Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari:

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma on valmistunut ja kulkee nimellä ”Turku liikuttaa kaikkia - tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi”. Työn taustalla on Turun kaupungin liikuntapalvelujen vuonna 2016 laatima Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 (liite 1), joka esittelee mm. liikuntapaikkaverkon nykytilaa sekä linjaa suuntaviivoja tulevaisuuden päätöksentekoa varten. Liikuntalautakunnan hyväksymä (22.3.2016 § 27), edelleen ajankohtainen verkkoselvitys taustoittaa ja viitoittaa liikuntapaikkaverkon päivittäistä ja vuosittaista hallintaa.

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelmassa määritellään linjaustarpeita liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi. Yksityiskohtaiset asiat kiteytyvät toimenpiteiksi tarkemmissa tarveselvityksissä, hankesuunnitelmissa ja päätösesityksissä.

Taustaa

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Turussa väkilukuun suhteutettuna n. 112–260 miljoonaa euroa vuodessa (Olympiakomitea 2021). Liikkuminen, sen mahdollistaminen ja sen edistäminen on koko kunnan asia. Liikkumisen, liikunnan harrastamisen, urheilun ja fyysisen aktiivisuuden avulla pystytään edistämään kuntalaisten hyvinvointia sekä sitä kautta vähentämään kunnan sosiaali- ja terveysmenoja.

Turkulaisten liikuntakäyttäytymisen tilaa kuvaa polarisoituminen: osa kaupunkilaisista on fyysisesti aktiivisia arkiliikkujia, joilla on liikunnallisia harrastuksia, kun taas osa ei liiku arjessaan lainkaan. Turkulaisista 20–54-vuotiaista 29 % harrastaa kuntoliikuntaa tai urheilua useita tunteja viikossa ja vastaavasti 24,4 % ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. Valtakunnallisten tulosten mukaan lasten ja nuorten liikkumissuosituksen saavuttavien määrä vähenee merkittävästi iän myötä: 7-vuotiaat 58 %, 11-vuotiaat 42 %, 15-vuotiaat 15 % ja 16–20-vuotiaat 8 %.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen toteutuessa kaupungin rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu. Harrastustoimintaan osallistuminen on osa syrjäytymisen ehkäisyä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisellä ja lisäämisellä on suuri merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä. Erilaiset liikkumismuodot mahdollistavat liikuntapaikat ja liikkumisympäristöt ovat tärkeässä roolissa taistelussa liikkumattomuutta vastaan. Turussa on noin 400 kunnallista rakennettua liikuntapaikkaa, joista keskeisimmät rakennukset ovat valmistuneet 1970–1980-luvuilla. Laaja ja vanheneva liikuntapaikkaverkko vaatii monilta osin ylläpitoa ja päivityksiä, joihin kaikkiin toimenpiteisiin eivät kaupungin vuosittaiset rajalliset määrärahat riitä.

Lähtötilanne

Tulevien vuosien aikana liikuntapaikkaverkossa on merkittäviä uudistamistarpeita, kun useita keskeisiä ja suosittuja liikuntaolosuhteita tulee elinkaariensa päähän. Myös Turun väestön kasvaminen uusille asuinalueille lisää liikuntapaikkaverkon laajentumistarpeita. Ydinkohteet, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista, ovat Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli. Keskeisten ydinkohteiden lisäksi dynaamisesti elävässä liikuntapaikkaverkossa on myös muita kohteita ja kokonaisuuksia, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista sekä joita tuodaan päätöksentekoon tulevina vuosina erillisinä tarve- ja verkostoselvityksinään.

Myös koulujen liikuntasaliverkoston supistuminen suunniteltujen ja äkillisten remonttien sekä salien poistumisten vuoksi haastaa liikuntapaikkaverkkoa. Vuosina 2015–2021 verkostosta on poistunut yhdeksän liikuntasalia/-hallia. Vuosina 2022–2029 on suunnitellusti poistumassa kahdeksan liikuntasalia/-hallia. Kaikkien tällä hetkellä remontissa olevien (6 salia) tai vuonna 2022 remonttiin menevien (4 salia) kohtaloa ei ole päätetty. Lisäksi sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen väistötilatarpeita ei huomioida kouluverkon muutosten yhteydessä, mikä aiheuttaa suuria ongelmia koululiikunnan toteutukselle sekä liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan järjestämiselle.

Turkulaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen sekä ikääntyvän liikuntapaikkaverkon kehittämistyön ohella kaupungin liikuntaan liittyvät tuet ja avustukset kaipaavat päivitystä tasavertaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Osa harrastajista pääsee käyttämään kunnallisia, alle 20-vuotiaille pääasiallisesti maksuttomia liikuntatiloja. Tiloja ei ole kuitenkaan kaikkien lajien harrastajille ja toisaalta olemassa olevia liikuntatiloja ei ole riittävästi kysyntään nähden. Yksityisiä liikuntatiloja käyttävien turkulaisseurojen vuokrakustannuksia avustetaan n. 5–55 % tuella alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta. Omatoimiliikkujat puolestaan maksavat esimerkiksi uimahalli- ja urheiluhallikäynneistä 4-vuotiaasta alkaen, vaikka ohjatun toiminnan vuoroilla alle 20-vuotiaat liikkuvat pääosin maksutta. Liikuntapaikkojen käyttäjien huomioimisen näkökulmasta liikuntapaikkaverkkoa ja avustusjärjestelmää tulisi kehittää käsi kädessä, jotta kaupungin eri tavat tukea liikuntaolosuhteiden käyttäjiä olisivat entistä tasavertaisempia niin omatoimiliikkujien kuin ohjatun seuratoiminnan harrastajien välillä.

Näiden kolmen osa-alueen (f yysisen aktiivisuuden lisääminen, liikuntapaikkaverkon ratkaistavat ydinkohteet ja tasavertaisemmat tukimuodot) muutostarpeiden ratkaisemiseksi Turun kaupunki aloitti syksyllä 2019 liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman (liite 2) laatimisen. Päivityssuunnitelmalle viitekehyksen luo visio ”Turku liikuttaa kaikkia – liikkuminen elämäntavaksi”. Tavoitetilana on kannustaa liikkumaan ja liikuttamaan luomalla uusia yhteistyömalleja toimintojen tueksi, luoda perusta entistä laajemmalle ja monipuolisemmalle liikuntapaikkaverkolle sekä kehittää olemassa olevia toimintoja, joilla tuetaan tasapuolisemmin liikuntapaikkojen käyttäjiä ja lisätään liikettä. Kokonaisuudella pyritään tukemaan kaupunkilaisia läpi elämän kestävään liikuntasuhteeseen sekä lisäämään omatoimista liikkumista ja ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista.

 Esitettävät tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi

Liikuntapaikkaverkon kehittämistyön kokonaistavoitteena on lisätä liikettä luomalla entistä laajempi ja monipuolisempi liikuntapaikkaverkko, jota rakennetaan, päivitetään ja ylläpidetään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Lisäksi päämääränä on luoda liikuntapaikkaverkon käyttöä ja kehittämistä tukeva avustamisen malli, joilla aktivoidaan ja kannustetaan kuntalaisia liikkumaan, pidetään harrastamisen kustannukset maltillisina sekä tuetaan liikunta- ja urheiluseuroja heidän toiminnassaan liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Alla esitellyt linjaukset viitoittavat liikuntapaikkarakentamisen suuntaa ohjeellisesti noudatettavina tulevien vuosien aikana.

1)   Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli nostetaan kaupungin investointilistoille tai huomioidaan vaihtoehtoisesti kyseisten kohteiden tarvitsemat vuokra- tai avustusmäärärahat riippuen hankkeen toteutustavasta. Ratkaistavana olevien liikuntakohteiden tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua edistetään viivytyksettä sekä viedään päätöksentekoon riittävän ajoissa, ennen kuin alkuperäinen rakennus on käyttökelvoton tai sen vuokrasopimus päättyy. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien edetessä selkiytyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat ratkaistavien liikuntapaikkojen tulevaisuudelle. Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain investointi-, rakennus- ja hallintamuoto sekä riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon.

2)   Omatoimista liikkumista tukevat liikuntakohteet (esim. uimalaitokset, ulkokuntosalit, ulkoilureitit, skeittipaikat, alueelliset ulkotekojääradat, lähiliikuntapaikat) sekä kouluverkon yhteydessä olevat sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet rakennetaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. Lajiharjoitusolosuhteita pyritään toteuttamaan ensisijaisesti yksityisinä hankkeina. Korvaavia ja uusia lajiharjoitusolosuhteita tarjotaan tarveselvitysvaiheen jälkeen toteutettaviksi yksityisrahoitteisina hankkeina, joissa liikunta- ja urheiluseurat ovat pääkäyttäjinä. Jos toteuttajia ei löydy, hankkeet toteutetaan toissijaisena vaihtoehtona kaupungin investointeina.

3)    Kunnalliset liikuntapaikkakeskittymät pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen sisälle. Yksityisrahoitteiset liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Yksityisille tenniskentille osoitetaan alueet tenniskenttäverkkoselvityksen mukaisesti. Kaupunki sitoutuu tukemaan yksityisten liikuntapaikkahankkeiden edistämistä mm. osoittamalla vuokrattavia maa-alueita sekä tehostamalla ja selkiyttämällä viestintää.

4)   Koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Suurien monitoimitalojen yhteyteen, kuten Karhunaukio, Itäharju ja Linnakaupunki, suunnitellaan jatkossa yli 1 000 m² liikuntasaleja paikkaamaan erityistä tarvetta suuriin liikuntasaleihin. Isot salit palvelevat monitoimitalojen ja yhtenäiskoulujen laajaa oppilasmäärää tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjoavat koululiikunnan lisäksi harjoitusolosuhteet liikunta- ja urheiluseurojen toiminnalle, varhaiskasvatukselle, Turun Seudun Urheiluakatemialle sekä eri-ikäisille omatoimiliikkujille. Kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Lisäksi varaudutaan suunnitelmallisesti väistötilatarpeisiin sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteiden takaamiseksi. Hyödynnetään mahdollisia kevyellä remontilla toteutettavia hybridikäyttökohteita sisäliikuntatilojen väistötiloina sekä selvitetään kevytrakenteisen väistöhallin hyödyntämistä ulko- ja sisäliikuntaolosuhteena.

5)   Liikunnan avustusjärjestelmä uudistetaan. Kokonaistavoitteena on rakentaa 2020-luvun liikuntapaikkaverkon käyttöä tukeva avustusmalli, joka laajentaa liikuntapaikkatarjontaa, kannustaa kaupunkilaisia harrastamaan liikuntaa omatoimisesti ja ohjatusti sekä mahdollistaa organisoidun liikuntatoiminnan kehittymisen. Avustusmallin uudistusta valmisteltaessa tarkastellaan mahdollisuus harrastesetelin käyttöönotosta, olosuhdetuki yksityisomisteisten liikuntatilojen käyttöönotosta sekä seura-/yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen kehittämisen tuesta yhteistyössä alueen liikuntatoimijoiden kanssa. Uusi järjestelmä pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2024. Tätä ennen harjoitustilavuokrien korvaamisen avustusmuodon määrärahaa kasvatetaan ja periaatteita päivitetään aiempaa tasavertaisemman tuen toteutumiseksi, jotta kaikkia hakijoita pystyttäisi tukemaan samalla avustusprosentilla alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta.

Osana avustusjärjestelmän kokonaisuudistusta huomioidaan huippu-urheilun tapahtuma-areenat, koska huippu-urheilu, sen tapahtumat sekä menestyvät urheiluseurat ja urheilijat ovat tärkeä osa liikunta- ja tapahtumakulttuuria. Kaupungin omat katsomolliset areenat sekä muilla järjestelyillä tuetut areenat pidetään jatkossakin mukana kaupungin tukipolitiikassa niin, että katsomoita tuetaan erillisellä määrärahalla osana huippu-urheilukaupunki-teemaa.

Liite 1Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 -verkkoselvitys

Liite 2Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma

Oheismateriaali 1Esitysmateriaali

Vapaa-aikajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäviksi edellä kuvatut tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi.

PäätösAsia pantiin Ahmadin ehdotuksesta Lähteenmäen kannattamana pöydälle.

Päätös asiassa tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 7–6.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen pöydällepanon puolesta heidän lisäkseen äänestivät Aalto, Grönroos, Kaarniharju, Laakso ja Ryytty.

Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aitta, Beqiri, Ollila, Sahlberg, Vähä-Heikkilä ja Häkkinen.

Pöydältä 23.11.2021 § 104.

PäätösLiikuntalautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi seuraavasti:

 1) Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli nostetaan kaupungin investointilistoille. Ratkaistavana olevien liikuntakohteiden tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua edistetään viivytyksettä sekä viedään päätöksentekoon riittävän ajoissa, ennen kuin alkuperäinen rakennus on käyttökelvoton tai sen vuokrasopimus päättyy. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien edetessä selkiytyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat ratkaistavien liikuntapaikkojen tulevaisuudelle. Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain rakennusmuoto, sekä luodaan riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon. Keskeiset korkean käyttöasteen ydinliikuntapaikat toteutetaan ensisijaisesti kunnallisina investointikohteina.

 2) Omatoimista liikkumista tukevat liikuntakohteet (esim. uimalaitokset, ulkokuntosalit, ulkoilureitit, skeittipaikat, alueelliset ulkotekojääradat, lähiliikuntapaikat) sekä kouluverkon yhteydessä olevat sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet rakennetaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina niin, että kaupungin eri asuinalueet huomioidaan tasa-arvoisesti. Lajiharjoitusolosuhteet ja keskeiset korkean käyttöasteen ydinliikuntapaikat pyritään toteuttamaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. Tämän lisäksi pyritään lisäämään liikuntapaikkarakentamista urheiluseurojen ja kaupungin tiivistyvällä yhteistyöllä tarvittaessa. Kasvavan kaupungin tavoitteena on liikuntapalveluiden määrän kasvattaminen.

3) Kunnalliset liikuntapaikkakeskittymät pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen sisälle. Yksityisrahoitteiset liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Yksityisille tenniskentille osoitetaan alueet tenniskenttäverkkoselvityksen mukaisesti.  Kaupunki sitoutuu tukemaan yksityisten liikuntapaikkahankkeiden  edistämistä mm. osoittamalla vuokrattavia maa-alueita sekä tehostamalla ja selkiyttämällä viestintää.

4) Koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Suurien monitoimitalojen yhteyteen, kuten Karhunaukio, Itäharju ja Linnakaupunki, suunnitellaan jatkossa yli 1 000 m² liikuntasaleja paikkaamaan erityistä tarvetta suuriin liikuntasaleihin. Isot salit palvelevat monitoimitalojen ja yhtenäiskoulujen laajaa oppilasmäärää tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjoavat koululiikunnan lisäksi harjoitusolosuhteet liikunta- ja urheiluseurojen toiminnalle, varhaiskasvatukselle, Turun Seudun Urheiluakatemialle sekä eri-ikäisille omatoimiliikkujille. Kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Lisäksi varaudutaan suunnitelmallisesti väistötilatarpeisiin sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteiden takaamiseksi. Hyödynnetään mahdollisia kevyellä remontilla toteutettavia hybridikäyttökohteita sisäliikuntatilojen väistötiloina sekä selvitetään kevytrakenteisen väistöhallin hyödyntämistä ulko- ja sisäliikuntaolosuhteena.

 5) Liikunnan avustusjärjestelmä uudistetaan. Kokonaistavoitteena on rakentaa 2020-luvun liikuntapaikkaverkon käyttöä tukeva avustusmalli, joka laajentaa liikuntapaikkatarjontaa, kannustaa kaupunkilaisia harrastamaan liikuntaa omatoimisesti ja ohjatusti sekä mahdollistaa organisoidun liikuntatoiminnan kehittymisen. Avustusmallin uudistusta valmisteltaessa tarkastellaan mahdollisuus harrastesetelin käyttöönotosta, olosuhdetuki yksityisomisteisten liikuntatilojen käyttöönotosta sekä seura-/yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen kehittämisen tuesta yhteistyössä alueen liikuntatoimijoiden kanssa. Uusi järjestelmä pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2024. Tätä ennen harjoitustilavuokrien korvaamisen avustusmuodon määrärahaa kasvatetaan ja periaatteita päivitetään aiempaa tasavertaisemman tuen toteutumiseksi, jotta kaikkia hakijoita pystyttäisi tukemaan samalla avustusprosentilla alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta. Osana avustusjärjestelmän kokonaisuudistusta huomioidaan huippu-urheilun tapahtuma-areenat, koska huippu-urheilu, sen tapahtumat sekä menestyvät urheiluseurat ja urheilijat ovat tärkeä osa liikunta- ja tapahtumakulttuuria. Kaupungin omat katsomolliset areenat sekä muilla järjestelyillä tuetut areenat pidetään jatkossakin mukana kaupungin tukipolitiikassa niin, että katsomoita tuetaan erillisellä määrärahalla osana huippu-urheilukaupunki-teemaa.

Lisäksi liikuntalautakunta päätti todeta kantanaan kaupunginhallitukselle, että avustusmallin uudistuksen tarkastelussa lähtökohtana tulee säilyttää alle 20-vuotiaiden liikuntavuorojen maksuttomuus ja toiminta-avustuksen säilyttäminen nykyisen kaltaisella tavalla.

Päätös asiassa tehtiin neljän äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Päätös asiassa tehtiin äänin 4–8, poissa 1.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Laakson Kaarniharjun kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Aalto, Ahmadi, Aitta, Grönroos, Lähteenmäki ja Ryytty.

Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Beqiri, Ollila, Sahlberg ja Häkkinen.

Muutosehdotus oli seuraava: Linjauksen 1 kaksi viimeistä virkettä muutetaan muotoon: ”Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain toteutusmuoto, sekä luodaan riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon. Keskeiset korkean käyttöasteen ydinliikuntapaikat toteutetaan ensisijaisesti kunnallisina investointikohteina.”

Vähä-Heikkilä oli poissa kokouksesta.

Äänestys 2

Päätös asiassa tehtiin äänin 4–8, poissa 1.

Päätökseksi tulleen Ryytyn Lähteenmäen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Aalto, Ahmadi, Aitta, Grönroos, Kaarniharju ja Laakso.

Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Beqiri, Ollila, Sahlberg ja Häkkinen.

Muutosehdotus oli seuraava: Linjauksen 2 loppuosa muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”niin, että kaupungin eri asuinalueet huomioidaan tasa-arvoisesti. Lajiharjoitusolosuhteet ja keskeiset korkean käyttöasteen ydinliikuntapaikat pyritään toteuttamaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. Tämän lisäksi pyritään lisäämään liikuntapaikkarakentamista urheiluseurojen ja kaupungin tiivistyvällä yhteistyöllä tarvittaessa. Kasvavan kaupungin tavoitteena on liikuntapalveluiden määrän kasvattaminen.”

Vähä-Heikkilä oli poissa kokouksesta.

Äänestys 3

Päätös asiassa tehtiin äänin 7–5, poissa 1.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Aalto, Ahmadi, Beqiri, Grönroos, Ollila, Sahlberg ja Häkkinen.

Ryytyn Lähteenmäen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Aitta, Kaarniharju, Laakso.

Muutosehdotus oli seuraava: Linjaukseen 3 toinen ja kolmas virke muutetaan muotoon ”Liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi mahdollisesti Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Sijaintien järkevyyttä arvioidaan monipuolisesti ja punnitaan myös saavutettavuuden näkökulmasta.

Vähä-Heikkilä oli poissa kokouksesta.

Äänestys 4

Päätös asiassa tehtiin äänin 5–7, poissa 1.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Aallon Ryytyn kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ahmadi, Grönroos, Kaarniharju, Laakso ja Lähteenmäki. Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Aitta, Beqiri, Ollila, Sahlberg ja Häkkinen.

Vähä-Heikkilä oli poissa kokouksesta.

Muutosehdotus oli seuraava:

Linjaukseen 5 lisätään teksti ”Liikuntalautakunta toteaa lisäksi kantanaan kaupunginhallitukselle, että avustusmallin uudistuksen tarkastelussa lähtökohtana tulee säilyttää alle 20-vuotiaiden liikuntavuorojen maksuttomuus ja toiminta-avustuksen säilyttäminen nykyisen kaltaisella tavalla.”

Muutosehdotusten perustelut:

Laakson Kaarniharjun linjaukseen 1 tekemän muutosehdotuksen perustelut olivat seuraavat:

"Varmistaakseen lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen, kaupungin tulee omistaa ja hallinnoida korkean käyttöasteen ydinliikuntapaikkojaan. Näiden liikuntapaikkojen tarve ei katoa ja näitä tullaan tarvitsemaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Myös mahdollisten yksityisten liikuntapaikkamonopolien muodostumista tulisi välttää. Kaupungin tulee varmistua siitä, ettei liikuntapaikkatarjontaa ala ohjata yksityiset toimijat. Toisin sanoen, ohjat tulee jatkossakin olla kaupungin käsissä, koska yksityisten liikuntatilojen lisääntyessä ja kunnallisten liikuntatilojen vähentyessä saattavat kustannukset merkittävästi nousta. Kaupungille velkaraha voisi olla huomattavasti halvempaa kuin yksityisten sijoittajien tuottotavoite, joten kaupungin on järkevää olla mahdollistamassa näiden liikuntapaikkojen kehitystä omina investointeina. Kuntaomisteisena liikuntapaikat luovat niin kaupungille itselleen, kuin käyttäjilleen taloudellista vakautta ja luottamusta tasapuolisen vuorojärjestelmän ylläpitoon. Näin voimme varmistaa kaikille kuntalaisille ja pienempienkin lajien harrastajille, että keskeisten liikuntapaikkojen kohtuuhintainen käyttö olisi turvattu myös pitkälle tulevaisuuteen."

Ryytyn Lähteenmäen kannattamana linjaukseen 2 tekemän muutosehdotuksen perustelut olivat seuraavat:

”Liikuntapaikkojen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kaupunkialueiden tasavertaisuus. Alueellisen ja sosioekonomisen eriarvoistumiskehityksen sekä kaupunkilaisten yhteiskuntaan integroitumisen näkökulmista palvelujen karkaaminen esim. lähiöistä on ongelmallista. Alueellisen segregoitumisen välttämiseksi lähiöt tarvitsevat muiden palveluiden lisäksi liikuntapaikkoja. Kaupunki voi ohjata sijoittelua itse rakentaessaan ja ottaa huomioon näkökulmia, joita yksityisen investoinnin näkökulmasta ei ole tarpeellista huomioida. Kaupungin tehtävä on tavoitella matalan kynnyksen liikkumiseen kannustavia paikkoja, joihin mahdollisimman moni pääsee harrastamaan iästä, sukupuolesta tai varallisuudesta riippumatta. Kaupungin tulee säilyttää oma tahtotila myös lajiharjoitusolosuhteiden luomiseen, sillä kunnan tehtävä on huolehtia kaupunkilaisten tasavertaisista liikkumismahdollisuuksista. Päävastuuta liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ei tule ulkoistaa voimallisesti ensisijaisesti yksityiselle sektorille ja seuroille, vaan vastuun täytyy ensisijaisesti kuulua kaupungille itselleen, toissijaisesti seuroille ja yksityiselle sektorille. Lajiharjoitusolosuhteet eivät lisäänny alkuperäisen esityksen suuntaisesti, mikäli suurella osaa seuroista ei ole omaa rahaa investoida, kuten seuraparlamentin puheenjohtaja Ville Lintunen lausunnossaan liikuntalautakuntalaisille esittää (23.11.). Suurin osa Turun alueen seuroista on pieniä myös liikuntapaikkaverkkoselvityksen mukaan. Mikä on todellinen yksityisen sektorin investointihalukkuus pienempien harrastajamäärien lajiharjoitusrakentamiseen? Kaupungin tulee olla valmis satsaamaan monipuoliseen liikuntarakentamiseen myös itse, jotta pienten harrastajamäärien lajiliikuntaolosuhteiden olemassaolo taataan. Seuraparlamentin kannanottoon yhtyen: ”Yhdistysten sääntömääräisenä tehtävänä on kehittää ja järjestää liikuntatoimintaa – ei rakentaa suorituspaikkoja. Turku siirtää lakisääteisen tehtävänsä ainakin osittain seurojen vastuulle ja tehtäväksi. Tämä eriarvostaa seuroja, sillä suurella osalla seuroja ei ole mahdollisuuksia rakennuttaa suorituspaikkaa.” Kaupunki käyttäisi rahaa yksityisiin liikuntapaikkapalveluihin rakennusavustuksien, pitkäaikaisten vuokrasopimusten ja mahdollisesti käyttöavustusten muodossa. Nämä toisivat kaupungille kuluja, aivan kuten oma investoiminen rakentamiseenkin. Kaupunki ei saa tuloja yksityisistä liikuntapaikoista itselleen, toisin kuin omien liikuntapaikkojen kautta. Sellaista kannattavuuslaskelmaa ei ole esitetty, mikä todistaisi alkuperäisen esityksen mukaisen yksityisrakentamisen tulevan pitkällä tähtäimellä todellisesti halvemmaksi. Siirtämällä suurimman osan liikuntapaikkojen rakentamis- ja ylläpitovastuusta yksityisille investoijille, kaupungin oma päätösvalta liikuntapaikkapalvelujen kustannuksista ja järjestelyistä pienenee. Kaupunki asettaa itsensä riippuvaiseksi ulkopuolisten tahojen tilanteista ja päätöksien kontrolloitavuus heikkenee. Omien tavoitteiden ajaminen on ulkopuolisista tahoista kiinni. Mikäli liikuntapaikan käytön kustannukset nousisivat koviksi, kaupungin olisi edelleen käytettävä niitä yksityisiä tiloja, joita tarjolla on, sillä muuta vaihtoehtoa ei olisi. Vaarana on, että harrastamisen kokonaiskustannukset kasvavat kaupungille ja käyttäjille epäedulliseksi, mutta pakollisiksi sopeutua. Täysipainoinen yksityiseen rakentamiseen keskittyminen herättää myös kysymyksen seurademokratian toteutumisesta. Kun tilojen käyttöön eivät päde kaupungin vuoronjakoperiaatteet, kuinka taataan tasavertainen kohtelu vuorojaossa seurojen välillä? Tasavertaisuus voidaan taata tarjoamalla ensisijaisesti kaupungin omia tiloja, joihin vuoronjakoperiaatteet pätevät. Kaupungin omien liikuntapaikkojen myötä myös kouluilla ja päiväkodeilla säilyy mahdollisuus joustavaan liikuntaolosuhteiden käyttöön. Yksityiselle toimijalle edullisen tai maksuttoman liikuntapaikan tarjoaminen ei ole kannattavaa, eikä velvoittavaa. Kaupungin tulee voida huolehtia ensisijaisesti itse liikuntapalveluidensa saatavuudesta ja saavutettavuudesta, tavoitteidensa mukaisesti. Yksityisen investoimisen toteuttaminen liikuntapaikkojen rakentamisessa on järkevää toissijaisesti yhteistyömallilla, tarveselvityksiin nojaten. Näin kaupungilla säilyy päävastuu ja ohjausmahdollisuus."

Ryytyn Lähteenmäen kannattamana linjaukseen 3 tekemän muutosehdotuksen perustelut olivat seuraavat:

"Liikuntapaikkojen keskittämistä Artukaisiin tulisi jatko selvittää. Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman, liitteen 2, mukaan Artukaisen saavutettavuus on heikko sekä jalankulku-, ja pyöräilyetäisyyksiltään, että julkisen liikenteen näkökulmasta. Myös Kerro kantasi -palvelun liikuntaverkkoselvityskyselyssä nousee vahvasti esiin kansalaisten mielipide Artukaisista huonona liikuntapaikan sijaintina saavutettavuuden näkökulmasta. Liikuntapaikkasijoittelun tavoitteen tulee olla harrastamisen mahdollistaminen ja lisääminen. Mikäli liikuntapaikka sijoitellaan tietoisesti syrjäiseen paikkaan, jonne ei kulje joustava julkinen liikenne, silloin harrastaminen edellyttää oman auton käyttöä. Se rajaa harrastajia käytön ulkopuolelle, harrastamisen kynnys kasvaa ja hankalaa harrastamisesta tulee etenkin autottomille. Tällöin sijainti ei palvele myöskään kestävän kehityksen tavoitteita, eli yksityisautoilun vähentämistä. Lasten ja nuorten harrastamisen etäisyydet olisivat myös kasvavia. Katsomalla väestöä, joka asuu sijainneista 30 minuutin joukkoliikennematkan päässä, Artukainen jää alle 20 000 asukkaaseen. Artukaisissa 3km säteellä on vain kolme päiväkotia ja vain yksi koulu. Ennen kuin Turussa on käytettävissä kattavia liikuntatiloja kouluille, korostuu muiden liikuntapuitteiden merkitys koululiikunnassa. Turun ala- ja yläkouluille, ammatti-instituutin yksiköille sekä lukioille 2021 lähetetyn kyselyn mukaan, 39 eri koulun vastausten perusteella (61 %) oli sitä mieltä, että liikuntaolosuhteiden siirtyessä Artukaisiin tiloja ei olisi mahdollista hyödyntää koulun liikunnanopetuksessa lainkaan. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että tiloja olisi tällöin mahdollista hyödyntää aiempaa vähemmän tai ei lainkaan koulun liikunnanopetuksessa pitkän välimatkan takia. Kaupunkirakenteen kehittyminen ja sitä myötä julkisen liikenteen kehittyminen Artukaisten suuntaan on liikuntapaikkarakentamiseen panostamisen kannalta epäselvää ja hidasta. Artukaisten alue on Turun voimassa olevassa yleiskaavassa ja valmisteilla olevassa Turun yleiskaavan 2029 luonnoksessa osoitettu lähinnä palveluiden ja hallinnon alueeksi. Nämä puutteet on tiedostettu liikuntapaikkaverkkosuunnitelmassa, siksi ne pitää esittää realistisesti periaatepäätöksessä. Artukaisiin sijoittamista ei voi näiden huomioiden takia lähtökohtaisesti pitää hyvänä ja varmana ratkaisuna ja asiaa tulee tarkastella laajasti uudelleen."