KUPITTAAN MAAUIMALAN

TARVESELVITYS

Turun kaupunki 7.2.2022

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO   3

2 NYKYTILANTEEN KUVAUS   4

3 TOIMINNAN MUUTOS JA SEN SEURAUKSET   7

4 TULEVA TARVE JA TILOJEN VAATIMUKSET   9

5 ESITETTY RATKAISUVAIHTOEHTO   12

6 TALOUDELLINEN TARKASTELU   14

OSAPUOLET

Liikuntapalvelut:

Oskari Nummi, liikuntapaikkapäällikkö

Eeva Haapanen, uimalaitosten päällikkö

Jenni Syrjämäki, liikuntasuunnittelija

Tilapalvelut:

Saku Lehtiö, tilacontroller

1 JOHDANTO

Vuonna 1912 avattu Kupittaan maauimala on toinen Turun maauimaloista ja sijaitsee keskeisellä paikalla Kupittaanpuistossa. Maauimalat ovat merkittäviä kesäajan liikunta- ja virkistyspaikkoja, jotka takaavat uimisen harrastusmahdollisuudet katkeamattomina Impivaaran ja Petreliuksen uimahallien ollessa kiinni sekä uimarantojen vuotuisten sinilevätilanteen aikana. Lisäksi maauimalat ovat kaupungissa myös matkailullisia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat asiakkaita naapurikunnista sekä sitä kauempaankin.

Kupittaan maauimala profiloituu ennen kaikkea lasten, nuorten sekä lapsiperheiden liikuntapaikaksi. Turun toinen maauimala Samppalinna taas on puolestaan erityisesti kuntouimareiden ja senioreiden suosiossa oleva liikuntapaikka. Kupittaan Maauimalan alue on kokonaisuudessaan noin 9 140 m². Allaskapasiteettiin kuuluu 50 metrin ja 25 metrin altaat, lastenallas, kahluuallas sekä vesiliukumäki. Oheisrakennuksia alueella on uimavalvojien katos, huoltorakennus, wc-tilat, henkilökunnan sosiaalitilat, pukukoppeja, ulkosuihkuja sekä varasto. Altaita ympäröi vapaaseen oleskeluun tarkoitettu nurmialue. Maauimalan yhteydessä on yksityisomisteinen ravintola, joka hoitaa vuosittain tehtävällä sopimuksella maauimalan lipunmyynnin sekä vastaa kioskipalvelujen toteutuksesta.

Hankkeen ajankohtaisuutta perustelee erityisesti maauimalan altaiden ja allastekniikan huono kunto, mikä nostaa vuosittaiset huoltokustannukset merkittävän suuriksi. Altaiden lisäksi alueen oheisrakennukset ovat käyttöikänsä päässä, eivätkä toiminnallisuutensa tai kapasiteettinsa puolesta pysty enää vastaamaan asiakastarpeisiin. Merkittävin puute oheistilojen osalta on lämpimiin sisätiloihin sijoitettujen pesu- ja pukuhuonetilojen sekä saunojen puuttuminen maauimalan alueelta, mikä tekee maauimalasta hyvin alttiin liikuntapaikan erilaisille säävaihteluille.

Liikuntapalveluiden ja tilapalveluiden yhteistyöllä laatimassa tarveselvityksessä esitellään kupittaan maauimalan nykytilanne, kehittämistarpeet sekä perustelut esitetylle tilaohjelmalle. Tarveselvityksessä maauimala esitetään sijoitettavan jatkossakin nykyiselle sijainnille Kupittaanpuistoon. Potentiaalisimpana ratkaisuvaihtoehtona altaiden, allastekniikan sekä oheistilojen esitetään uudisrakentamista peruskorjaamisen sijaan. Uudisrakentamisella tavoitellaan maauimalan energiatehokkuuden parantamista sekä tilaratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman optimaalisia käytettävyyden sekä palvelujen toteuttamisen kannalta. Suunnitelluilla tilaratkaisuilla halutaan parantaa maauimalan houkuttelevuutta erityisesti sateisina ja kylminä ajankohtina, mikä tasaisi asiakasvirtoja ja kasvattaisi vuosittaisia kokonaiskävijämääriä. Tavoitteena on lisäksi toteuttaa tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat maauimalan tilojen hyödyntämisen jatkossa myös talvikaudella.

2 NYKYTILANTEEN KUVAUS

Kupittaan maauimalan nykytilanne

Toiminta-ajat

Kupittaan maauimala sijaitsee Turun keskustan välittömässä läheisyydessä Kupittaanpuistossa osoitteessa Blomberginaukio 12. Maauimalan vaikutusalueella asuu paljon ihmisiä ja sijaitsee useita kouluja, minkä lisäksi se on keskeisen sijaintinsa takia helposti saavutettavissa eri puolilta kaupunkia. Alueella on lisäksi runsaasti synergiaetuja tuovia muita palveluita sekä kunnallisia ja yksityisiä liikuntapaikkoja. Kupittaan liikuntapaikkakeskittymässä sijaitsee muun muassa useita tekonurmi- ja nurmikenttiä, urheiluhalli, jäähalli sekä jalkapallostadion.

Kupittaan maauimala on avoinna kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin, eli yhteensä 2,5 kuukautta vuodessa. Viralliset aukioloajat ovat ma-pe klo 9–19 ja la-su klo 10–19. Liikuntapalveluiden työntekijöiden ohjaamat vesijumpat sekä seuravuorot järjestetään ennen ja jälkeen virallisten aukioloaikojen aamuisin klo 6–9 ja iltaisin klo 19.30–22. Poikkeusaukioloaikoja kesäkaudella ovat juhannuksen sulku sekä viikoittaiset huoltoaamut ma ja ti klo 6–9. Talvikaudella Kupittaan maauimala on kokonaan suljettuna.

Kävijämäärät

Kupittaan maauimalan koko kauden kävijämäärät vaihtelevat vuosittain noin 50 000–70 000 kävijän välillä. Maauimaloiden kävijämäärät ovat vahvasti riippuvaisia sääoloista. Aurinkoisella säällä maauimassa saattaa päivän aikana vierailla yli 2 000 asiakasta, kun taas sateisena ja kylmänä päivänä maauimalassa ei välttämättä käy juuri lainkaan asiakkaita. Vuonna 2021 alkukesän koronarajoituksista huolimatta Kupittaalla kävi ennätyksellisesti yli 70 000 asiakasta.

Kokonaiskävijämäärät vuosittain:

2017: 50679

2018: 65224

2019: 49618

2020: 41367

2021: 70543

Uimaseuroilla on varattuja vuoroja keskimääräisesti yhteensä noin 400 tuntia kesäkautta kohden. Eniten vuoroja on Turun uimarit ry:llä, Uintiklubi Turku ry:llä sekä Aurajoen uinti ry:llä. Lisäksi yksityiset toimijat järjestävät lasten uimakouluja ja muuta kurssimuotoista liikuntatoimintaa. Maauimalaa käyttävät lisäksi Turun seudun urheiluakatemian uimarit, triathlonistit sekä oheisharjoitteluun muiden lajien urheilijat.

Kustannukset ja tulot

Vuosittaiset ylläpidolliset korjaus- ja huoltokustannukset ovat noin 110 000 €. Merkittävin osa kustannuksista syntyy kauden alussa tehtävistä huoltotoimenpiteistä, joihin kuuluu altaiden betonipintojen vuosittaiset korjaamiset sekä pintojen tasaukset, saumaukset ja maalaukset. Liikuntapalvelut maksaa sisäistä vuokraa Tilapalveluille Kupittaan maauimalan allas- ja oheistiloista (242 679 € vuonna 2021)

Kupittaan maauimalassa työskentelee kesäkauden aikana 6–7 uinninvalvojaa, joiden henkilöstökustannukset ovat noin 55 000 € vuodessa. Maauimalan työntekijät ovat pääsääntöisesti kesätyöntekijäresurssia. Maauimalassa on kuitenkin aina vähintään yksi vakituisesti työskentelevä liikunnanohjaaja vastaavana ja vähintään yksi vedenkäsittelystä vastaava laitosmiehistä päivystää.

Kassatoiminnoista maksetaan 5 500 € kertakorvaus viereisen Paviljonki-ravintolan yrittäjälle, joka vastaa maauimalan aukioloaikoina lipunmyynnistä sekä kioskitoiminnasta. Muita kustannuksia ovat palveluiden ostot 45 000 € sekä aineet ja tarvikkeet 35 000 €.

Maauimalan tulot ovat myyntiraporttien mukaan olleet 2018: 194 569 €, 2019: 164 182 €, 2020: 116 993 € ja vuonna 2021: 187 400 €.

Nykyiset liikunta- ja oheistilat

Maauimala on avattu vuonna 1912 ja peruskorjattu 1980-luvulla. Alkuperäinen maauimala on siten yli 100 vuotta vanha, mutta alkuperäisiä rakenteita ei maauimalassa juuri enää ole. Kupittaan maauimalan nykyiseen allaskapasiteettiin kuuluu neljä varsinaista allasta sekä iso liukumäki. Kaikkien altaiden lämpötila on noin 27 astetta ja ne ovat samassa vedenkiertojärjestelmässä.

•Iso allas on kooltaan noin 50 m x 25 m (1 250m2). Allas syvenee 0,3–1,4 m ja jonka jälkeen syvyys tasaisesti 1,8 m. Uinti-, leikki-, vesijumppa- ja vesijuoksuallas, jossa ei ole rataköysiä.

•Kuntouintiallas on kooltaan noin 25 m x 18 m (450m2) ja syvyydeltä 1,8 m. Altaassa on 4 rataa kuntouintiin ja 2 rataa vesijuoksuun.

•Lastenallas on kooltaan noin 21 m x 12 m (252m2). Altaan syvyys vaihtelee 0,6–0,9 metrin välillä. Allas jaettu väliseinäkkeellä kahteen osaan. Pieni liukumäki laskee altaaseen.

•Kahluuallas on kooltaan noin 19 m x 3 m (57m2) ja sen syvyys on 20 cm.

•Iso liukumäki on pituudeltaan noin 20 metriä ja koolta noin 20 m x 4 m.

Kiinteinä rakennuksina alueella on huoltorakennus (1 925 m2 sis. tekniikka- ja ulkopukukopit), esteetön pesu- ja pukeutumiskatos (12 m2), uinninvalvojien katos (7 m2), uinninvalvojien sosiaalitila (22 m2), varasto (17 m2 sis. 1 sisäsuihku), 3 wc-tilaa (27 m2) sekä 10 ulkosuihkua. Saunoja alueella ei ole. Lisäksi maauimalan yhteydessä on yksityinen Kupittaan Paviljonki-ravintolan kioski- ja kassatilat. Parkkipaikat sijaitsevat Blombergin aukion parkkialueella sekä ravintola Paviljongin viereisellä parkkialueella.

Tilojen tekniset ja toiminnalliset puutteet

Kupittaan maauimalassa on nykyisellään useita teknisiä ja toiminnallisia puutteita, jotka rajoittavat kävijämääriä sekä kyseisen liikuntapaikan käyttökauden pituutta. Lisäksi korkeat korjauskustannukset kasvavat arviolta vuosi vuodelta, mikäli peruskorjauksen toteuttamista siirretään merkittävästi. Myös kauden alussa tapahtuvien korjaustöiden kesto saattaa pidentyä, mikä siirtää maauimalan avaamista kesäkuussa.

a.Altaat ja allastekniikka

Maauimalan uima-altaat ovat maanvaraisia teräsbetonirakenteisia altaita. Altaisiin tehtiin kuntotutkimus vuonna 2017 Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta (Liite 1: Kuntotutkimusseloste Kupittaan maauimala.pdf). Kuntotutkimuksessa todettiin muun muassa, että altaiden betonirakenteiden ympäristörasituksen olevan normaalia suuremman, johtuen niiden ulkopintojen suojaamattomuudesta sääolosuhteita vastaan. Lisäksi talvella altaiden pohjan yläpuolelle nouseva pohjaveden pinta lisää oleellisesti betonirakenteiden pakkasrasitusta, suojaamattomalta takapinnalta. Kesäaikaan pintojen pitkäaikaissäilyvyyttä heikentää uimaveteen lisättävät kemikaalit kuten suolahappo, saostusaine ja natriumhypokloriitti. Lisäksi on huomioitava, että salaojitus puuttuu puistonpuoleiselta reunalta kokonaan.

Allaskapasiteetin merkittävälle lisäämiselle ei nähdä tarvetta. Ainoastaan on tunnistettu tarve erillisen hyppyaltaan rakentamiselle. Hyppyallas lisäisi lasten ja nuorten turvallisuutta sekä rauhoittaisi muut altaat kuntotuintiin, vapaaseen oleiluun ja muuhun vesiliikuntaan. Erillisen hyppyaltaan rakentaminen mahdollistaisi hyppyjen keskittämisen Kupittaalle ja vapauttaisi näin tilaa myös Samppalinnan maauimalasta.

Toinen selkeästi tunnistettu tarve on kehittää Kupittaan maauimalan pääaltaan eli ison altaan syvyysprofiilia. Iso allas on allasprofiililtaan suhteellisen toimimaton, sillä se syvenee tasaisesti puoliväliin allasta, minkä jälkeen se syvenee jyrkästi. Tämä tekee siitä haastavan niin uinninvalvojille kuin myös erityisesti lapsiperheille, jotka ovat altaan pääkäyttäjäryhmä.

Nykyisissä altaissa on lisäksi myös useita toiminnallisia haasteita, jotka heikentävät niiden käytettävyyttä sekä valvontaa. Altaiden sijoittelu alueella on epäoptimaalinen, vaikeuttaen altaiden valvomista ja kulkemista allasalueella. Altaissa on korkeat reunat suhteessa vedenpintaan, mikä vaikeuttaa veteen siirtymistä ja altaista poistumista. Lisäksi kaikki altaat ovat nykyisin samassa vesikierrossa, mikä vaikuttaa muun maussa siihen, ettei altaita ole mahdollista sulkea tai avata allaskohtaisesti. Altaista puuttuu lisäksi kokonaan kameravalvonta sekä vedenkäsittelyn automaatio-/hälytysjärjestelmä, mikä hälyttää muun muassa liian korkeista arvoista.

b.Oheisrakennukset

Maauimalan oheistilat on nykyisin sijoiteltu erillisiin rakennuksiin ympäri allasalueita. Pääosin 1980-luvulla altaiden yhteyteen rakennetut oheistilat ovat jo nykyisellään peruskorjausiässä. Ne eivät ole enää nykystandardien mukaisia ja niiden määrä/kokokapasiteetti on riittämätön. Myöskään niiden sijoittelu erillisiin rakennuksiin ei ole käytettävyyden puolesta optimaalinen ratkaisu. Merkittävin puute oheistilojen osalta on kuitenkin lämpimien ja sisätiloihin sijoitettujen pesu- puku ja saunatilojen puuttuminen kokonaan maauimalan alueelta, mikä tekee siitä hyvin alttiin liikuntapaikan erilaisille säävaihteluille. Yksi sisäsuihku ja ulkosuihkut eivät myöskään ole riittävät ihmisten peseytymiseksi ennen altaaseen menoa, jotta allasveden ominaisuudet täyttävät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen N:o 315/2002 mukaiset laatuvaatimukset uima-allasvedelle.

Peseytymistilojen puutteiden lisäksi alueella on hyvin vähän erilaista varasto- ja säilytystilaa. Varastotiloissa ei lisäksi ole huomioitu erilaisten vesiliikuntavälineiden kuivatusmahdollisuuksia, jotka vaativat varastotilaan hyvän ilmastoinnin sekä viemäröinnin.

Henkilökunnan tilat ovat riittämättömän kokoiset tilakapasiteetiltaan henkilökunnan määrään suhteutettuna. Niissä on vain 1 wc-tila/suihku sekä pukukoppi.

Uinninvalvojien valvontakopin sijainti ei ole optimaalinen altaiden sijoitteluun nähden muodostaen katvealueita kopin taakse. Lisäksi kattava kameravalvonta puuttuu nykyisin lähes kokonaan allasalueelta, mikä vaikeuttaa merkittävästi valvontaa ja lisää turvattomuutta. Allasalueelle on keväällä 2021 asennettu muutaman kameran sekä ilmaisimen etävalvontalaitteisto lähinnä aukioloaikojen ulkopuolisen luvattoman käytön valvontaan.

Maauimalassa on nykyisin vain yksi sisäänkäynti ja yksi kassapiste, joka aurinkoisina päivinä ruuhkautuu helposti. Sisäänkäynnin sijainti ei ole optimaalinen, se sijaitsee hankalasti vastakkaisella puolella aluetta kuin maauimalan parkkipaikat.

Nurmialueelta puuttuu katos, joka suojaisi sateisina päivinä sateelta ja toimisi aurinkoisina päivinä aurinkosuojana/varjopaikkana.

3 TOIMINNAN MUUTOS JA SEN SEURAUKSET

Kupittaan maauimalan peruskorjaustarpeet on nostettu tarkasteluun myös Liikuntapaikkaverkoston päivityssuunnitelmassa, joka viedään päätöksentekoon vuonna 2022. Päivityssuunnitelma on laadittu, sillä useita suuria ja suosittuja liikuntaolosuhteita tulee elinkaarensa päähän lähivuosien aikana. Päivityssuunnitelmassa esitetään kohteiden peruskorjausjärjestys sekä toteutusvaihtoehto. Selvitykseen kirjatun investointilistan ensimmäisenä kohteena esitetään toteutettavan Kupittaan maauimalan peruskorjaus. Lähtökohtana peruskorjaukselle on, että maauimalan allaskapasiteetti pysyy ennallaan ja oheistiloihin suunnitellaan rakennettavan suihku- puku- ja saunatilat. Kupittaan maauimala on ennen kaikkea profiloitunut lasten, nuorten ja lapsiperheiden omatoimiliikuntapaikaksi ja tätä halutaan entisestään vahvistaa peruskorjauksen myötä. Maauimalaa käyttävät kuitenkin myös iäkkäät, kuntouimarit sekä liikunta- ja urheiluseurat, joiden tarpeet tulee myös huomioida suunnitteluratkaisuissa. Peruskorjauksen myötä esteettömyys pystytään lisäksi huomioimaan entistä paremmin. Maauimalan pukuhuone- ja wc-tilojen hyödyntämistä toimintakauden ulkopuolella, tukemaan Kupittaan puistoalueen muuta käyttöä, voidaan tutkia hankesuunnittelun yhdessä.

Maauimalan peruskorjauksella tavoitellaan laajasti tilojen tehokkaampaa käyttöä ja asiakasvirtojen tasaamista. Maauimala tulee aina olemaan suosittu erityisesti aurinkoisina kesäpäivinä. Uusien puku- pesu- ja saunatilojen vaikutuksesta maauimalan asiakasmäärät tulevat kuitenkin kasvamaan myös heikompina päivinä, mikä tehostaa tilojen käyttöä ja tasaa asiakasvirtoja. Maauimalan sijainti on keskeinen ja aluetta olisi jatkossa mahdollista hyödyntää suunniteltujen muutosten avulla ympärivuotisella käytöllä talviuinnin tarjoamisen kautta. Tämä edellyttää lämpimiä puku-, pesu- ja saunatiloja. Muita teknisiä vaatimuksia ovat muun muassa altaan oma kierto, putkistoon lisättävä lämpökaapeli, lämmitys laatoitukselle sekä talviuintiin soveltuvat allasrappuset.

Henkilökunnan lisätarve

Henkilökunnan määrä ei tule kasvamaan uinninvalvonnan osalta peruskorjauksen myötä, mikäli peruskorjauksessa huomioidaan tarpeet kattavalle kameravalvonnalle ja altaiden sekä valvontakopin järkevämmälle sijoittelulle, jolloin altaiden valvominen helpottuu nykyisestä. Henkilökunnan lisätarvetta muodostuu kuitenkin siitä, että maauimalan aukioloaikoja pidennetään merkittävästi nykyisestä, joka lisää noin kuukauden verran toimintakautta.

Kassa- ja lipunmyyntitoiminnot järjestetään tulevaisuudessa kaupungin omana toimintona, jolloin kausityöntekijöiden määrä lisääntyy kolmella nykyisestä seitsemästä (jatkossa 10 työntekijää /kesäkausi). Kassa- ja lipunmyyntitoiminnot on tällä hetkellä hoidettu maksamalla korvaus kioskitoimintoja maauimalassa järjestävälle ravintoyrittäjälle.

Kävijämäärätavoitteet

Peruskorjauksen myötä maauimalan aukioloaikoja on mahdollista pidentää. Jatkossa maauimala on mahdollista avata jo toukokuun puolivälissä ja sulkea vasta elokuun loppupuolella, jolloin käyttökauden pituus kasvaa yhdellä kuukaudella. Kauden pitentämisen mahdollistavat uusitut altaat, sekä lämpimissä sisätiloissa sijaitsevat pesu- puku- ja saunatilat. Maauimalassa vierailee tällä hetkellä keskiarvoisesti noin 50 000–70 000 asiakasta kesäkauden aikana. Peruskorjauksen jälkeen tavoitellaan noin 50 prosentin asiakasmäärien kasvua, eli 75 000–100 000 asiakaskäyntiä kesäkautta kohden. Talviuinnin tarjoamisella saadaan niin ikään lisättyä vuotuisia kävijämääriä. Arviolta noin 10 000–15 000 asiakaskäynnillä / vuosi. Talviuintia voidaan tarjota esimerkiksi syyskuulta huhtikuulle.

Asiakasmäärien kasvu tulee pääasiassa toimintakauden pidentymisestä sekä säätilaltaan heikompien päivien vilkastumisesta uusien pesu- puku- ja saunatilojen vaikutuksesta. Vilkkaille kesäpäiville ei ole tarpeen tavoitella merkittävästi asiakasmäärien kasvua, jotta maauimalan alueen ja altaiden valvomismahdollisuudet eivät heikkene ja asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä.

4 TULEVA TARVE JA TILOJEN VAATIMUKSET

Altaat

Kaikki maauimalan altaat esitetään rakennettavan uusiksi. Samalla altaiden sijoittelu tontilla tulee tarkastella uudelleen. Tavoitteena on optimoida altaiden sijoittelu siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin valvottavissa ja asiakkaille helposti/loogisesti käytettävissä, eikä altaiden väliin jää merkittävästi hukkatilaa. Uutena allastyyppinä esitetään hyppyaltaan rakentamista.

•Pääallas

o30 mx 30 m (900 m2), syvyys 1-1,3, +27C

oPääkäyttäjäryhmiä lapset, nuoret, perheet, vesijumppaajat

oTasaisesti syvenevä ja matala, vapaan oleskelun ja leikkimisen mahdollistava allas.

•Kuntouintiallas

o25 m x 21 m (525m2), syvyys 1,8, + 27C, 8 rataa (rataleveys 2,5 m)

oPääkäyttäjäryhmiä aikuiset, nuoret, seurat

oKuntouinnin ja vesijuoksun mahdollistava allas. Oleellinen talviuinnin, vesijumppien, uimakoulujen ja seuratoiminnan toteutuksen kannalta.

•Lastenallas

o15 m x 20 m (300 m2), syvyys 0,6-0,9, +30C

oPääkäyttäjäryhmiä lapset ja perheet   

oPienempien lasten uimakoulujen järjestämisen mahdollistava allas.

oPieni liukumäki sijoitetaan lastenaltaaseen (selvitetään nykyisen liukumäen hyödyntämisen mahdollisuus)   

•Kahluuallas   

o5 m x 5 m (25m2), syvyys 0,3, +30C

oPääkäyttäjäryhmä pienimmät lapset

oSijainti lastenaltaan yhteydessä

•Hyppyallas   

o14 m x 14 m (196 m2), syvyys 3,8, + 27C   

oUimahypyt 1 m ponnahduslauta sekä 1–3 m hyppytasot

oUseita poistumisreittejä altaan jokaiselta reunalta

oMonipuolistaa seuratoimijoiden mahdollisuuksia harjoitella maauimalassa kesäkaudella. (vesipallo, uppopallo, uimahypyt, taitouinti ja sukellus)      

•Nykyinen iso liukumäki   

okäytetään olemassa olevaa vesiliukumäkeä, joka uudelleen sijoitetaan alueelle.

Muut altaiden suunnittelussa huomioitavat asiat:

•Allaskamerat, aluekuulutuslaitteet, äänentoistolaitteet

•Vedenkäsittelyjärjestelmän ja arvojen seurannan automatisointi. Ohjausjärjestelmän tulee olla yhteensopiva Impivaaran uimahallin ja Samppalinnan maauimalan ohjausjärjestelmien kanssa.

•Talviuinnin mahdollistaminen kuntouintialtaaseen (mm. lämpökaapelit putkistoon, ja oma kierto)

•Altaat jaetaan neljään vesikiertoon. 1: lastenallas ja kahluuallas 2: pääallas ja hyppyallas 3: kuntouintiallas 4: iso liukumäki

•Altaisiin energiatehokkuutta parantamaan allaspeitteet/katteet, joilla vähennetään veden ja lämmönhukkaa sekä aurinkopaneeleiden hyödyntäminen altaiden lämmityksessä

•Altaiden reunojen tulee olla maanpinnan tasolla. Helpottaa altaisiin siirtymistä ja sieltä pois nousemista.

•Kulunvalvontajärjestelmän yhdenmukaistaminen muiden uimalaitosten kanssa. Yksi kassapiste sekä yksi kulkuportti toisella puolella uimalaa, mistä pääsee rannekkeella sisään ja ulos.

•Pelastus- ja huoltotiet sekä -portit

•Esteettömyys eli muun muassa luiskat tai allasnostimet

•Allasmateriaalina joko teräs- tai betoniallas (molemmat vaihtoehdot tutkitaan ja päätetään hankesuunnitteluvaiheessa)

Muut oheistilat

Tavoitteena on toteuttaa tilaratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman asiakasystävällisiä, helposti valvottavissa ja ylläpidettävissä sekä hyödynnettävissä nykyistä monipuolisemmin. Näin ollen kaikki maauimalan oheistilat esitetään sijoitettavan yhteen isoon uuteen palvelurakennukseen. Palvelurakennukseen sijoitetaan saunat (2 kpl) pesuhuoneet (3 kpl), pukuhuoneet (3kpl), wc-tilat, siivouskeskus, kassatilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Kiinteistönhoidon tilat, varastot ym. tekniikka sijoitetaan tekniseen huoltorakennukseen yhdessä vedenkäsittelytekniikan kanssa.

Uinninvalvojien valvontatilat sijoitetaan omana erillisenä kaksikerroksisena rakennuksena/tornina altaiden lähelle. Toisessa kerroksessa ilmastoitu valvontatila, missä sijaitsevat mm. allaskameroiden näytöt, kuulutuslaiteet ym. atk-laitteet ja tilaa voi reunustaa terassi. Tilojen alapuolelle voidaan sijoittaa varastotiloja vesiliikuntavälineitä ja niiden kuivausta varten sekä ensiaputila. Varastotilassa tulee olla riittävä viemäröinti sekä ilmastointi välineiden kuivatusta varten. Tilat suunnitellaan siten, että ne ovat helposti saavutettavissa asiakkaiden näkökulmasta ja niistä on esteetön näkymä koko allasalueelle.

Päärakennuksen ja pääsisäänkäynnin sijainnin määrittämiseen vaikuttava parkkipaikkojen sijainti sekä ilmansuunnat eli rakennus on järkevintä sijoittaa parkkipaikkojen läheisyyteen. Lipunmyyntipalvelut toteutetaan jatkossa uusista tiloista liikuntapalveluiden oman henkilöstön toteuttamana palveluna. Asiakkaille taataan kuitenkin mahdollisuus kulkea alueelle useammasta portista pääsisäänkäynnin lisäksi. Päärakennuksen edustalle rakennetaan katos maauimalan alueen sisäpuolelle, joka mahdollistaa säilytyskaappien ja arvotavaralokeroiden sijoittamisen sen alle.

Pukuhuoneiden sijoittelua on järkevää tarkastella siitä näkökulmasta, voitaisiinko niitä käyttää puiston muiden toimintojen tai tapahtumien yhteydessä maauimalan aukioloaikojen ulkopuolella. Varastoja tarvitaan kaksi kappaletta, joista toinen seurakäyttöön ja toinen siivoukselle sekä mm. papereiden ja siivousvälineiden tms. säilytystä varten sekä mahdollisesti myös pesukonetta, vesiliikuntavälinevarasto tulisi valvontakopin alle. Varastoissa tulee huomioida päivittäinen tarve kuivattaa vesiliikuntavälineitä, joten niissä tulee olla riittävä viemäröinti sekä ilmastointi. Ulkosuihkuja vähintään 12 kappaletta ja ne sijoitetaan eri puolille maauimalan aluetta, altaiden läheisyyteen.

Oheistilojen tulee täyttää esteettömyyden kriteerit. Samppalinnan maauimala ei ole esteetön liikuntapaikka, joten Kupittaan maauimalasta pyritään tekemään esteetön uimapaikka. Toteutuksessa tulee huomioida muun muassa esteettömät kulkureitit, puku-, pesu- ja saunatilat, allasluiskat ja LE-pysäköinti.

Nurmialueen varsinaiselle laajentamiselle ei nähdä välttämätöntä tarvetta, sillä maauimalan laajentamisella ei tavoitella asiakasmäärien maksimivolyymin kasvattamista. Lisätilaa syntyy rakennusten sijainteja järkeistämisellä/uudelleensijoittamalla, jolloin nykyinen hukkatila rakennusten välissä vähenee. Nurmialueelle on hyvä pyrkiä luomaan myös varjoisia paikkoja, jossa asiakkaat pääsevät suojaan auringonpaisteelta niin halutessaan. Leikkipaikan säilyttäminen maauimalan alueella tulee huomioida piha-alueen suunnittelussa. Istuinryhmät sijoitetaan kahvion läheisyyteen sekä penkkejä altaiden ympärille. Maauimalan sujuvan ylläpidon, kiinteistönhuollon logistiikan sekä pelastusreittien kannalta tarvitaan tavarakuljetuksia varten kolme huoltoporttia, jotka sijoitetaan eripuolille maauimalan aluetta.

5 ESITETTY RATKAISUVAIHTOEHTO

Sijainti

Sijainnin osalta ratkaisuvaihtoehtona esitetään maauimalan peruskorjaamista/uudelleen rakentamista nykyiselle sijainnilleen Kupittaanpuistoon. Kupittaanpuiston ollessa maauimalle optimaalisin sijaintipaikka myös jatkossa, ei tarveselvityksessä nähty tarpeelliseksi tarkastella vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Maauimala on oleellinen osa Kupittaan monipuolista kaupunkipuistoa, jossa on runsaasti palveluita vapaa-ajan viettoon ja liikunnan harrastamiseen. Kupittaanpuisto on hyvin saavutettavissa eri kulkumuodoin, alueella on laajat pysäköintimahdollisuudet ja joukkoliikenne kulkee puiston laitamalla moneen eri suuntaan. Keskeisen sijainnin ansiosta Maauimalalla on erittäin runsas asiakaspotentiaali.

Kupittaanpuiston asemakaavan ote maauimalan kohdalta.

Toteutustapa

Altaiden ja vedenkäsittelyjärjestelmän heikon kunnon sekä oheisrakennuksien merkittävien puutteiden takia uudisrakentaminen voidaan nähdä järkevimpänä toteutusvaihtoehtona. Uudisrakennusvaihtoehto mahdollistaa allas- ja oheistilojen suunnittelun sekä sijoittelun siten, että niillä voidaan merkittävästi parantaa tilojen käytettävyyttä, palveluiden toteutusta ja asiakasviihtyisyyttä. Myös mahdollisuus panostaa maauimalan energiatehokkuuden parantamiseen puoltaa uudisrakennusvaihtoehtoa. Uudishanke mahdollistaa asiakasmäärien lisääminen samalla kun teknisesti nykyaikaiset järjestelmät kuluttavat asiakasvolyymiin nähden vähemmän energiaa. Vedenkäsittelyjärjestelmän uudistaminen parantaa vedenlaatua ja sen seurantaa huomattavasti nykyisestä minkä lisäksi allaspeitteet säästävät energiaa.

Tilaohjelmassa esitetyn uudisvaihtoehdon tilamuutokset mahdollistavat maauimalan aukioloaikojen laajentamisen. Jatkossa esimerkiksi koululaisryhmät pystyisivät käyttämään maauimalaa touko- ja elokuussa. Lämpimät pukeutumis-, suihku- ja saunatilat lisäävät tilojen käyttöä kesällä huonoilla säillä ja tasaavat näin asiakasvirtoja sekä lisäävät kokonaiskäyttäjämääriä. Maauimala voisi jatkossa mahdollistaa myös talviuinnin harrastamisen. Talviuintimahdollisuus lisäisi merkittävästi asiakasmääriä vuositasolla ja vastaisi näin yhä lisääntyvään avantouinnin/talviuintiharrastuksen kysyntään. Talviuintia voisi järjestää kilpailutetun palvelutuottajan toimesta, jolloin se ei lisäisi henkilöstötarvetta kaupungin oman henkilöstön osalta.

Maauimalan karkea ”tonttikaavio”, vanhat altaat ja rakennukset on esitetty kuvassa pisteviivalla.

Väistötilatarpeet

Turun toinen maauimala Samppalinna riittää tarjoamaan tarvittavat väistötilat kuntalaisille uudisrakentamisen ajaksi. Näin ollen investointi voidaan toteuttaa siten, että Kupittaan maauimala on pois käytöstä yhden kesän ajan. Optimaalista olisi aloittaa nykyisten tilojen purkaminen kauden päätyttyä esimerkiksi elokuun puolessa välissä ja rakentaminen lokakuussa. Hankkeen tulisi valmistua aikataulullisesti noin puolentoistavuoden kuluttua loppukeväästä eli ennen maauimalan normaalin kauden alkamista.

Rakentamisen ollessa käynnissä voidaan myös Petreliuksen uimahallia hyödyntää lisäväistötiloina. Petreliuksen uimahallia on mahdollista pitää pidempään avoinna kesäaikana, jolloin kesätauko olisi poikkeuksellisesti normaalia lyhyempi. Lyhyt kesätauko on kuitenkin välttämätön, jotta Petreliuksessa pystytään tekemään vaadittavat vuosittaiset huoltotoimenpiteet.

6 TALOUDELLINEN TARKASTELU

Asiakasmäärien kehittymistä voidaan arvioida seuraavasti:

•Mikäli aukioloaika lisääntyy yhdellä kuukaudella nykyisestä n. 2,5kk -> 3,5kk (n. 15.5.-31.8.) Lisää tämä vuositasolla asiakasmääriä arviolta noin 24 000 asiakkaalla (60 000 -> 84 000)

•Lämpimät pukeutumis-, pesu- ja saunatilat lisäävät uimalan käyttöä arviolta noin 20 % verran, jolloin on mahdollista, että vuositasolla uimalassa tehdään yhteensä noin 100 000 asiakaskäyntiä (84 000 + 20 %)

•Asiakasmäärät voivat lisääntyä siis nykytilanteeseen nähden arviolta parhaimmillaan 66 %:lla

•Tulot lisääntyvät tässä tapauksessa kohteessa noin 120 000 eurolla vuodessa

Täysin uudet tilat aiheuttavat toki merkittävästi isommat pääomavuokramenot, mutta käyttökulujen kasvun voidaan arvioida olevan maltillista. Vaikka lämpimiä sisätiloja tulee lisää ja muun muassa saunojen myötä energiankulutus kasvaa, voidaan nykyaikaisilla energiaratkaisuilla ja esimerkiksi altaiden energiapeitteillä saavuttaa nykytilanteeseen nähden merkittäviä säästöjä. Myös aurinkopaneelien hyödyntämistä voidaan tutkia hankesuunnitelmavaiheessa. Paneeleja voisi asentaa huolto- ja päärakennuksen katoille energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi nykyiset reilun 100 000 euron ylläpitokorjauskustannukset vähentyvät merkittävästi pitkäksi ajaksi uusien tilojen ja järjestelmien myötä.

Vertailukohteena Kupittaan maauimalan investoinnin kustannusten arvioimiseksi voidaan käyttää Tampereelle vuonna 2018 avattua maauimalaa, jonka rakentamisen kokonaiskustannukset olivat n. 10,9 miljoonaa euroa.

•Tampereen maauimalassa ei ole saunatiloja

•Tampereen maauimalan allaspinta-ala (n. 1800m2) ja tilavuus (n. 4000m3) on suhteellisen sama kuin Kupittaalle suunniteltu allaskapasiteetti (n. 1900m2 ja 3000m3)

•Tampereen maauimalan huoltorakennus (299hum2/322brm2) on kupittaan maauimalan samaa luokkaa Kupittaalle mitoitetun huoltorakennuksen kanssa

•Teknisten tilojen mitoitus Tampereen maauimalassa (472brm2)

https://yle.fi/uutiset/3-9694202

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2015/10/29102015_5.html

https://docplayer.fi/10335243-Hankesuunnitelma-15-10-2015-kirsti-hankela-tarveselvitys-tampereen-maauimalan-tarveselvitys-20-11-2014-dnro-tre-7466-10-03-07-2014.html

Liite 1: Kuntotutkimusseloste Kupittaan maauimala.pdf