Lounais-Suomen jätehuoltopoliittisen ohjelmaluonnoksen perustelut 21.9.2016

 

 

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on laatinut johtosääntönsä nojalla alueelleen luonnoksen jätehuoltopoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelma on alueen kuntien ja kaupunkien yhteinen tahdonilmaus siitä, mihin suuntaan jätehuoltoa tulee alueella kehittää ja millaisin periaattein sitä toteutetaan.

 

Ohjelmaluonnoksessa tavoitteet ovat jaettu kolmeen eri osa-alueeseen; 1. jätteen hyödyntämis- ja kuljetuspalvelut, 2. jätemaksut ja rahoitus ja 3. jätteen synnyn ehkäisy, neuvonta ja valistus. Seuraavassa käydään lävitse ohjelmaluonnoksen tavoitteet ja niiden taustalla olevat perusteet.

 

Jätteen synnyn ehkäisy, neuvonta ja valistus

 

1. Syntyvän jätteen määrä minimoidaan ja jätteellä korvataan luonnonvaroja.

2. Asukkaiden ympäristötietoisuus ja kestävät toimintatavat kehittyvät.

 

Alueen jätehuoltoratkaisut perustuvat syntypaikkalajitteluun, jolloin kotitaloudet ja muut jätteenhaltijat ovat avainasemassa jätteen hyödyntämisen onnistumisessa. Neuvonnalla ja valistuksella pyritään saattamaan asukkaiden ja muiden toimijoiden tietoisuuteen parhaat tavat, joilla syntypaikkalajittelu kiinteistöillä onnistuu.

 

Kaikessa toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kuntien ja Lounais-Suomen Jätehuollon on omilla toimillaan osoitettava sitoutumista jätelainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseen ja esimerkeillään edistettävä jätteen synnyn ehkäisyä hankintoja tehdessään ja sopimuksia laatiessaan. Materiaalitehokkuuteen ja tuotehävikin minimointiin keskittymällä voidaan vähentää syntyvän jätteen määrää tehokkaasti.

 

Kunnat voivat myös ohjata maakäyttöä ja rakentamista energia- ja materiaalitehokkaaseen suuntaan. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa mm. siihen, että kuljettamista edellyttäviä jätevesilietteitä syntyisi mahdollisimman vähän ja että syntyvien lietteiden jätehuolto on asianmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä. Siellä missä jätevesilietteiden kuljettaminen on hankalaa, tehotonta ja kallista (saaristo ja haja-asutus kaukana viemärilinjoista) tulee rakentamisessa suosia vedettömiä käymäläratkaisuja.

 

Neuvonta-, valistus- ja tiedotuspalveluiden järjestämisestä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Neuvonnan ja tiedotuksen tulee olla kattavaa ja kaikkien kuntalaisten saatavilla.

 

Kunnan jätehuollon toimijoiden tulee olla tietoisia jätehuollon toimintaperiaatteesta, jotta jätelaissa määriteltyihin tavoitteisiin sekä valtion ja kuntien määrittelemiin jätehuoltotavoitteisiin voitaisiin yltää.

 

Kunta on velvollinen järjestämään neuvontaa ja valistusta syntyvän yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja jätehuollon asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Kunnan järjestämän neuvonnan ja valistuksen merkitys on erityisen suuri jätteen synnyn ehkäisyn osalta, koska siihen ei voida olennaisesti vaikuttaa varsinaisilla jätehuoltotoimenpiteillä. Neuvonnan ja valistuksen merkitys korostuu entisestään sitä mukaa kuin kunnan rooli muuttuu entistä enemmän jätteen loppukäsittelijästä etusijajärjestyksen mukaisten jätehuoltopalveluiden tarjoajaksi.

 

Jätteen hyödyntämis- ja kuljetuspalvelut

 

Tavoitteet:
3. Kunnan jätehuoltovastuulle kuuluville yhdyskuntajätteille on kestävä paikallinen hyödyntämisratkaisu.

4. Kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus hoidetaan jätelain edellyttämällä tavalla.

5. Jätteiden keräysten aiheuttamat ympäristöhyödyt ovat mahdollisimman suuret.

6. Jätehuolto toimii kaikissa olosuhteissa, kaikkina aikoina turvallisesti ja terveellisesti.

7. Jätemateriaalit kiertävät tehokkaasti takaisin raaka-aineiksi.

8. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesikäsittelyn lietteet kerätään säännöllisesti asianmukaiseen käsittelyyn

 

Perustelut:

Tavoitteiden mukaan jätteen käsittely ja hyödyntäminen olisi toteutettava siten, että jätehuollosta ei aiheudu vaaraa terveydelle ja ympäristölle ja että ratkaisuilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa jätehuollon toimivuus ja ehkäistä roskaantumista.

 

Mikäli jätettä syntyy, eikä sen uudelleenkäyttö tai kierrätys ole järjestettävissä, on jätteiden hyödyntäminen tai loppukäsittely järjestettävä siten, että jätteellä voidaan mahdollisuuksien mukaan korvata muita luonnonvaroja ja pitää toiminnasta aiheutuvat haitat mahdollisimman pieniä. Jätteen käsittely- ja hyödyntämisratkaisuista päätettäessä sekä jätteen kuljetusjärjestelmistä päätettäessä on arvioitava ratkaisun toimintavarmuutta, turvallisuutta sekä vaikutukset ympäristöön ja terveyteen.

 

Jätejakeiden erilliskeräyksestä määrättäessä on varmistuttava, että erilliskerätty materiaali päätyy materiaalina hyödynnettäväksi. Kiinteistöiltä kerätty polttokelpoinen jäte ja sekajäte hyödynnetään energiana.

 

Jätekuljetukset järjestetään koko Lounais-Suomen alueella yhtenäisesti ja tehokkaasti kuljetusmatkat ja niiden haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden. Kiinteistöittäisten kuljetusten ympäristövaikutusten selvittämiseksi tehdään tarvittavat elinkaarianalyysit, jotta toteutetulla jätteenkuljetuksella olisi mahdollisimman myönteisiä ympäristövaikutuksia.

 

Poikkeuksellisissa tilanteissa syntyvien suurten jätemäärien turvallinen ja hallittu varastointi ja käsittelyn järjestäminen edellyttää ennalta suunnittelua ja varautumista. Kunta ei ole velvollinen järjestämään jätehuoltoa poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten esim. tulipaloissa tai onnettomuuksissa syntyville suurille ja yllättäville jätemäärille. Käytännössä saattaa kuitenkin käydä niin, että kunta joutuu käytännössä käsittelyn järjestämään, koska poikkeustilanteissa syntyville jätteille ei todennäköisesti ole muitakaan hyväksyttäviä toimituspaikkoja. Poikkeustilanteita varten on näin ollen syytä tehdä riittävät suunnitelmat.

 

Tuottajavastuulle kuuluvien jätteiden keräämistä ja kierrätystä täydennetään ja tuetaan tarvittaessa yhteistyössä tuottajatahojen kanssa. Yhdyskuntajätteille asetettujen valtakunnallisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä kattavampaa kierrätyskelpoisten jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Jätteeksi jääneiden tavaroiden uudelleenkäyttöä ja jätemateriaalien kierrätystä voidaan edistää järjestämällä edellytykset syntypaikalla lajiteltujen jätteiden keräykselle ja vastaanotolle. Haja-asutusalueilla voidaan palveluiden saavutettavuutta parantaa liikkuvien palveluiden avulla.

 

Jätevesilietteiden asianmukaisella käsittelyllä edistetään vesiensuojelua, yleistä viihtyvyyttä ja terveyttä. Lietesäiliöiden tyhjennyksestä ja lietteiden käsittelystä on määrätty lainsäädännössä ja paikallisissa jätehuoltomääräyksissä. Lain ja määräysten seurannan edellytyksenä on, että viranomaisella on tieto tapahtuneista lietteiden kuljetuksista ja toimituspaikoista. Rekisterin kerääminen lietteen kuljetuksista kuuluu jätelain mukaan alueen jätehuoltoviranomaiselle.

 

Lietteiden hallittu hyödyntäminen maataloudessa lähellä niiden syntypaikkaa vähentää kuljetustarvetta ja päästöjä ympäristöön. Lietteiden omatoimista hyödyntämistä voidaan edistää mm. neuvonnan keinoin sekä sallimalla omatoiminen pienimuotoinen hyödyntäminen kunnan jätehuoltomääräyksissä. Siirtoviemäreiden hyödyntäminen on syytä selvittää paljon vettä sisältävien jätevesilietteiden maantiekuljetusten vähentämiseksi.

 

Jätemaksut ja palvelutaso

 

Tavoitteet:

9. Kunnan jätemaksut kannustavat etusijajärjestyksen noudattamiseen, ovat kuntalaisille läpinäkyviä ja ovat kokonaisuudessaan kustannusvastaavia.

10. Kunnan jätehuoltopalveluja käyttäville on tarjolla kattavat, kohtuudella saavutettavat, luotettavat, tasapuoliset ja kustannuksia vastaavat jätehuoltopalvelut.

 

      Perustelut:

Jätemaksujen olisi ohjattava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen.

 

Jotta maksut kannustaisivat, olisi jätteiden oikean lajittelun ja elintarvikejätteen kompostoinnin heijastuttava asukkaan jätemaksuihin. Tuottajien järjestämä pakkausjätteen maksuton vastaanotto ja käsittely mahdollistavat sen, että lajittelevan ja kompostoivan kotitalouden kiinteistökohtaiseen jäteastiaan jää enää vähän jätettä.

 

Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti taksa- ja maksupäätöksissä on pyrittävä siihen, että jätehuollon kustannukset jakautuvat jätteen haltijoille syntyneen jätteen määrän ja laadun mukaisesti. Tavoitetta voidaan käytännössä edistää mm. siirtymällä mahdollisuuksien mukaan järjestelmään, jossa jätemaksut laskutetaan jätteen painon perusteella.

 

Vaikka jätemaksuissa noudatetaan aiheuttaja maksaa –periaatetta, olisi jätehuoltopalvelu oltava käyttäjälleen myös taloudellisesti kohtuullista, sillä jätehuolto on välttämättömyyspalvelu.

 

Jätemaksupolitiikalla ja kannustavien jätemaksujen käytössä kunta voi kannustaa ja ohjata kuntalaisia lajittelemaan jätteensä oikein, toimittamaan kierrätyskelpoiset jätteet kierrätykseen sekä vähentämään kokonaisuudessaan jätteen määrää ja haitallisuutta. Jätemaksujen läpinäkyvyysvaatimus tarkoittaa sitä, että jätemaksuvelvolliset saavat riittävät tiedot siitä, mihin maksu perustuu.

 

Kaikille yhteistoiminta-alueen jätehuollon asiakkaille pyritään järjestämään tasavertaiset jätehuollon peruspalvelut. Palvelujen tehokas järjestäminen edellyttää, että alueella on mahdollisuuksien mukaan käytössä yhtenäiset periaatteet ja toimintatavat sekä jätehuollon operatiivisessa järjestämisessä, että jätehuoltoviranomaisen päätöksenteossa. Monien erilaisten järjestelmien rinnakkainen ylläpito asettaa palveluiden käyttäjät eriarvoiseen asemaan, on hallinnollisesti raskasta ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

 

Kunnan järjestämien käyttöhetkellä maksuttomien jätehuoltopalveluiden korkea taso ja hyvä saavutettavuus olisi turvattava kaikissa olosuhteissa.

Käyttöhetkellä maksuttomia kunnan jätehuoltopalveluita ovat mm. jäteneuvonta, -valistus ja -tiedotus, palvelu lajitteluasemilla ja jätekeskuksilla, vaarallisen jätteen jätehuolto, hyötyjätteiden aluekeräys sekä jätehuoltoviranomaisen toiminta. Näistä palveluista on käytännössä mahdotonta periä aiheuttamisperiaatteen mukaista syntyvän jätteen määrään taikka palvelun käytön määrään perustuvaa maksua. Riittävän korkeatasoisten palveluiden ylläpitoon ja rahoitukseen kaikissa olosuhteissa on kiinnitettävä eritystä huomiota jätetaksoista päätettäessä.

 

Sako- ja umpikaivolietteet syntyvät pääosin viemäröimättömällä haja-asutusalueella, mistä niitä kuljetetaan maanteitä pitkin jätevedenpuhdistamoille käsiteltäviksi. Pienten puhdistamoiden vähentyessä kuljetusmatkat kasvavat ja riski hallitsemattomaan käsittelyyn kasvaa. Lietehuolto tulee järjestää kohtuudella saavutettavaksi ja tasapuoliseksi.