei järjestetään keräystä. Puupakkaukset on toimitettava suoraan puupakkausten terminaalipisteisiin.
-25 § Tyhjennysvälit
osyväkeräys-termi on Molok Oy:n PRH:lla rekisteröimä tavaramerkki. Se kannattaa korvata toisella, esimerkiksi maanalainen keräyssäiliö tai maanalainen keräysastia.
-32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
o3 mom. Esitetään kahden viimeisen lauseen poistamista tai lisätään sana ”ensisijaisesti”: Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle neljännesvuosittain (kolmen kuukauden välein). Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä. Tiedot on toimitettava (ensisijaisesti) sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.
oPerustelu: Osalla pienistä sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä ei ole käytössä ohjelmistoja ja tietokonetta sähköiseen raportointiin.
-33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille
o3 mom. lisäys: Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä, jätteet tulee kuljettaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tai tuottajayhteisöjen osoittamaan vastaanottopaikkaan.
oPerustelu: Tuottajayhteisön virallinen vastaanottopiste on ensisijainen vastaanottopaikka pakkausjätteille.
-35 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
o1 mom. muutos: Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava kunnan (Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n) osoittamaan vastaanottopaikkaan.
oHuom. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on alueen kuntien ja kaupunkien yhteisesti omistama jäteyhtiö, joka hoitaa osakassopimuksensa mukaisesti kunnalle määrätyt jätehuollon palvelutehtävät jätelain 43 § nojalla.
-38 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
o5 mom. esitetään ensimmäisen lauseen poistamista ja henkilömäärän korottamista 5000:een: Yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Yli 5000 (1000) henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.
oPerustelut: 500 hengen tilaisuuksia järjestetään todella paljon, sillä useat juhlasaleissa järjestettävät tilaisuudet ja pienet urheilutilaisuudet ylittävät tämän yleisörajan. Näiden jätehuolto järjestyy normaalin jätehuollon yhteydessä ja ilmoitus ympäristöviranomaiselle näistä tilaisuuksista on turhaa byrokratiaa. Lisäksi jätehuoltosuunnitelman laatimiseen on velvoitettava vasta yli 5000 henkilön tilaisuuksista, kuten useilla muillakin alueilla tämä on määritelty turhan byrokratian välttämiseksi.
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
-12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet
oTuottajavastuunalaiset pakkausjätteet, joita ei näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti erilliskerätä kiinteistöllä, toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kierrätyspisteisiin tai Rinki-ekopisteeseen.
oTuottajien järjestämän alueellisen keräyspaikan määritelmä puuttuu
-16 § Muut erikseen kerättävät jätteet
otuottajanvastuunalaisten jätteiden vastaanottopaikka -määritelmä puuttuu
-23 § Jäteastioiden merkitseminen
oPakkausten osalta keräysvälineissä olevien lajitteluohjeiden tulee olla yhteneväinen tuottajien lajitteluohjeistuksen kanssa.
Suomen Uusiomuovi Oy
-2 § Määritelmät
oJätehuoltomääräyksillä ei liene tarkoitus muuttaa nykyistä käytäntöä pantillisten pakkausten osalta. Tämä näkökohta olisi hyvä tuoda julki.
oKierrätettävä jäte: Kierrätettäviä jätteitä ovat mm. paperi-, kartonki, lasi- ja muovipakkaukset.
oTuottajien alueellinen keräyspaikka olisi hyvä lisätä määritelmiin.
-12 § Erikseen lajiteltavat kierrätettävät jätteet
o2 mom. Lasi-, kartonki- muovipakkaukset sekä metalli on toimitettava kiinteistön keräysastiaan, kierrätyspisteeseen, Rinki-ekopisteeseen tai muuhun tuottajien järjestämään vastaanottopisteeseen, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen.
oHuom. tuottaja-määritelmään lasketaan myös tuottajan kanssa yhteistyössä toimivat toimijat
-14 § Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit
oMuovipakkaukset 10 huoneistoa tai enemmän
-23 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
oLisäys: Pakkausjätteiden osalta merkinnän tulee olla yhteneväinen tuottajien lajitteluohjeen kanssa.
-33 § Jätteen toimituspaikka kuljetustoiminnan harjoittajille
o3 mom. Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä, jätteet tulee kuljettaa tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
-38 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
o4 mom. Tilaisuudessa, jossa polttokelpoisen jätteen lisäksi syntyy kierrätettäviä jätteitä, kuten muovipakkauksia, lasia, metallia tai kartonkia…
Turun kaupunki, kaupunginhallitus
-14 § Asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätelajit
oUudet velvoitteet ovat perusteltuja eri jätejakeista tehtyjen elinkaariarvioiden perusteella.
oUsein tapahtuvia muutoksia tulee välttää ja jätehuoltomääräysten erilliskeräyksiä koskevat siirtymäajat tulee olla riittävän pitkät, että taloyhtiöt pystyvät varautumaan esitettyihin muutoksiin.
-34 § Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit
o4 mom.: ”Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja tyhjennettävä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.” eroaa Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä, jonka 6.2 §:n mukaan hiekan-, rasvan- ja öljynerotussäiliöt on tarkistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa.
oKaikissa toiminnoissa ei ole tarpeen tyhjentää kaivoja kerran vuodessa vaan harvempi tyhjennys riittää (jos toiminta on vähäistä, toiminta on muuttunut tms.). Säännöllisen tyhjennysrytmin määrääminen on tarpeetonta, jos noudatetaan säännöllistä säiliöiden tarkastusrytmiä, jolloin tyhjennystarve tulee esiin ja kaivo tulee tyhjentää. Kyseinen ympäristönsuojelumääräyksissä oleva määräys on käytäntönä joustavampi.
-47 § Siirtymäsäännökset
oAsuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteiden osalta siirtymäsäännös tulee olla riittävän pitkä (1 vuosi), jotta taloyhtiöillä on mahdollisuus varautua muutoksiin.
Turun kaupunki, ympäristötoimiala, ympäristönsuojelu
-25 § Tyhjennysvälit
opolttokelpoinen jäte, kun biojätettä ei kerätä erikseen: 4 vk tyhjennysväli perusteltua
oPidemmästä tyhjennysvälistä ei ole ei ole koettu ongelmia kunnissa, joissa se on ollut käytössä. Lisäksi polttokelpoisen jätteen määrä vähenee, kun mm. muovipakkauksia yhä enemmän kerätään erikseen. Lisäksi perusteluissa tarkennetaan, että jätteestä ei saa aiheutua ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa.
-34 § Lietesäiliöiden ja erotuskaivojen tyhjennysvälit
o4 momentti: Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tarkastuksista myös Turun ympäristönsuojelumääräyksissä ja sanamuoto poikkeaa; harvemmat tyhjennysvälit olisi mahdollistettava, mikäli kyseistä jätettä ei synny.
oMuutos tekstiin: Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa.
-Määräystekstiä olisi hyvä vielä hioa luettavuuden parantamiseksi.
Uski Markku
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
oEi tule määrätä tarkkaa ylärajaa, kuinka monelta kiinteistöltä maanviljelijä saa ottaa lietteet käsiteltäväksi, vaan perusteeksi tulisi asettaa peltojen läheisyys. Sakokaivolietteen käsittelytavoista peltoon levitys olisi paras käsittelytapa, sillä kuljetusmatkat ovat pieniä ja ravinteet saadaan kasvien käyttöön.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
-Muutokset ja perustelut ovat yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Luonnos on laadittu Kuntaliiton malliin perustuen.
-2 § Määritelmät
oJätehuoltolautakunnan määrittely hyvä: hallinnon avoimuus selkeyttää toimielimen asemaa.
oKiinteistön määritelmää voisi tiivistää: Kiinteistöllä kiinteistörekisteriin merkittyä maanomistuksen yksikköä, jolla on yksi tai useampi rakennus, joissa syntyvä jäte kuuluu kunnan jätehuoltovastuulle.
oLietesäiliö-termin käsitetään ensisijaisesti kuuluvan maatalouteen eikä jätevesiä yleensä mielletä lietteeksi, mutta tässä yhteydessä sen käyttö on perusteltua. Voisi olla tarkoituksenmukaisempaa todeta, että lietesäiliöksi katsotaan myös umpinainen jätevesisäiliö.
-37 § Lietteen omatoiminen käsittely
o6 mom.: Vähäiseksi katsottavaa määrää voisi hieman kasvattaa esim. 100 litraa vuodessa tai 25 litraa tyhjennyskertaa kohti. Toisaalta määrällinen yksittäinen käsittelytarve on säädeltävissä poikkeusmenettelyn kautta.
-44 § Jätehuoltomääräysten valvonta
oMääräystä olisi hyvä tarkentaa siten, että asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen olisi ensisijaisesti valvova viranomainen. Toisaalta ELY-keskuksen valvontaroolia tilanteissa, joissa valvonta kohdistuu samassa asiassa useamman kunnan alueelle, voisi tuoda esiin.
-47 § Siirtymäsäännökset
oSiirtymäaikojen määrittelyssä alueen kuntien näkemyksiin toteuttamismahdollisuuksista tulee kiinnittää huomiota, mm. jäteastioiden tyhjennysväliä ja lajittelua koskien.
Ei huomautettavaa
Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta
Kemiönsaaren kunta, tekniska nämnden
Liedon kunta, ympäristöterveyspalvelut
Marttilan kunta, kunnanhallitus
Maskun kunta, rakennus- ja ympäristölautakunta
Mynämäen kunta, kunnanhallitus
Nousiaisten kunta, ympäristölautakunta
Paimion kaupunki, ympäristölautakunta
Raision kaupunki, kaupunginhallitus
Raision kaupunki, terveysvalvontajaosto
Raision kaupunki ympäristölautakunta
Ruskon kunta, kaavoitus- ja rakennuslautakunta
Ruskon kunta, kunnanhallitus
Ruskon kunta, tekninen lautakunta
Sauvon kunta, tekninen ja ympäristölautakunta