Erityisasiantuntija Minna Lainio-Peltola:

Turun kaupunki on laatinut yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa luonnoksen Turun liikenneturvallisuusohjelmaksi. Turun kaupungin Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus pyytää lausuntoa ohjelman luonnoksesta, joka on esillä 12.1.–17.2.2023 Kerro kantasi-palvelussa osoitteessa​ https://kerrokantasi.turku.fi/liikenneturvallisuusohjelma.​

Turun kaupungin liikuntapalveluiden näkökulmasta on erinomaista, että kaupungissa tullaan kiinnittämään huomioita liikenneturvallisuuteen hyvin monipuolisesti ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden avulla osana kunnan laajaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Ohjelmassa tuodaan esille, että edistämällä turvallista liikkumista panostamalla kestäviin ja aktiivisiin kulkumuotoihin voidaan samalla edistää myös kaupungin ilmastotavoitteita, myönteisiä terveysvaikutuksia, sosiaalista tasavertaisuutta sekä kaupungin elävyyttä ja houkuttelevuutta. Kävelijälle tai pyöräilijälle turvallinen ympäristö kutsuu liikkumaan aktiivisesti omin voimin.

Liikuntapalveluiden näkökulmasta em. ohjelmaluonnoksen kirjaukset ovat erinomaisia ja tukevat myös kaupungin liikuntapalveluiden liikkumisen edistämisen tavoitteita. Tutkitusti säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, mutta nykytilassa liikkumissuosituksien toteutuminen on huomattavan vähäistä kaikilla ikäryhmillä. Liikkumattomuus aiheuttaakin Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset ja kävelyn ja pyöräilyn lisääminen osana arkirutiineja on tutkitusti tehokas keino lisätä kansalaisten fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia.

Koulumatkatutkimusten tieteellisissä katsauksissa on raportoitu aktiivisilla koulumatkoilla olevan myönteisiä vaikutuksia kouluikäisten (5–19-vuotiaiden) lasten päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen, fyysiseen terveyteen mm. kardiovaskulaariseen kuntoon sekä mielenterveyden paranemiseen. Samalla vähentyvä ajoneuvoliikenne parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta koulujen ympäristössä sekä parantaa ilmanlaatua. Tutkimusten mukaan pyöräilymäärät lisääntyvät siellä, missä pyörätiet on fyysisesti erotettu erikseen, missä matkat ovat lyhyitä ja missä on turvallisia koulureittejä. Sitä vastoin havaitut liikennevaarat, altistuminen pakokaasuille ja melulle tai pidemmät matkat muodostavat esteitä pyöräilylle. Pyöräilijöiden määrän lisäämiseksi kaupunkeja kehoitetaan suunnittelemaan kaupunkiympäristönsä uudelleen, koska pyöräilykulttuurit kehittyvät vain siellä, missä pyöräilijöiden turvallisuutta koskevat huolet ja odotukset, nopeus ja mukavuus otetaan huomioon. Tutkimusten mukaan ihmisten kulkemat matkat ja matkoilla käytetyt kulkuneuvot määräytyvätkin ympäristön ominaisuuksien kautta ja ympäristön suunnittelulla voidaan vaikuttaa näihin. Myös lasten pyöräilytaidoilla on suuri merkitys liikenneturvallisuustyössä, sillä suuri osa lasten polkupyöräonnettomuuksista (55 %) johtuu siitä, että pyörää ei hallita odottamattomissa tilanteissa tai ei osata kääntyä oikeaoppisesti (sivulle katsominen, merkinanto).

Ohjelmaluonnoksessa onkin erinomaisesti nostettu em. liikkumisenkin edistämisen kannalta tärkeitä näkökulmia esille. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden lisäämisen keinoina heidän asenteidensa, osaamisensa ja taitojensa kehittäminen nähdään tärkeänä. Tavoitteeseen pyritään liikennekasvatuksen, lasten ja nuorten kohteiden liikenneympäristön parantamisen ja sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Lisäksi jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden turvallisuutta ja houkuttelevuutta pyritään lisäämään parantamalla tienylityksiä, erottelemalla kävelyä ja pyöräilyä toisistaan, madaltamalla ajonopeuksia sekä luomalla viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä ympäri vuoden.

Liikuntapalveluiden näkökulmasta kaikki em. keinot, joilla voidaan lisätä liikenneturvallisuutta ja siten samalla edistää kävelyä ja pyöräilyä, tukevat hyvin myös liikuntapalveluiden omia liikuttamistavoitteita ja ovat kustannustehokkaita. Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisen ohjelman visiossa aktiivisten kulkutapojen osuus (kävely, pyöräily ja muut lihasvoimaiset kulkutavat) nousee 38 prosenttiin arkiliikunnan lisääntymisen myötä vuoteen 2030 mennessä Suomessa. Tämä aktiivisten kulkutapojen lisääntyminen 20 prosentilla loisi noin 4 miljardin euron terveyshyödyt. Samalla myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 300 000 tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Potentiaalia fiksuun työmatkaliikkumiseen onkin runsaasti, sillä jo 1–­2 kilometrin lyhyillä työmatkoilla henkilöautoa käyttää 47 % suomalaisista. Alle kilometrin työmatkat jopa neljännes kulkee henkilöautolla. Lisäksi lähes puolella suomalaisista työmatka on alle seitsemän kilometriä, eli matka olisi hyvin pyöräiltävissä.

Ohjelmaluonnoksen vaikuttavuuden arvioinnissa on erinomaisesti nostettu esiin, miten toimenpiteiden toteutuessa vaikutukset näkyvät sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, erityisesti kävelyn lisääntymisen kautta, elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantumisena sekä inklusiivisuuden ja esteettömyyden lisääntymisenä. Lisäksi, kun kävelyä ja pyöräilyä liikkumismuotoina lisätään turvallisella ja houkuttelevalla kaupunkiympäristöllä, myös asukkaiden fyysinen aktiivisuus lisääntyy. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja hyvinvointiin. Taloudellisen kestävyyden vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tämän aktiivisuuden lisääntymisen vaikutuksena ohjelmaluonnoksessa on erinomaisesti nostettu esiin sen huomattavat myönteiset taloudelliset vaikutukset.

Kaikessa arkiliikkumisen edistämisessä on tärkeää huomioida niin kykyjen, motivaation kuin mahdollisuuksien kehittäminen. Liikenneturvallisuusohjelman luonnoksessa onkin hyvin huomioitu kaikkiin näihin tekijöihin vaikuttaminen. Liikuntapalvelut on kiinnostunut jatkossa olemaan mukana aktiivisena toimijana niin liikenneturvallisuusryhmässä (Toimenpide A.1.) kuin sen kautta tapahtuvassa laaja-alaisessa erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi liikuntapalveluissa voidaan osaltaan huolehtia liikennekasvatuksesta vapaa-ajan palveluissa (Toimenpide B.10.) mm. ohjelmassa esitetyillä tavoilla viedä näkökulmaa liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan, voidaan tunnistaa liikuntapalveluiden mahdollisuuksia ja tapoja tehdä liikenneturvallisuustyötä (Toimenpide C.11.), voidaan osallistua lasten ja nuorten käyttämien harrastekohteiden liikenneympäristöjen liikenneturvallisuuden parantamiseen (Toimenpide D.18.), sekä huolehtia sidosryhmätyössä liikunta- ja urheiluseurojen sekä huoltajien saamisesta mukaan liikennekasvattajiksi (Toimenpide E. 25.)

Vs. vapaa-aikajohtaja Outi Kari-Granfors:

Ehdotus​Liikuntalautakunta päättää antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon liikenneturvallisuusohjelman luonnoksesta kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.