Vapaa-ajan palvelukokonaisuus

Palvelualue: Liikuntapalvelut

Kuvaus toiminnasta

Liikuntapalvelut vaalii liikuntakulttuuria luomalla edellytyksiä kuntalaisten terveyttä edistävälle liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestelmällä liikuntaa eri kohderyhmille. Liikuntapalveluiden toiminta pohjautuu liikuntalakiin.

Turussa on n. 400 kaupungin ylläpitämää liikuntapaikkaa, joista n. 200 on liikuntapalvelujen vuorojaon piirissä. Liikuntapalvelut järjestää ohjatun liikunnan palveluita sekä itse että ostopalvelusopimuksin eri ikä- ja kohderyhmät huomioiden. Ryhmämuotoisia liikkumaan aktivoinnin tuotteita ja palveluita on lapsille ja nuorille kahdeksan sisältäen myös koululiikunnan sekä työikäisille ja ikääntyville 12 erilaista. Omatoimiliikkujia aktivoivat mm. Opiskelija-, Seniori- ja Kimmoke- sekä sarjarannekkeet.

Lisäksi liikuntapalvelut valmistelee avustukset jaettaviksi liikuntaa järjestävillä seuroille ja yhdistyksille niiden toimintaan, koulutuksiin, kehittämishankkeisiin sekä liikuntapaikkojen vuokriin ja investointeihin.

Toimintaympäristön muutos

Valtioneuvoston liikuntapoliittinen selonteko (2018) ja hallitusohjelman painopisteet (2019) linjaavat suunnan liikuntapalveluiden toimintaympäristölle. Suurimpina ajankohtaisina muutostekijöinä ovat liikkumattomuus kaikissa ikäryhmissä, liikuntapaikkaverkon supistuminen, väestörakenteen muutoksen vaikutukset liikuntapalveluiden järjestämiseen sekä liikuntakäyttäytymisen polarisoituminen ja nuorten korkea drop out seuratoiminnassa. Lisäksi Koronapandemia on lisännyt liikkumattomuutta ja vähentänyt ohjattuun liikunnan harrastustoimintaan osallistumista.

Liikkumattomuuden kustannukset ovat merkittävät: Turussa n. 117–260 miljoonaa euroa / vuosi OKM:n laskentamallilla arvioiden. Liikunta- ja urheiluseurat ovat kokeneet merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia tappioita keväällä 2020 alkaneen koronaviruspandemian ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi. Toimintaa on pystytty sopeuttamaan, mutta siitä huolimatta harrastajamäärät ovat merkittävästi laskeneet. Omatoimiliikunnassa pandemian vaikutukset näkyvät mm. ulkoliikunnan lisääntymisenä sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden roolin kasvuna. (VLN 2020 ja Olympiakomitea 2020.)

Turun liikuntapaikkaverkko on mittavien päivitysten tarpeessa. Elinkaariensa päässä olevan kahdeksan ydinliikuntapaikan lisäksi kouluverkon dynaamiset muutokset vaikuttavat suuresti vähentäen sisäliikuntasalien ja ulkokenttien määrää sekä näin luovat haasteita niin liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan kuin koululiikunnan järjestämiselle. Suurimpana kokonaisuutena poistuu Turun ammatti-instituutin viisi liikuntasalia. Lisäksi vuosien 2021-22 käytöstä poistuu kolme liikuntasalia lopullisesti ja seitsemän liikuntasalia remontin vuoksi useammaksi vuodeksi.

Kehittämissuunnitelma

Liikuntapalveluiden toiminta tukeutuu kansallisiin kehittämisohjelmiin, joiden tavoitteena on edistää eri ikäisten kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta. Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, perheet, työikäiset ja ikääntyvät. Lasten ja nuorten valtakunnallisiin ohjelmiin lukeutuvat Harrastamisen Suomen malli, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu -ohjelmaan perustuvat Liike-kerhot ja Liikkuva toinen aste. Perheiden osalta toimintaa kehitetään Liikkuva perhe -ohjelmaa hyödyntäen. Työikäisten linjaavana ohjelmana toimii Liikkuva aikuinen ja ikääntyneille Voimaa vanhuuteen -hanke.

Laajaa ja ikääntyvää liikuntapaikkaverkkoa tulee päivittää tulevina vuosina. Liikuntapaikkarakentamisen kehittämiselle suuntaa antaa Pormestarien Turku – Toiminnan vuosikymmen -ohjelmassa mainittu vuonna 2016 tehty kokonaisvaltainen liikuntapaikkaverkkoselvitys ja vuonna 2019 aloitettu liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma, joka viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi syksyn 2021 aikana. Näiden pohjalta tarkentuvat Turun liikuntapaikkatarjonnan toteutus, rahoitus ja linjaukset lähivuosille.

Osana Pormestarien Turku – Toiminnan vuosikymmen -ohjelman yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanketta luodaan liikkumisen toimenpideohjelma, joka ulottuu liikkumista kannustavan kaupunkiympäristön rakentumiseen. Kärkihankkeeseen ja liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelmaan liittyen uudistetaan myös liikunnan avustusjärjestelmää liikuntaolosuhdeverkon kehittämisen tueksi sekä lajien välisen, sukupuolten ja alueiden tasa-arvon toteutumiseksi.

Vuonna 2019 aloitettu seurayhteistyöprosessi jatkuu myös vuonna 2022. Prosessin tavoitteena on parantaa kommunikaatiota ja yhteistyötä liikuntapalveluiden sekä liikunta- ja urheiluseurojen kesken kuntalaisten liikkumaan aktivoimiseksi. Yhteistyö on vahvasti mukana yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihankkeessa, jossa liikkumisen toimenpideohjelman tavoitteet asetetaan yhdessä seurojen ja yhdistysten kanssa.

Koronaviruspandemian tuomat muutokset väestön liikuntakäyttäytymiseen ovat luoneet suuren kysynnän digitaalisten palvelujen tarjoamiseen yksilöiden liikkumaan aktivoimiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Syksyllä 2021 pilotoitu HeiaHeia-hyvinvointikampanja on osa käynnissä olevaa digitaalisten kaupallisten liikuntapalveluiden kokeiluvaihetta, joka jatkuu myös vuonna 2022.

Tarvetta kuvaavat tunnusluvut

Tavoitteelliset tunnusluvut

Toimenpiteet

Henk.ohj. toimenpiteet

Määrärahat ja investoinnit