Jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 17.5.2016:

Mehiläinen Oy ja Mediverkko Oy ovat toimittaneet jätehuoltoviranomaiselle jätelain 42 §:n mukaisen hakemuksen, jolla haetaan lupaa poiketa velvollisuudesta luovuttaa yhtiöiden toimipisteissä syntyvät yhdyskuntajäteteet kunnan järjestämään jätehuoltoon. Poikkeamislupaa on haettu viiden vuoden määräajaksi. Hakemus täydennyksineen on oheismateriaalina.

Hakemuksessa yhtiöiden toimipisteet on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään (A ja B- merkintä) kuuluvat toimipisteet, joissa toiminta on järjestetty pääosin omissa tai omaan toimintaan vuokratuissa liiketaloissa, kuten palvelutaloissa tai -keskuksissa. Näissä toimipisteissä jätehuolto on järjestetty keskitetyn ja yhteneväisen ohjauksen ja sopimusmallin mukaisesti.  Keräysten uusio- ja hyötykäyttöaste pidetään korkealla ja kuljetusmäärää pyitään minimoimaan. Toimipisteissä syntyvän yhdyskuntajätteiden määrä on saatu lajittelun avulla vähäiseksi. Tähän ryhmään kuuluvat:

• Villa Maaria, Turku
• Familiar, Salo
• Onni, Lieto

Toiseen ryhmään (C ja D) kuuluvat toimipisteet ovat kevyitä palvelutoimipisteitä, jota sijaitsevat isommissa liiketaloissa, kuten kauppakeskuksissa tai -kiinteistöissä, joissa toimii myös muita yrityksiä. Näillä kiinteistöillä jätehuolto on järjestetty yhteisesti kiinteistöillä toimivien muiden yritysten kanssa, jotta kuljetukset saadaan minimoitua. Syntyvät yhdyskuntajätteet kerätään kiinteistön yhteisessä jätteenkeräysjärjestelmässä. Tähän ryhmään kuuluvat:

• Lääkärikeskukset ja sairaalat Turussa, Salossa, Raisiossa ja Liedossa
• Työelämäpalvelut, sivutoimipisteet Turussa ja Paimiossa
• Hammaslääkäri ja hammaslaboratorio Turussa

Hakemuksen perustelut

Lupahakemusta on perusteltu sillä, että poikkeaminen kunnan jätehuollosta mahdollistaisi ko. yhtiöiden Suomessa toimivien lääkäripalvelupisteiden yhdyskuntajätteen keräyksen toteuttamisen sekä valvonnan ja seurannan järjestämisen yhteneväisesti kaikkien jätelajien keräyksen osalta. Yhtiöiden jätehuolto toimii kaikissa toimipisteissä keskitetyn ja yhtenevän ohjauksen ja sopimusmalliin mukaisesti, jolloin kyetään minimoimaan ympäristöriskit ja -kuormitus.

Poikkeusluvan on katsottu mahdollistavan sen, että yhtiöiden toimipaikoissa voitaisiin parhain tuloksin ja turvallisimmin huolehtia jätehuollon järjestämisestä sekä kehittää jätehuollon vastuullisuutta huolehtimalla mm: jätteenkeräystilojen paloturvallisuudesta, jätehuollon ympäristö- ja liikenneturvallisuudesta kuten kuljetusten minimoinnista, jätehuollon ohjeistuksesta ja valvomisesta sekä uusiomateriaalien keräyksestä ja ohjaamisesta uusiokäyttöön. Erilliskeräyksen jälkeen jäljelle jäävät yhdyskuntajätteet toimitettaisiin hakemuksen mukaan ensisijaisesti energiana hyödynnettäväksi (poltettavana jätekeräyksenä).

Vaikutukset etusijajärjestyksen toimeenpanoon

Poikkeusluvan myöntämisen katsotaan johtavan jätelain etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen siten, että se mahdollistaa hakijan yhden yhteisen jätehuollon palvelumallin ja yhteisen yhteyshenkilön käytön. Joissakin tilanteissa tai toimipaikoissa on lisäksi tärkeää saada jäteastioiden tyhjennykset järjestettyä juuri tietyille arkipäiville.

Asiaa koskeva lainsäädäntö

Jätelain 35 §:ssä on säädetty kunnan jätehuoltovastuusta. Lainkohdan mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvän jätteen jätehuollon lisäksi mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto.

Jätelain 42.1 §:n mukaisesti kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että 32 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätteen jätehuolto 40 §:n 1 momentista poiketen voidaan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos näin järjestetty jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi ja johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Päätös tehdään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi.

Jätehuollon etusijajärjestyksestä on säädetty jätelain 8.1 §:ssä seuraavasti: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

Päätösehdotuksen perustelut

Jätelain 42 § ei anna mahdollisuutta poiketa kunnan jätehuollosta asumisessa syntyvän jätteen osalta.

Hakemuksen täydennyksenä saadun selvityksen mukaan hakemuksen A- ja B -ryhmään luokitelluissa toimipaikoissa on ensisijaisesti kyse asumisesta, jonka yhteydessä tarjotaan myös terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. Villa Maaria ja Onni ovat toimipaikkoja, joissa tarjotaan ikääntyneille ihmisille kodinomaista palveluasumista. Salossa sijaitseva Familiar on sijaishuollon palveluja tarvitsevien lasten vakituinen asuinpaikka.

Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan jätehuollosta poikkeaminen johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen. Hakemuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, minkä perusteella poikkeamisen voitaisiin katsoa edistävän etusijajärjestyksen toteutumista. Hakemuksessa mainitut erilliskerättävät jätejakeet (pahvi, paperi, lasi, metalli ja biojäte) toimitetaan myös kunnan järjestämässä keräyksessä kierrätettäväksi. Kierrätykseen kelpaamaton yhdyskuntajäte toimitettaisiin poikkeuslupahakemuksen mukaan ensisijaisesti energiana hyödynnettäväksi (”poltettava jätekeräys”). Myös kunnan jätehuoltojärjestelmässä kerätyt kierrätykseen kelpaamattomat sekalaiset yhdyskuntajätteet toimitetaan energiana hyödynnettäväksi.

Oheismateriaali 1Poikkeamislupahakemus

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki:

EhdotusLounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättää hylätä Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden poikkeamislupahakemuksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.