Jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 9.2.2017:

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 1.12.2016 (§ 82) toimialueensa jätemaksutaksasta. Päätöksestä ovat Turun hallinto-oikeuteen valittaneet Kaarinan kaupunki ja Nousiaisten kunta.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt valituksista Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan lausuntoa. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa siten, että se on toimitettava hallinto-oikeudelle 17.2.2017 mennessä.

Valitusten sisältö

Molemmissa valituksissa on yllä mainitun taksapäätöksen kumoamista. Kaarinan kaupunki on lisäksi vaatinut jätehuoltolautakunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valituksissa on otettu kantaa taksapäätökseen siltä osin kuin se koskee jätehuollon perusmaksua.

Asiassa tehdyt valitukset ovat sisällöltään pääosin yhteneviä. Seuraavassa on esitetty yhteenveto valituksessa esitetyistä asioista. Valitukset ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina:

• Päätös jätemaksutaksojen perusteiden y 78.2 §:n vastainen. Kyseisen lainkohdan mukaan jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettavajätteen määrän ja haitalisuuden vähentämiseen. Kuntalaisen tulee pystyä vaikuttamaan oman jätemaksunsa suuruuteen jätteen syntyä ehkäisemällä ja toimittamalla hyötyjätejakeet etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Perusmaksu ei kannusta jätteen synnyn ehkäisyyn ja omatoimiseen kierrätykseen, sillä sen suuruuteen ei pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Perusmaksun käyttö johtaakin helposti tilanteeseen, jossa hyötyjätejakeiden lajittelusta luovutaan
• Kuntien tasavertaisesta kohtelusta LSJH Oy:n alueella ja maksujen kuntakohtaisesta jyvittämisestä ei ole saatu riittävästi tietoa. LSJH:n osakaskunnat ovat keskenään erilaisia ja niissä on eritasoiset jätehuollon palvelut. Kaikille osakaskunnille yhtenäisiä perusmaksuja käytettäessä on mahdollista, että osa kunnista rahoittaa muiden kuntien alueella tarjottavia palveluita
• Perusmaksun määrääminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen niiden asiakkaiden osalta, joilla on hallussaan useampi kuin yksi kiinteistö toiminta-alueella. Tämä olisi myös jätelain 78.2 §:n mukaisen jätemäärän vähentämistä koskevan periaatteen vastainen ja rikkoisi asiakkaiden tasapuolista kohtelua.
• Päätöstä tehtäessä ei ole otettu huomioon asiassa annettuja lausuntoja siten, että asianosaisilla olisi ollut riittävät mahdollisuudet vaikuttaa päätöksen sisältöön. Päätökseen ei ole liitetty tai siinä ei ole referoitu kuntien asiassa antamia lausuntoja. Tämän vuoksi päätöksen valmistelua ei voida pitää riittävänä ja asia tulisi vähintäänkin palauttaa uuteen valmisteluun.
• Jätehuoltolautakunnan valituksenalaisen päätöksen mukaisella perusmaksulla katetaan myös polttokelpoisen jätteen käsittelystä johtuvia kustannuksia. Kun jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset eivät ole sellaisia, joita jätehuoltolain 78 §:n mukaisesti voitaisiin kattaa perusmaksulla, perustuu jätehuoltolautakunnan päätös väärään lain soveltamiseen.
• Polttokelpoisen jätteen jätteenkäsittelymaksu on mahdollista periä ja tulee periä aiheuttamisperiaatteella käytön määrän perustuvana maksuna. Näin peritty maksu myös kannustaa jätteen määrän vähentämiseen.
• Kaarinassa on käytössä kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä, jossa jätteen kuljetusyritys laskuttaa kiinteistönhaltijalta jätteenkäsittelymaksun. Tässä järjestelmässä ei voida varmistaa, että perusmaksua käytettäessä kuntalaisten jätemaksut alenisivat tai pysyisivät nykytasolla. Perusmaksu ei saa ratkaista, valitaanko sopimusperusteinen vai kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Valitukset on hylättävä.

Jätelain 78 §:n mukaisesti kunnan on perittävä ko. lain mukaan järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksu, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.

Perusmaksun perusteista on säädetty jätelain 79 &.n 2 momentissa. Lisäksi 79 §:n 3 momentissa on säädetty, että jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa.

Perusmaksun periminen on siis jätelain mukainen hyväksyttävä tapa kattaa tiettyjä kunnan jätelain mukaisten tehtävien järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Perusmaksun käyttöön ottamiselle ei ole jätelaissa asetettu mitään erityisiä oikeudellisia edellytyksiä, joten sitä koskevat kunnan jätemaksulle jätelaissa yleisesti asetetut vaatimukset. Näin ollen jätehuoltolautakunta on voinut päättää perusmaksun käytöstä oman tarkoituksenmukaisuusharkintansa perusteella.

Seuraavassa on vielä esitetty lyhyet vastineet valituksissa esiin tulleisiin keskeisiin asioihin:

• Valituksenalaisen päätöksen mukaisesti perusmaksutuloilla katettaisiin kustannuksia, joita syntyy mm. lajitteluasemien ja alueellisten kierrätyspisteiden ylläpidosta, vaarallisten jätteiden jätehuollosta, jäteneuvonnasta sekä jätehuoltoviranomaisen toiminnasta. Kyseessä olevat palvelut ja niiden järjestämiseen liittyvät toiminnat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne on järjestettävä kaikille kunnan jätehuollon asiakkaille ja riittävästä palvelutasosta on huolehdittava riippumatta siitä, mikä on kulloinkin käsittelyyn toimitetun jätteen määrä. Lisäksi palveluille on jätelain perusteluiden mukaisesti yhteistä se, että niistä ”olisi käytännössä mahdotonta periä jätteen aiheuttamisperiaatteen mukaista palvelun käytön määrään perustuvaa maksua, koska palvelun käyttöä ja kohdentumista yksittäisille asiakkaille ei voida määrittää tai valvoa.” Perusmaksun käyttöönoton yhtenä keskeisenä perusteena onkin ollut nimenomaan se, että riittävä perusmaksutuloilla katettavien palveluiden palvelutaso saadaan turvattua kaikissa olosuhteissa käsittelyyn toimitetun jätteen määrästä ja määrän vaihteluista riippumatta.
• Koska perusmaksutuloilla ei kateta jätteen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia eivätkä perusmaksutuloilla katettavien palveluiden kustannukset näin olen riipu syntyvän jätteen määrästä, eivät maksuvelvolliset myöskään voi vaikuttaa oman perusmaksunsa suuruuteen jätteen määrää vähentämällä. Perusmaksun käyttöönotto ei kuitenkaan poista mahdollisuutta vaikuttaa omalla toiminnallaan (esim. jätteen määrän vähentämisellä ja kierrätyskelpoisten jätteiden lajittelulla) jätemaksujensa suuruuteen, koska suurin osa (noin 86 %) kunnan jätemaksuista kerätään perusmaksun käyttöönoton jälkeenkin käsittelyyn toimitettujen jätteiden käsittelymaksuina. Perusmaksun käyttöönotto ei myöskään poista jätteenhaltijalle jätelaissa ja jätehuoltomääräyksissä asetettuja velvoitteita jotka liittyvät jätteiden lajitteluun ja etusijajärjestyksen noudattamiseen.
• Jätehuoltolautakunnan toimialueen kunnat (valittajat mukaan lukien) ovat päättäneet organisoida jätelain mukaisesti vastuulleen kuuluvat jätehuoltotehtävät yhteistyössä. Jätelain palvelutehtävien hoitaminen on kuntien yhteisellä sopimuksella siirretty kuntien omistaman Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) tehtäväksi jätelain 43 §:n mukaisesti. Yhtiö on huolehtinut palveluiden operatiivisesta järjestämisestä koko toimialueella yhtenäisin perustein kuntarajoista riippumatta mutta kuitenkin paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen. Ottaen huomioon, että kunnat omistavat palveluiden järjestämisestä vastaavan yhtiön ja ovat sitä perustaessaan viimekädessä myös sopineet palveluiden järjestämistavoista ja yhtiön toiminnan rahoittamisesta, on niillä oletettavasti myös näitä asioita koskevat tiedot tai ainakin mahdollisuudet niiden saamiseen omistamaltaan yhtiöltä.
• Se, että yhteistoiminta-alueen asukkaat kustantavat kunnan jätemaksuja maksaessaan mahdollisesti myös toisen peruskunnan maantieteellisellä alueella järjestettäviä palveluita (kuten esim. kaatopaikkojen, lajitteluasemien ja kierrätyspisteiden ylläpitoa ja jätteiden mobiilikeräyspalveluita) ei ole seurausta perusmaksun käytöstä vaan siitä, että palvelut on järjestetty alueellisesti kuntarajoista riippumatta. Toisten peruskuntien alueilla järjestettyjen palveluiden rahoittamista on siis tapahtunut jo pitkään ennen perusmaksun käyttöönottoakin eli tilanteessa, jossa palveluiden kustannukset katettiin kokonaisuudessaan jätteen käsittelystä perittyjen maksujen tuloilla. Kunnan vastuulle kuuluvien jätehuoltopalveluiden järjestämistavassa, palvelutarjonnassa, palvelupisteissä ja niiden sijainnissa, palvelutasossa taikka kunkin palvelun tuottamisen kustannuksissa ei tapahdu muutoksia perusmaksun käyttöönottamisen seurauksena. Kaikki palvelut järjestetään taksarakenteesta ja perusmaksun käytöstä riippumatta samoin perustein kuin ennen perusmaksun käyttöä.
• Jätelain 79.2 §:n mukaisesti ”perusmaksun perusteita ovat kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena.” Kun perusmaksu peritään kiinteistöjen käyttötarkoituksen perusteella kiinteistökohtaisena, seuraa siitä, että useamman kiinteistön haltija joutuu maksamaan myös useamman perusmaksun. Kiinteistönhaltijan on myös ennen perusmaksun mahdollista käyttöönottoa tullut jätelain ja jätehuoltomääräysten nojalla järjestää jätehuolto kaikille hallinnassaan oleville asuinkiinteistöille. Jätehuollon kustannukset (myös perusmaksutuloilla mahdollisesti katettavat kustannukset) on katettu tällöin kiinteistönhaltijoilta perityillä jätteenkäsittelymaksuilla. Perusmaksun käyttöönotolla ei näin ollen ole vaikutusta siihen valituksissa kohtuuttomana pidettyyn seikkaan, että useamman asuinkiinteistön omistajat ovat velvollisia maksamaan jätemaksuja useammasta asuinkiinteistöistä.
• Jätehuoltolautakunta on ennen valituksenalaisen päätöksen tekoa pyytänyt kunnilta lausuntoa taksan perusteiden yhtenäistämisestä koskevassa asiassa. Kaarinan kaupunki on lausuntonsa antanut ja se on toimitettu kokonaisuudessaan lautakunnan jäsenille esityslistan oheismateriaalina ja olleet siten viranomaisen tiedossa ja käytettävissä päätöksiä tehtäessä. Nousiaisten kunta ei ole lausuntoa asiassa antanut. Lainsäädäntö ei edellytä lausuntojen referointia päätöksessä taikka lausuntojen liittämistä pöytäkirjoihin. Lausuntopyyntöjen lisäksi lautakunta varasi myös muille tahoille hallintolain 41 §;n mukaisesti mahdollisuuden saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta ennen sen ratkaisemista. Asian vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla kaikissa toimialueen kunnissa sekä alueella yleisesti ilmestyvissä sanomalehdissä ja taksaluonnos on ollut toimialueen kunnissa yleisesti nähtävänä.
• Perusmaksutuloja ei ole suunniteltu käytettäväksi jätteenkäsittelystä aiheutuvien kulujen kattamiseen, eikä se ole jätelain 78 §:n mukaisesti mahdollistakaan. Lautakunnan päätöksessä olevalla maininnalla ”perusmaksu korvaa osan polttokelpoisen jätteen jätteenkäsittelymaksusta …” on tarkoitettu sitä, että perusmaksun käyttöönottamisen seurauksena polttokelpoisen jätteen käsittelymaksuja voidaan vastaavasti alentaa, koska perusmaksutuloilla katettavat palvelut on aiemmin katettu jätteenkäsittelymaksutuloilla.
• Polttokelpoisen jätteen jätteenkäsittelymaksu peritään jatkossakin polttokelpoisen jätteen jäteastian tyhjennysmaksun yhteydessä, kuten valituksissa on edellytetty.
• Mahdollinen perusmaksun käyttö ei ole jätelain mukaisesti riippuvainen jätteenkuljetusjärjestelmästä eikä sen käyttöönotto myöskään ratkaise käytössä olevaa kuljetusjärjestelmää. Kuljetusjärjestelmää koskevat asiat ratkaistaan erikseen jätelain 37 §:n mukaisesti. Perusmaksun käyttöönotosta seuraa, että polttokelpoisen jätteen käsittelymaksua voidaan vastaavan osuuden mukaisesti alentaa. Kuljetusyrittäjien tulisi kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä huomioida kunnan perimän käsittelymaksun muutokset asiakkailtaan perimissä jäteastioiden tyhjentämisen käsittelymaksuosuuksissa. Koska kuljetusyrittäjien asiakkailtaan perimät maksut ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia ja kuljettajan ja asiakkaan sopimuksiin perustuvia, ei jätehuoltoviranomainen voi määrätä näiden maksujen perusteita tai tasoa. Kyseessä olevassa tapauksessa jätteenkäsittelymaksujen alentaminen on seurausta perusmaksun käyttöönotosta. Kunnan jätteenkäsittelymaksuja voidaan kuitenkin laskea myös muista syistä, esim. käsittelykustannusten laskiessa. Se, että kunnan jätteenkäsittelymaksun alentamisen yhteydessä ei voida varmistaa kuljetusyrittäjien perimien käsittelymaksuosuuksien alenemista kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmässä, ei siis liity erityisesti perusmaksun käyttöönottoon vaan on kyseisen kuljetusjärjestelmän ominaisuus ja tulee esille aina jos kunnan perimät käsittelymaksut syystä tai toisesta muuttuvat.

Oheismateriaali 1Turun hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Nousiaisten kunnan ja Kaarinan kaupungin valituksesta jätemaksutaksa 1.1.2017 alkaen Lounais-Suomessa

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää antaa Turun Hallinto-oikeudelle asiassa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Lisäksi lautakunta päättää, että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 6-3, 3 tyhjää, 3 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Björklöf, Elomaa, Havia, Heinonen, Roos ja Virtanen.

Paateron Koskivaaran kannattamana tekemän lausuntoehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Mäkinen.

Iho, Lassila ja Vähä-Rahka äänestivät tyhjää.

Ahola, Hanka ja Kiukainen olivat poissa kokouksesta.

Mäkisen ehdotus, jonka mukaan lautakunta yhtyy valituksiin, raukesi kannattamattomana.

Paateron ehdotus oli seuraava:

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta harkitsee perusmaksun poistoa, koska sen tuotot tuskin peittävät perimiskuluja eikä kohtele oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti 17 kunnan alueen asukkaita.