Vapaa-ajan palvelukokonaisuus / erityisasiantuntija Leena Miettinen:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.12.2022 § 252 Turun kaupungin kotouttamisohjelman vuosille 2022-2025 ja päätti samalla käynnistää ohjelman osallistavan päivitystyön edellyttäen päivitetyn kotouttamisohjelman tuomista päätettäväksi kevätkauden 2023 aikana. Lisäksi päätöksen mukaisesti kotouttamisohjelman ja sen päivitykset tulee ottaa ohjaavasti huomioon palvelujen kehittämisessä ja sekä palvelukokonaisuuksien että konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteutuksessa vuosittain. Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman 2022-2025 viitekehyksenä toimivat Turun kaupunkistrategia: Turku 2030-luvulla (Kv. 14.2.2022 § 20), kaupunkistrategiaa konkretisoiva pormestariohjelma (Pormestarien Turku – toiminnan vuosikymmen) sekä kuluvan valtuustokauden kärkihankkeet (Kh. 17.1.2022 § 15).

Kotouttamisohjelma on tarkoitettu maahanmuuttajat mukaan lukien kaikkia kuntalaisia varten, mikä tuli huomioida ohjelman kieli- ja ulkoasussa. Kotouttamisohjelma voisi olla laadittu esimerkiksi selkokielellä. Kielelliseen ilmaisuun pitäisi muutenkin kiinnittää huomiota, jotta maahanmuuttoa ei esitetä negatiivisessa valossa tai luoda negatiivista luokittelua. Esimerkiksi muun kielisten työttömyys ei ole sairaus, johon tarvitaan täsmälääkettä, vaan tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä heikon työllisyystilanteen parantamiseksi. Kotoutumisohjelmassa käytettävä terminologia on hyvä tarkistaa, jotta asioista puhutaan samoilla ja oikeilla termeillä.

Ohjelman kohdassa 5 kotouttamisohjelman toimenpiteet on ryhmitelty Stiglizin hyvinvointimallin mukaisesti kahdeksan eri alaotsikon alle. Toimenpidekokonaisuus on laaja. Toimenpiteitä on yhteensä 33 ja useimmille toimenpiteille on lueteltu useita eri vastuutahoja. Osassa toimenpiteitä vastuutaho on epäselvä. Esimerkiksi 5.7.2. ja 5.7.3. on mainittu nuorten palvelut. Tarkoitetaanko tällä nuorisopalveluita vai yleisesti kaikkia Turun kaupungilla toteutettavia nuorille suunnattuja palveluita? Tällä hetkellä osa toimenpiteissä mainituista vastuutahoista eivät sovellu ko. toimenpiteeseen. Esimerkiksi nuorisopalvelut ovat yhtenä vastuualueena kohdassa 5.7.3. perheväkivallan vähentämisessä, mikä ei normatiivisesti kuulu nuorisopalveluiden vastuisiin. Kokonaisuuden seurattavuuden ja koordinoitavuuden vuoksi, tulisi jokaiselle toimenpiteelle määritellä yksi selkeä päävastuutaho, jolla on päävastuu toimenpiteen toteutumisesta ja jonka toimintaan toimenpide sisältyy. Toteutumisen varmistamiseksi vastuutahojen kanssa tulisi ennen päätöksentekoa varmistaa, että toteutukseen on riittävät resurssit.

Jotta toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata, tarvitaan myös oikeanlaisten mittareiden kohdentaminen toimenpiteisiin sopiviksi. Kotouttamisohjelmassa olevat mittarit ovat melko ylimalkaisia, joten niiden avulla on vaikea todentaa toimenpiteiden etenemistä. Pitäisi tarkentaa, miten toimenpiteitä on tarkoitus mitata. Määritelty vastuutaho voisi olla määrittelemässä sopivat mittarit toimenpiteelle. Toimenpiteitä ja mittareita pitää tarkastella uudelleen siten, että edellytykset onnistuneelle kotoutumiselle ovat mahdollisia. Toimenpiteissä on hyvä myös varmistaa kotoutumisen tukeminen, jotta toimenpiteet eivät luo luokittelua asukasryhmien välille tai mahdollisesti turvallisuusriskejä, kuten kohdissa 5.1.1. ja 5.8.3.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuutta voitaisiin hyödyntää esitettyä laajemminkin ja monipuolisemmin osana toimenpiteitä kotouttamisen tukena. Toisaalta taas toimenpiteet ovat irrallisia palvelualueiden perustoiminnasta sekä niiden kehittämisestä. Muun muassa kohdassa 5.6.1. mainittu Suomi tutuksi-palvelu on toiminut jo usean vuoden ajan ja on mahdollisesti tulossa pakolliseksi osaksi koulujen S2 opinto-ohjelmaa. Kohdassa 5.6.3. mainittua palveluiden kehittämistä suunnitellaan ja kehitetään jo nyt vapaa-ajan palvelukokonaisuudessa kohderyhmiä osallistamalla. Kohdassa 5.8.1. käsitellään maahanmuuttajien kuulemista, joten pitäisi ottaa huomioon myös nuorisovaltuuston rooli toimenpiteessä, jotta saadaan myös maahanmuuttajanuorten äänet kuuluviin.

Niin Turun kaupungissa kuin yhteiskunnassa yleisestikin on tunnistettavia haasteita, joita pitäisi ratkaista ja joihin pystytään vaikuttamaan myös kotouttamisohjelman toimenpiteillä. Kotouttamisohjelmaan liittyen näitä haasteita ovat erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen, lasten ja nuorten laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen sekä nuorten pahoinvoinnin väkivaltaisen oireilun vähentäminen. Toimenpiteissä näitä haasteita on käsitelty pirstaleisesti, mutta näihin tarvittaisiin kokoava näkemys toimenpiteistä sekä mittareista.

Kotoutumisen tukemisessa ja edistämisessä pitäisi hyödyntää laajemmalti jo käytössä olevia verkostoja. Kaupungin lisäksi kotoutumista tukevat muun muassa erilaiset järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat, hyvinvointialueet sekä muut viranomaiset. Tätä tulisi kotoutumisohjelman toimenpiteissä tarkastella laajana kokonaisuutena.

Liikuntapalvelut / erityisasiantuntija Minna Lainio-Peltola ja liikuntapalveluvastaava Minna Inkinen:

Kotouttamisohjelmassa on mainittu osana Vapaa-ajan palveluiden kokonaisuutta myös liikuntapalvelujen palvelut kotoutumisen tukena (3.11.). Tämän kappaleen terminologiaa tulisi myös täsmentää, sillä monet maahanmuuttajat ovat jo suomalaisia. Muuten kuvaukseen liikuntapalveluiden toiminnoista ei ole huomautettavaa, sillä liikuntapalveluiden toiminta on suunnattu kaikille kuntalaisille. Joissakin palveluissa on huomioitu monikulttuurisista taustoista tulevien erityistarpeita, mutta monikulttuuriset ryhmät (esim. iMove kerhot, Mihi-tyttöjen vuorot) on tarkoitettu kaikille turkulaisille. Erikseen naisille ja miehille on tarjolla voimistelu-, kuntosali-, palloilu- ja uintivuoroja. Lisäksi maahanmuuttajille, kuten muillekin kohderyhmille on tarjolla kausiluontoisesti erilaisia liikuntaryhmiä. Liikuntapaikoille sisäänpääsyä mahdollistaa maahanmuuttajien keskuudessa suosituksi osoittautuneet Kimmoke- ja opiskelijaranneke.

Kotouttamisohjelman liikunnan toimenpiteiksi on nostettu tyttöjen liikuttaminen (5.1.1.). Asia on erittäin tärkeä ja vaatiikin toimenpiteitä jatkuvasti, mutta ennen ohjelman toimenpiteiden laadintaa pitäisi ensin määritellä kenelle toimenpiteet suunnataan. Kohdennetaanko ohjelmaan kirjattavat toimenpiteet ensisijaisesti ns. koto-toimintaan kuuluville (alle 3 vuotta Suomessa asuneet), vai kirjataanko ohjelmaan yleisesti kaikkia palvelualueiden toimenpiteitä, joilla ns. peruspalveluissa pyritään kehittämään toimintaa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten tyttöjen harrastamisen esteinä on monia haasteita, kuten kotien asenteet, kulttuurisensitiivisyys, turvallisuus lähellä kotia ohjaajineen, kustannukset jne. Näitä kulttuurieroista johtuvien esteiden poistamista liikunnan harrastamisessa pyrkii maahanmuuttajista vastaava liikuntapalveluvastaava yhdessä palvelualueen muiden lasten ja nuorten palveluista vastaavien kanssa ratkomaan osana ns. normaalipalveluiden toiminnan kehittämistä, eivätkä ne ole varsinaisia kotouttamistoimenpiteitä. Lisäksi yhteisöllisyyden kärkihankkeen liikunnan toimenpiteissä mm. näitä kysymyksiä pyritään erityisesti huomioimaan, jotta kaikille olisi yhdenvertaisesti tarjolla mahdollisuuksia liikkumiseen.

Kotouttamisohjelman toimenpiteeksi on nostettu viestintä (5.1.2.), jota Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden puitteissa on toteutettu jo vuosia kuukausittain toimitettavan “monikulttuurisen uutiskirjeen” muodossa. Vaikuttavan viestinnän toteutumiseksi olisikin hyvä, jos yhteisen ohjelman puitteissa viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen saadaan osallistumaan myös kaikki muut tahot yhdessä. Liikuntapalvelujen näkökulmasta kuitenkin säännöllinen, toistuva viestintä on tehokkaampaa kuin yksittäiset kertaluonteiset viestintäkampanjat.

​Kohdassa (5.6.1.) mainittu Suomi tutuksi-palvelu on toiminut jo usean vuoden ajan, kuten lausunnossa aiemmin on todettu. Myös liikuntapalvelut on ollut tuossa työssä mukana jo vuosia. Lisäksi tästä keväästä lähtien toimintaa on entisestään lisätty siten, että kaksi kertaa viikossa tilaisuuksia järjestetään Impivaarassa ja Kupittaan alueella. Liikuntapalvelujen nykyresursseilla ei ole mahdollista lisätä tilaisuuksia enempää.

​Järjestöyhteistyössä ja niiden kanssa tehtävässä viestinnässä (5.8.2.) on aina kehitettävää ja hyvä, että asia nostettu ohjelmassa esille, mutta hyvä olisi huomioida kuitenkin kaikki ne yhteistyömuodot ja myös nykyiset viestintäkäytännöt, joita esimerkiksi Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden palvelualueet ovat yhteistyössä jo aiemmin tehneet.

Liikuntapalveluilla on kokemusta myös aiemmista kotouttamisohjelmien teoista, jolloin yhdessä kaikkien toimialueiden maahanmuuttoyhdyshenkilöverkoston kanssa kotouttamisohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä suunniteltiin. Tällaiseen yhteiseen työskentelytapaan olisi jatkossakin hyvä pyrkiä ohjelmaa laadittaessa.

Oheismateriaali​Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2022-2025​

Vs. vapaa-aikajohtaja Outi Kari-Granfors

Ehdotus​Liikuntalautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmasta 2022-2025.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin kolmen äänestyksen jälkeen.

1. Äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Laakson Tiitan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

Liikuntalautakunta päättää, että kotouttamisohjelman ja sen päivityksessä muutetaan kohta 3.11. seuraavaksi:

3.11. Turun vapaa-ajan palvelut kotoutumisen tukena

Liikuntapalveluiden kautta innostetaan maahanmuuttajia liikkumaan ja ensisijaisesti yhdessä suomalaisten kanssa, tutustuttaen maahanmuuttajat erilaisiin liikuntalajeihin ja -paikkoihin Turussa. Ryhmätoiminnoissa järjestetään muun muassa uimaryhmiä naisille ja miehille. Näiden palveluiden lisäksi kotoutumista tuetaan tekemällä yhteistyötä erilaisten seurojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aalto, Ahmadi, Wulff, Begiri, Grönroos, Lähteenmäki, Ollila, Ryytty, Halin ja Häkkinen.

Laakson Tiitan kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Laakso ja Tiitta.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-2, 1 poissa.

2. äänestys

Liikuntalautakunta päättää, että kotouttamisohjelman ja sen päivityksessä muutetaan 5.11 kohta seuraavaksi:

Haetaan yhdessä maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja mahdollisesti heidän perheiden kanssa keinot, joilla he innostuvat liikkumaan sekä tuetaan innostavia liikuntapalveluja heille myös kolmannen sektorin kautta. Hyödynnetään näiden rahoittamisessa suunniteltua lasten liikuntaseteliä.​

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aalto, Ahmadi, Wulff, Begiri, Grönroos, Lähteenmäki, Ollila, Ryytty, Halin ja Häkkinen.

Laakson Tiitan kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Laakso ja Tiitta.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-2, 1 poissa.

3. äänestys

Lisäksi lautakunta päättää, että lausuntoon lisätään seuraavaa:

Maahanmuuttajien määrä suhteessa kantaväestöön on keskeisessä osassa maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen.

Jotta voisimme liikunnan kautta vaikuttaa ja odottaa parempia tuloksia kotoutumisesta, olisi ensiarvoisen tärkeää löytää maahanmuuttajille yhteiset liikuntaharrastukset kantaväestön kanssa. Koska elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaupungin liikuntapalveluiden tarjonnalla ei ole järkevää edistää maahanmuuttajille omia erityisryhmiä sukupuolen tai uskonnon perusteella. Jotta kotoutuminen olisi tulevaisuudessa tehokkaampaa nämä maahanmuuttajiin käytettävissä olevat resurssit olisi suunnattava yhdessä harrastamiseen kantaväestön kanssa. Yhteiset harrastukset kantaväestön kanssa lisäävät maahanmuuttajien kielitaitoa ja antavat mahdollisuuden parempaan työllistymiseen ja oman elämänhallintaan.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aalto, Ahmadi, Wulff, Begiri, Grönroos, Lähteenmäki, Ollila, Ryytty, Halin ja Häkkinen.

Laakson Titan kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Laakso ja Tiitta.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-2, 1 poissa.

​