Vapaa-aika - palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelma 2022

 

Kuvaus toiminnasta

Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa ja hallintosäännössä säädetyllä tavalla vapaa-aika -palvelukokonaisuus ja sen lautakunnat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kaupungin kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.

Kulttuurista vastaavan toimielimen tehtäväalueena on kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019), laissa yleisistä kirjastoista (1490/2016), museolaissa (314/2020), laissa esittävän taiteen edistämisestä (1082/2020) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/98) säädetysti huolehtia kulttuuripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Vapaa-aikatoimialan kaikessa toiminnassa asukkaita tulee kuulla keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan 2019. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää kuntien kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä, sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta ja demokratiakehitystä sekä kuntien elinvoimaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähtökohtana on kulttuuripalveluiden yhdenvertainen saatavuus. Laki ei aseta kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita verrattuna edelliseen. Keskeisimmät muutokset ja lisäykset lakitekstissä ovat; kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteet, valtion viranomaisten tehtävät, kunnan asukkaiden osallistuminen, kehittämistehtävä, yhteistyö, kulttuurihyvinvoinnin edistäminen sekä tiedon tuottaminen ja toiminnan arviointi.

Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) tuli voimaan 2017 ja määrittelee yleisen kirjaston tehtävät seuraavasti: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Yleiset kirjastot ovat maksuttomina perus- ja lähipalveluja.  Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden kirjastopalvelut koordinoi Vaski-yhteistyötä ja toimii Lounais-Suomen alueellisena kehittämiskirjastona opetus- ja kulttuuriministeriön erillisen rahoituksen voimin.

Museolaissa (314/2019) museotoiminnan tavoitteeksi on määritelty ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden museopalvelut toteuttaa annettua tehtävää lain mukaisesti kokoelmatyön, tutkimuksen, museopedagogiikan sekä näyttely- ja julkaisutoiminnan kautta ja toimii alueellisena vastuumuseona vuodesta 2020 alkaen.

 

Laissa esittävän taiteen edistämisestä (1082/2020) esittävällä taiteella tarkoitetaan yleisölle suunnattua teatteri-, sirkus- ja tanssitaiteen, musiikin ja muuta tietyssä hetkessä tapahtuvaa elävää taiteellista esitystoimintaa. Lain tavoitteena on edistää: 1)korkeatasoista ja ammattimaista esittävää taidetta; 2)väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja 3)hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Turun Filharmonisen orkesterin (TFO) päätehtävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjestäminen

Turun kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on näyttämötaiteen tuottaminen, kehittäminen, edistäminen ja teatteriesitysten tuottaminen. Kulttuurilautakunta on solminut Turun kaupunginteatteri Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Siinä on määritelty yhtiön teatteripalveluiden tavoitteet ja kaupungin osoittaman avustuksen suuruus, jotka vahvistetaan vuosittain.

 

Liikuntalaki (390/2015) asettaa kunnan tehtäväksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Laissa painotetaan eri toimialojen yhteistyötä sekä paikallisen, kuntien välisen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta

Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa 2018 eduskunnalle annetun liikuntapoliittisen selonteon. Se kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden liikuntapalvelujen tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Liikuntapalveluyksikkö tuottaa liikuntaolosuhteita ja –palveluita niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Palvelualue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä.

Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi kulttuuri- ja nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.

Kunnan tulee tarjota ja järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä tulee kuulla edellä mainituissa tai heitä koskevissa asioissa.

Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden nuorisopalvelualue luo edellytykset nuorisotyölle ja –toiminannalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa.

Matkailupalvelut

Matkailupalvelut vastaa Turun ja alueen matkailun edistämisestä, markkinoinnin, myynnin ja matkailuyhteistyön koordinoinnista ja toteuttamisesta.

Vetovoima- ja tapahtumavastuualue

Vetovoiman edistäminen perustuu kuntalaissa määritettyyn elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisen tehtävään. Tehtävässä kuntaa ei ohjaa erillislainsäädäntö. Vetovoima edistäminen kytkeytyy kaupungissa useaan palvelu- ja toimintakokonaisuuteen. Sen edistäminen edellyttää koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä

Vetovoima- ja tapahtumavastuualue koordinoi, ohjaa ja edistää kaupungin vetovoimaa ja sitä tukevaa toimintaa strategisten vetovoimateemojen (Turku <3Archipelago, Turku <3Sport, Turku<3Culture, Turku <3Food, Turku<3Events) mukaisesti.

Toimintaympäristön muutokset

Taustaa

Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen saavutettavuuden parantaminen, hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä taiteen, kulttuurin ja tapahtumien edistäminen vetovoimatekijöinä. Kaupungin kilpailukykyä vahvistetaan vetovoimatekijöiden edistämisellä ja yhteistyöllä. Sisällöt, elämykset, palvelut ja kaupunkikulttuuri ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä, jotka luovat kilpailukykyisen ja elävän kaupungin.

Kaupunkien toimintaympäristöön ja siten myös vapaa-ajan palveluihin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos (erityisesti ikääntyvä väestö), polarisoituminen, vähemmistöityminen, julkisen talouden muutokset, etnologinen kehittyminen, työn murros, elämäntavan muutokset, jatkuvan oppimisen tarve ja yksinäisyyden lisääntyminen. Lisäksi sote-uudistuksen myötä vapaa-aika -palvelukokonaisuuden merkitys kasvaa huomattavasti.

 

COVID-19 pandemia on tuonut ja tuo merkittäviä muutoksia myös vapaa-aika -palvelukokonaisuuden toimintaympäristöön, joita on vielä vaikea ennakoida. Näitä muutoksia ovat mm. asiakkaiden käyttäytymisen muutokset, sulkuaikojen ja rajoitettujen avaamisten vaikutukset kävijämääriin ja talouteen. Uusille virtuaalisten / digitaalisten ja hybridipalvelujen kehittämiselle on tarvetta. Kuuden suurimman kaupungin selvityksessä (2021) pandemian vaikutuksista vapaa-aikapalvelujen käyttöön 40% ihmisistä kertoi muuttavansa käyttäytymistään pysyvästi ja 40% palaavansa aiempiin tapoihin käyttää vapaa-aikapalveluja.

Kansallisesti on runsaasti vapaa-aika -palvelukokonaisuuteen vaikuttavia linjauksia sekä ohjausasiakirjoja, joiden toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan edellä mainittujen toimintaympäristön muutostekijöiden haittavaikutuksiin.

Hallitusohjelmassa korostetaan harrastamisen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisijänä ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjänä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle halutaan taata aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” ja laissa kuntien kulttuuritoiminnasta nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Tärkeiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka. Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (Vanupo) pääteema on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteossa (2018) linjataan liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta, päämääränä lisääntynyt fyysinen aktiivisuus.

 

Vapaa-aika -palvelukokonaisuudella on kolme toimintaympäristöstä nousevaa yhteistä kehittämisaluetta / painopistettä, jotka ovat kaikki relevantteja myös koronapandemiasta selviytymisessä.

Eriarvoistuminen (asuinalueet ja väestöryhmät)

Merkkejä eriarvoistumisen ja polarisaation lisääntymisestä korona-aikana on jo nähtävissä. Haasteeseen vastataan mm. kaupunginvaltuuston hyväksymällä poikkihallinnollisella Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen edistäminen (kv 1/2019).

Liikkumattomuus

Vähäisen fyysisen aktiivisuuden, liikkumattomuuden, vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen myötä.

Lisäksi korona-ajan mukana tuoma ikäihmisten vähäinen liikkuminen ja sitä kautta heidän kokonaisvaltaisen toimintakykynsä tukemisen tarve kasvaa huomattavasti sekä koronasta selviytymisessä että väestön ikääntymisen myötä lähivuosina.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edelläkävijä. Kestävän ilmaston ja energian toimintasuunnitelma (kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kaupunkia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja varautumiseen. Vapaa-aika -palvelukokonaisuus sisällyttää jatkossa vahvemmin Agenda 2030:n mukaisia YK:n 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta sekä ilmastosuunnitelman periaatteita suunnitelmiinsa ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan ja vähähiiliseen talouteen.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet

Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki, joka tunnetaan myös vahvana urheilu- ja tapahtumakaupunkina ja jotka kehitetään matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina

Vuonna 2014 hyväksytyssä kaupunkistrategiassa oli kaksi strategista painopistettä ja ohjelmaa: Hyvinvointi ja aktiivisuus sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu. Vapaa-aika -palvelukokonaisuus toteutti erityisesti ensimmäiseen liittynyttä Aktiivinen turkulainen -teemaa ja sen sisältöjä.

Kaupungin johtamisjärjestelmän muutos ”Pormestarien Turku” vuonna 2021 vaikuttaa vapaa-aika -palvelukokonaisuuden kehittämissuunnitelmaan ja painopisteisiin. Strategiset tavoitteet on linkitetty Pormestariohjelman linjauksiin. Kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä tarkennetaan vielä palvelukokonaisuuden strategisia painopisteitä ja kulttuuri- ja nuoriso- sekä liikuntalautakunnissa määritellään lautakuntakohtaiset painopisteet. uuden järjestämistoiminnon tehtäviä ja roolia kehittämissuunnitelmien laadinnassa ja toteutuksessa tarkennetaan vuoden 2022 aikana.

Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden keskeisenä tavoitteena jatkuu kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden sekä kaupungin vetovoimaisuuden edistäminen kestävällä tavalla. Järjestämme palvelut nykyaikaisen monituottajamallin mukaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä hyvässä kumppanuudessa kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, johon kannustamme turkulaisia. Etsimme ja kokeilemme toimintamalleja, joilla kavennetaan hyvinvointieroja ja ehkäistään syrjäytymistä.

Vapaa-aika palvelukokonaisuuden perustehtävä: Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa.

Tahtotila: Hyvän elämän Turku.

Painopisteet:

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden kaventaminen,

Osallisuuden, aktiivisuuden ja monialaisen yhteistyön edistäminen sekä

Vahvistuva kumppanuus kolmannen sektorin kanssa.

 

Palvelukokonaisuudelle määritelty viisi strategista tavoitetta. Ne pohjautuvat aiempaan kaupunkistrategiaan ja linkittyvät useisiin Pormestariohjelman linjauksiin. Tavoitteet ovat:

Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi,

Kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti

Mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut sekä

Edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja kestävää kehitystä

Vahvistetaan kaupungin vetovoimaa.

Korona-ajasta selviytymisessä yhteisenä tavoitteena korostuvat aktiivisuuden edistäminen, erityisesti ikääntyvien toimintakyky sekä digitaalisten palvelujen kehittäminen ja systematisointi. Vetovoimaa vahvistetaan edistämällä kaupunkilaisia aktivoivia ja matkailijoita houkuttelevia elämyksiä ja tapahtumia.

Palvelukokonaisuuden yhteiset kehittämishankkeet

Edellä kuvattuja strategisia painopisteitä/tavoitteita edistetään viidellä kehittämishankkeella: aktiivisuuden edistäminen, digitaalisten medioiden hyödyntäminen, kumppanuudet, kansalaistaidot ja kestävä kehitys sekä vetovoiman vahvistaminen.

Lisäksi palvelukokonaisuudella on kolme muuta yhteisiä kehittämishanketta:

1.Harrastamisen tukeminen

Hallitusohjelmassa merkittävä kohta on mieluisen harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle koulupäivän yhteyteen. Vapaa-aika -palvelukokonaisuuden palvelualueiden yhteisenä sisäisinä kehittämiskohteina ovat mm.

yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi palvelukokonaisuuden kaikkien palvelujen yhteistyönä

monimuotoisen ja -puolisen lastenkulttuuritoiminnan ohjauksen ja johtamisen kehittäminen


2. Kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen

Vuonna 2021 laaditaan kulttuuri, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin strateginen ja visionäärinen näkemys, kulttuurilupaus, valtuustokauden 2021-2025 kärkihankkeeksi sekä pidempiaikainen suunnitelma vuoteen 2029. Kulttuurilupaus laaditaan laajassa osallistavassa prosessissa ja se voi sisältää seuraavia painopisteitä: tavoitteellinen kulttuurihyvinvointi eri ikäryhmissä, kulttuuri kohtaa kaikki, kulttuuri kaupunkitilassa ja kehittyvä kumppanuus.

3. Asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen kehittäminen

Palvelujen ja toiminnan kehittämisessä tiedolla johtamisella on keskeinen rooli. Se on myös yksi keskeinen tavoite uudessa järjestämistoiminnossa asiakaslähtöisyyden ohella. Palvelukokonaisuudessa on selvitetty asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen nykytilaa, jota tullaa edistämään vuonna 2022 alkavassa yhteisessä kehittämishankkeessa

Palvelualueiden perustoimintaa

Kaupungin omat kulttuuripalvelut mahdollistavat kulttuurin ja taiteen perustarjonnan, jota vapaa kenttä täydentää. Matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen lisäksi tarvitaan vetovoimaisia huipputuotantoja, jotka kasvattavat kaupungin matkailullista kiinnostavuutta ja kilpailukykyä.

Liikuntapalvelut toteutetaan paikallisella ja alueellisella yhteistyöllä, luomalla terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa erityisesti passiivisille ja erityisryhmille.

Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajan toimintaan sekä nuorisopalveluihin ja palveluiden suunnitteluun. Ennaltaehkäisevät palvelut ja virikkeellinen toiminta ylläpitävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

Matkailupalvelujen pääteemat (kaupunki saariston sylissä) ovat luontoelämykset, RETHINK LUXURY!, merellisyys, suomalainen elämäntapa, ruoka, urheilu sekä kulttuuri ja muut tapahtumat.

Tapahtuma- ja vetovoimavastuualueen tehtävänä on kytkeä soveltuvilta osiltaan laajan vapaa-ajan palvelujen kokonaisuuden osa-alueet vetovoiman ja elinvoiman edistämiseen.

Kaupunkitasoiset kehittämiskokonaisuudet

Vapaa-aika -palvelukokonaisuus on sitoutunut kaupunkitasoisiin kehittämiskokonaisuuksin ja kaikille palvelukokonaisuuksille yhteisiin painopistetiin. Näitä ovat mm. asukasbudjetointi, lapsiystävällisyys (Turku on Unicefin lapsiystävällinen kunta), kotouttaminen, osallisuuden edistäminen ja vähähiilisyys,

Palvelukokonaisuus ja -alueet tekevät yhteistyötä ja osallistuvat osaltaan kärkihankkeiden toteutukseen. Vapaa-aika -palvelukokonaisuus koordinoi kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin kärkihanketta sekä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi kärkihankkeen liikkumisen osiota.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuualueen painopisteet, kuten mielen hyvinvointi, yksinäisyyden torjunta, työttömien aktivointi ja terveet elämäntavat näkyvät palvelukokonaisuuden toiminnassa.

Järjestämistoiminnan kehittymisen osana tullaan huomioimaan myös ikäkaaren (lapset/nuoret, työikäiset, ikäihmiset) mukainen toiminnan suunnittelu ja toteutus.

 

 

Palvelun tarvetta kuvaavat tunnusluvut

Asukasluku

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Asukasluku

185 908

187 604

189 396

191 213

192 962

194 391

196 242

198 226

200 596

203 126

205 499

207 547

209 734

0–9-vuotiaiden määrä

16 730

16 782

16 734

16 662

16 674

16 386

16 234

16 081

16 001

15 927

15 878

15 886

15 993

10–18-vuotiaiden määrä

13 761

13 727

13 814

13 920

14 161

14 423

14 462

14 742

14 900

15 167

15 345

15 441

15 446

19–28-vuotiaiden määrä

35 939

36 757

35 787

37 762

37 745

37 913

38 626

39 394

40 470

41 479

42 491

43 241

44 204

26–64-vuotiaiden määrä

82 117

82 337

82 659

83 587

84 341

85 024

85 681

86 372

87 282

88 296

89 116

89 970

90 682

yli 65-vuotiaat

37 361

38 001

38 851

39 723

40 041

40 645

41 239

41 637

41 943

42 257

42 669

43 009

43 409

 

 

 

Alueiden eriarvoistuminen

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Muunkielisten osuus suurin/

pienin (pienalue) (yli 100 asukkaan pienalueet)

Varissuo 43,9 %/ Maanpää 0 %

Varissuo 46,2 %/ Maanpää 0 %

Varissuo 48,4 %/ Maanpää 0 %

Varissuo 50 %/ Maanpää 0 %

Varissuo 51,5 %/

Ispoinen 1,2 %

Varissuo 53 %/

Vatsela 0,5 %

Työttömät suurin/pienin (pienalue) (pienalueet, joissa työvoiman määrä yli 100)

Lopulliset tiedot

saadaan syksyllä 2017

Pansio It. 36,6 %* / Toijainen 4,0 %*

Varissuo 29,0 %*/

Ispoinen 3,5 %*

Varissuo 29,0 % / Moisio-Kanerva-mäki 7,1 % (31.12.2017)

Oriketo 37 % /

Papinsaari 1,8 %

 

 

 

 

Kulttuurin harrastamisen aktiivisuus, 18–79 v.

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Aktiivisten osuus %, FCG/Kapa

16,2 %

17 %

14 %

22,2 %

23,2 %

17,80 %

 

 

Liikunnan harrastamisen aktiivisuus, 18–79 v.

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Aktiivisten osuus %, FCG/Kapa

44 %

41 %

49 %

53 %

48 %

50 %

 

 

 

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Alle 25 -vuotiaiden työttömien määrä

2013 (1/2016)

1873 (1/2017)

1522 (1/2018)

1305 (1/2019)

1345 (12/ 2019)

1732 (1/2021)

 

 

 

Toimintaa kuvaavat tunnusluvut

Kulttuuri

Palvelujen volyymi

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Aktiivisten kirjastokortin käyttäjien osuus väestöstä (käyttäneet kirjastokorttia Turun kirjastoissa / asukasluku)

39,4 %

39,3 %

37,9 %

37,1 %

36,7 %

31,90 %

32 %

33 %

33 %

33 %

33 %

Kulttuuripalveluja (teatteri, musiikki ja taide) ed. 12 kk:n aikana käyttäneet 18-79 v % (FCG/Kapa)

80 %

79,1 %

83 %

67,5 %

66,5 %

47 %

50 %

60 %

65 %

70 %

70 %

Kirjastopalveluja ed. 12 kk:n aikana käyttäneet 18-79 v % (FCG/Kapa)

77 %

72 %

74 %

71 %

75 %

61 %

70 %

75 %

75 %

75 %

75 %

Museopalveluja ed. 12 kk:n aikana käyttäneet 18-79 v % (FCG/Kapa)

66 %

57 %

69 %

69 %

72 %

48 %

60 %

70 %

70 %

70 %

70 %

 

 

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Asukkaiden 18–79 v., tyytyväisyys kirjastopalveluihin, ast. 1–5, FCG/Kapa

4,38

4,39

4,48

4,41

4,49

4,48

4,5

4,5

4,5

4,5

4,5

Asukkaiden 18–79 v., tyytyväisyys museoihin, ast. 1–5, FCG/Kapa

4,26

4,25

4,29

4,23

4,28

4,28

4,3

4,3

4,3

4,3

4,3

Asukkaiden 18–79 v., tyytyväisyys kulttuuripalveluihin (teatteri, musiikki, taide) ast. 1–5, FCG/Kapa

3,90

4,20

4,22

4,15

4,17

4,17

4,2

4,2

4,2

4,2

4,2

Kulttuurilautakunnan avustuksilla tuettujen tuotantojen määrä

254

302

330

346

1070

587

 

 

 

 

 

TEA-viisari (terveyttä ja hyvinvointia edistävä kulttuuri ja sen edellytysten luominen, itsearviointi) asteikko 0–100

 

 

 

 

69

Tieto parittomina vuosina

 

 

 

 

 

 

Palvelujen tuottavuus ja taloudellisuus

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Kulttuurin avustusten määrä/asukas

7,25

7,05

7,99

6,60

9,65

9,67

9,18

11,62

11,61

11,59

11,59

Kirjastojen nettomenot/asukas

57,00

58,33

57,21

56,40

56,25

53,9

56,57

56,29

56,24

56,15

56,11

Museoiden nettomenot/asukas

40,16

43,54

41,38

42,35

45,27

44,22

43,11

42,91

42,87

42,8

42,77

Orkesterin ja konserttitalon nettomenot/asukas

28,64

27,44

26,97

24,51

24,85

24,89

25,95

24,75

24,72

24,68

24,67

 

Liikunta

Palvelujen volyymi

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Liikuntapaikkojen kävijämäärät: kaikki yleisölle avoinna olevat tilat yhteensä

1 235 538

1 022 035

1 193 983

1 240 670

1 663 000

1 072 400

1 100 000

1 600 000

1 600 000

1 600 000

1 600 000

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

TEA-viisari (terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta ja sen edellytysten luominen, itsearviointi) asteikko 0–100

Tieto parillisina vuosina

86

Tieto parillisina vuosina

83

Tieto parillisina vuosina

77

 

85

 

85

 

Asukkaiden 18–79 v. tyytyväisyys liikuntaolosuhteisiin (kentät, uimahallit ja -rannat, salit, kuntoradat ja ulkoilureitit) ast. 1–5, FCG/Kapa

3,94

3,90

3,97

3,91

3,90

3,96

3,95

3,95

3,95

3,95

3,95

Kuntalaisten 18–79 v. tyytyväisyys liikuntapalveluista tiedottamiseen, ast. 1–5, FCG/Kapa

3,71

3,67

3,63

3,59

3,57

3,51

3,6

3,65

3,7

3,7

3,7

 

 

Palvelujen tuottavuus ja taloudellisuus

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Liikunnan nettomenot/asukas

95,64

98,29

99,35

106,41

105,81

109,48

107,92

104,43

104,19

103,88

103,65

Liikunnan avustusten määrä/asukas

7,59

7,80

7,59

7,31

7,44

7,58

7,31

7,24

7,22

7,2

7,18

 

 

 

Nuoriso

Palvelujen volyymi

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Nuorisopalvelujen toimipisteiden ja palvelujen käyntikerrat (oma toiminta)

laskentatapa uudistettiin

248 500

222 196

199 901

209 589

95 528

100 000

190 000

190 000

190 000

190 000

 

 

Palvelujen tuottavuus ja taloudellisuus

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Nuorison nettomenot/ 0-28 v.

125,13

120,54

115,03

114,44

118,94

110,58

119,63

119,63

118,96

118,23

117,62

Nuorison avustusten määrä / 0-28 v.

4,60

6,60

6,65

6,31

5,98

5,92

6,87

9,6

9,55

9,49

9,44

 

 

 

Työvoiman käyttö

Tunnusluku

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Henkilötyövuodet (HTV)

603,1

593,4

597,2

603,7

610,0

595,8

 

 

 

 

 

Palkat ja palkkiot (€)

20 180 608

20 154 710

20 287 093

20 641 857

21 425 615

20 467 758

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminnan tavoitteet

Talousarviolausekkeet

Lautakunta

Talousarviolauseke

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman toimintojen mahdollisesti korvaavat tilat, joko osoitteessa Eerikinkatu 34 tai muussa toimintoihin hyvin soveltuvassa tilassa ydinkeskustassa, otetaan investointiohjelmaan.

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta

Digitaalisuutta palveluissa lisätään ja kehitetään ensisijaisesti saavutettavuuden kehittämiseksi ja tavoitettavuuden lisäämiseksi, eivätkä digitaaliset palvelut saa heikentää palvelutasoa tai korvata kokonaan kohtaamisiin perustuvia palveluita.

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta

Nuorten palaamista palveluiden pariin ja nuorten kohtaamisia vahvistetaan koronan jälkeen.

 

Alustavat pormestariohjelman toimenpiteet

Teema: Hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden kehittäminen – Hyvinvoiva Turku

Nro

Tavoite

Talousarvio 2022

16

Edistetään nuorisotyön ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa ja vuoropuhelua, jotta kolmas sektori olisi aktiivisesti edistämässä nuorten oloja koronasta toipumisessa.

Tarkastellaan palvelujen tuottamistapoja kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyönä sekä tuotetaan niitä enenevästi kumppanuudella. Etsivän nuorisotyön kumppanuuden uuden mallin luominen; vahvempi tuki 3. sektorin toiminnalle. Kumppanitoiminnan periaatteiden luominen toimintaympäristöissä mm. Kiva loma- kulmilla toiminnassa, skeittihalli Cubessa sekä Maarian kylätalossa.

17

Kouluihin toteutetaan luontaiseen liikkumiseen innostavia kokeiluja, joiden suunnittelussa kuunnellaan lapsia ja nuoria.

Yhteistyössä koulujen ja liikunta sekä muiden vapaa-ajan palvelujen kanssa toteutetaan kokeiluja tukeutuen Harrastamisen Suomen malliin sekä Liikkuva koulu -ohjelmaan.

18

Tavoitteena on, että jokaisella turkulaisella on mahdollisuus osallistua ja tehdä sekä kokea kulttuuria iästä tai elämäntilanteesta riippumatta.

Aktiivinen vapaa-aika tarjoaa elämään sisältöä ja on olennainen osa hyvän elämän perustaa: aktiivinen kaupunkilainen voi hyvin. Kaikki kultturin palvelualueet tuottavat näitä palveluja kaikessa toiminnassaan (volyymimittarit). Hyvillä olosuhteilla varmistetaan palvelujen tuottaminen (esim. Kokoelmakeskus, Finna-palvelu). Kaikille avoimet (universaalit palvelut), kuten ELämyspolku sekä kohdennetuilla palveluilla, kuten orkesterin yleisötyö. Palvelut on kuvattu tarkemmin palvelusuunnitelmissa

19

Perustetaan Turkuun Taiteiden talo –konsepti.

Taiteiden talon kokonaiskonseptia, yhteistyö- ja hallinomallia selvitään ja kehitetään kaupunginhalituksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti.

20

Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan liikuntaverkkoselvitys.

Toteutetaan syksyllä 2021 päätetyn verkkoselvityksen linjauksia

21

Kulttuuri on osa hyvää elämänlaatua ja jatkuvaa oppimista, ja kulttuurilla on erityinen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä ja yksinäisyyden torjumisessa

Toteutetaan erityisryhmille räätälöityjä palveluita laajalla yhteistyöllä (mm. Kimmoke, OmaKirjasto).

22

Turkulaiset taiteilijat ovat kulttuurikaupungin vahvuus ja luovien alojen merkitys kasvaa myös taloudellisessa mielessä koko ajan.

Osana kulttuurin kärkihanketta edistetään kehittyvää kumppanuutta kulttuurin vapaan kentän ja muiden sidosryhmien kanssa.

36

Taide, kulttuuri ja luovat alat vahvistavat hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa.

Toteutetaan osana kulttuurin kärkihanketta.

37

Liikunnan tulee olla osa lasten päivää myös kouluissa. Koulujen opetustilojen, pihojen ja koulumatkojen tulee innostaa luontaiseen liikkumiseen

Toteutetaan suunnittelua yhteistyössä liikuntapalvelut, kasvatus ja opetus sekä kaupunkiympäristö.

 

Teema: Jatkuvasti parempi Turku

Nro

Tavoite

Talousarvio 2022

47

Koronan aikana olemme osoittaneet olevamme tarvittaessa nopea ja ketterä toimija

Digitaalisuutta hyödynnetään uudenlaisissa kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön osallistumisessa. Virtuaalitapahtumien tuottaminen jatkuu. Digimuseo.fi -palvelun virtuaalisisältöjen kehittäminen ja markkinointi. Kirjaston Elämyspolku-kokonaisuudet tarjolla myös virtuaalisesti. Digitaalisten palvelumuotojen vakiinnuttaminen nuorisotyössä. Digitaalisen nuorten palvelutarpeita vastaavan markkinoinnin lisääminen ja nuorten tietoisuuden kasvattaminen saatavilla olevista palveluista. Vuorovaikutteiset digitaaliset menetelmät ja kohtaamispaikat.

 

Teema: Kestävän kasvun Turku

Nro

Tavoite

Talousarvio 2022

55

Laaditaan visio Merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti Länsi-Turun alue. Huomioidaan yleiskaavoituksessa läntisten alueiden uudet asumisviihtyvyyttä parantavat ja asumista lisäävät tavoitteet sekä merellisyyden

Aluesuunnittelussa otetaan käyttöön alueen vetovoiman ja matkailun vaikutusten arviointi, jolla varmistutaan kaupunkirakenteen ja sen tarjoaman palvelualustan hyödynnettävyys ja toimivuus kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman edistämisessä.

 

Teema: Matkailu ja saavutettavuus – Tapahtumien Turku

Nro

Tavoite

Talousarvio 2022

73

Tavoitellaan, että kiinnostavia, vahvoja tapahtumia niin kulttuurin, urheilun kuin tieteen aloilla on ympäri vuoden.

Otetaan käyttöön ympärivuotisuutta edistävä tapahtumien ja vetovoimateemojen vuosikello. Vahvistetaan ympärivuotisuutta erityisesti syksyllä ja talvella, ja pyritään varmistamaan useamman tapahtuman toistuminen vuosittain. Pyritään käyttämään kaupunkia laajasti tapahtumatilana. Tuetaan elämyskeskuksen toteutumista. Otetaan käyttöön uusi tapahtuma- ja harrastekalenteri. Edistetään strategisten vetovoimateemojen mukaisia suurtapahtumia, joilla on merkittäviä matkailu-, imago- ja aluetalousvaikutuksia.

74

Turku panostaa matkailun kehittämiseen voimakkaasti ja siinä onnistumiseksi houkuttelee alan toimijoita yhteen. Lentoaseman ja satamatoimintojen kilpailukyvystä tulee huolehtia. Kansainvälisen matkailun kasvattaminen on yksi elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista.

Suomen saariston (Finnish Archipelago) matkailun edistämisen yhteistyötä tiivistetään. Osallistutaan Visit Finlandin kansainvälisiin operaatioihin ja luodaan uusia yhteistyön malleja. Museopalvelut tiivistää yhteistyötä matkailupalvelujen kanssa. Alueelliset museot kokoava Museot Nyt ! -sivusto palvelee matkailijoita.

75

Kaupungin 800-vuotisjuhlavuosi 2029 on alusta koko vuoden kestävälle tapahtumalle ja sille asetetaan selkeät tavoitteet.

Aloitetaan juhlavuoden toiminta- ja viestintäpolkujen suunnittelu tavoitteiden määrittelemiseksi. Sitoutetaan paikallisia toimijoita ja valtio. Toteutetaan vuonna 2029 avautuvan Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailu. Varmistetaan museon rahoitus ja aikataulu, asemakaava valmisteilla.

76

Kulttuuri on merkittävä osa kiinnostavaa ja vetovoimaista Turkua.

Vetovoimaa vahvistetaan edistämällä kaupunkilaisia aktivoivia ja matkailijoita houkuttelevia sisältöjä, elämyksiä, elämyspalveluita, kaupunkikulttuuria ja tapahtumia sekä niiden tunnettuutta, saavutettavuutta ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

 

Muut toiminnan tavoitteet

 

Tavoite 1: Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi

Pormestariohjelman linjaukset:

Kulttuuri on osa hyvää elämänlaatua ja jatkuvaa oppimista, ja kulttuurilla on erityinen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä ja yksinäisyyden torjumisessa. Tavoitteena että jokaisella turkulaisella on mahdollisuus osallistua ja tehdä sekä kokea kulttuuria iästä tai elämäntilanteesta riippumatta.

Taide, kulttuuri ja luovat alat vahvistavat hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa.

Leikkipaikat ovat lasten liikkumista ja niiden yhteyteen suunnittelemme aikuisten lähiliikuntaa tukevia toimintoja. Näin kannustamme kaiken ikäisiä liikkumaan yhdessä. Ikäihmisten liikkumisen tarpeet huomioimme liikuntapaikkarakentamisessa. Liikunnan tulee olla osa lasten päivää myös kouluissa. Koulujen opetustilojen, pihojen ja koulumatkojen tulee innostaa luontaiseen liikkumiseen. Toteutamme kouluihin kokeiluja, joiden suunnittelussa kuuntelemme lapsia ja nuoria erilaisten uusien tapojen toteuttamiseksi

Liikuntapaikkarakentamisen tueksi tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi liikuntaverkkoselvitys, jossa optimoimme lajien keskittymät ja maankäytölliset vaatimukset.

 

 

Arviointikriteerit

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021

Talousarvio 2022

Taloussuunnitelma 2023

Taloussuunnitelma 2024

Taloussuunnitelma 2025

kirjaston lainat

2 726 858

3 060 000

3 000 000

3 010 000

3 020 000

3 030 000

kirjastokäynnit

1 326 928

2 020 000

1 800 000

2 000 000

2 020 000

2 020 000

konserttikävijät

26 021

43 000

68 000

68 000

68 000

68 000

museokäynnit

291 023

360 000

360 000

380 000

400 000

400 000

uimalaitosten käynnit

534 929

760 000

800 000

800 000

800 000

800 000

liikkuva koulu (Liike kerho) toimintaan osallistuneet

1 260

1 600

3 000

3 000

3 000

3 000

Nuoret kävijät nuorisopalvelujen ohjatuissa palveluissa (käyntikerrat, 0–28 v)

95 528

100 000

190 000

190 000

190 000

190 000

 

Aktiivinen vapaa-aika tarjoaa elämään sisältöä ja on olennainen osa hyvän elämän perustaa: aktiivinen kaupunkilainen voi hyvin.

 

Aktiivisuuden edistäminen on tärkeää myös koronapandemiasta selviytymisessä. Luodaan mahdollisuuksia ja palveluja kaikille lapsille ja nuorille mielekkääseen harrastamiseen. Liikkuminen elämäntavaksi. Koordinoidaan kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin kärkihanketta. Kulttuuri tekee hyvää

 

Tavoite 2: Kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti

 

Pormestariohjelman linjaukset:

Kaupunki vastaa palveluvelvollisuuksistaan kustannusvaikuttavasti pyrkien käyttämään aktiivisesti myös kolmannen sektorin ja yksityisen palveluita taatakseen mahdollisuuden kustannusvaikuttavuuden, laadun ja saatavuuden vertailuun kaikkien toimijoiden kesken turkulaisten parhaaksi.

Turkulaiset taiteilijat ovat kulttuurikaupungin vahvuus ja luovien alojen merkitys kasvaa myös taloudellisessa mielessä koko ajan.

Perustamme Turkuun Taiteiden talo -konseptin, joka tuo eri alojen luovat ihmiset yhteen ja elävöittää kaupunkia myös laajemmin.

Edistämme nuorisotyön ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa ja vuoropuhelua, jotta kolmas sektori olisi aktiivisesti edistämässä nuorten oloja koronasta toipumisessa.

Liikkumisen toimenpideohjelman tavoitteet asetamme yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa.

 

 

Arviointikriteerit:

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021

Talousarvio 2022

Taloussuunnitelma 2023

Taloussuunnitelma 2024

Taloussuunnitelma 2025

Sopimuksen tehneiden (kulttuuriavustukset) kävijämäärä

157 198 (live)

99 339 (striimaus)

601 000

600 000

610 000

620 000

620 000

Avustuksia saaneiden urheiluseurojen harrastajamäärä

62 641

60 000

62 000

62 000

62 000

62 000

Avustuksia saaneiden nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien määrä

75

75

75

75

75

75

 

Tarkastellaan palvelujen tuottamistapoja kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyönä sekä tuotetaan niitä enenevästi kumppanuudella.

 

Osana kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin kärkihanketta edistetään kehittyvää kumppanuutta kulttuurin vapaan kentän kanssa.

 

COVID-19 pandemian aikana kolmannen sektorin toimijoille on suunnattu uusia kilpailuja, rahoitushakuja sekä avustusten uudistamista mm. Harrasteseteli-kokeilulla.

 

Tavoite 3: Mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut

 

Pormestariohjelman linjaukset:

Digitalisaation avulla helpotamme kaupunkilaisten asiointia ja teemme asioita ihmisten puolesta.

Koronan aikana olemme osoittaneet olevamme tarvittaessa nopea ja ketterä toimija. Hyödynnämme digitaalisuuttaa ja dataa.

Hyödynnämme tutkittua tietoa päätöksentekomme pohjana ja edistämme hyvää tiedolla johtamisen kulttuuria.

 

 

Arviointikriteerit:

Tilinpäätös 2020

Tilinpäätös

2021

Talousarvio 2022

Taloussuunnitelma 2023

Taloussuunnitelma 2024

Taloussuunnitelma 2025

Verkkokirjastokäynnit

1,2 milj.

1,1 milj.

1,2 milj.

1,2 milj.

1,2 milj.

1,2 milj.

Kirjaston e-aineistojen käyttökerrat

164 374

137 000

175 000

180 000

195 000

200 000

Museon Digitaalisesti saavutettavien objektien määrän lisäys /vuosi

7 046

3 800

4 500

4 500

4 500

4 500

Orkesterin verkkosisältöjen katsojamäärä

60918

ei tavoitetta

35000

35000

40000

40000

Sosiaalisessa mediassa ja verkossa kohdattujen nuorten määrä. Vuonna 2021 käynnistysmittari ja tavoiteluvut päivittyvät sen jälkeen seuraaville vuosille

 

Käynnistys-mittari

7000

7500

8000

9000

 

Digitaalisuutta hyödynnetään uudenlaisissa kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön osallistumisessa.

 

Vahvistetaan koronapandemian aikana hyviksi ja suosituiksi todettuja digitaalisia palveluja ja kehitetään niitä palvelukokonaisuuden yhteisenä hankkeena. Vahvistetaan digitaalisten palvelujen käytön ja vaikutusten seurantaa ja arviointia palvelukokonaisuudessa.

 

 

Tavoite 4: Edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja tuetaan kestävää kehitystä

 

Pormestariohjelman linjaukset:

Resursoimme ja vakiinnutamme asukkaiden osallisuuteen liittyviä toimintamalleja kuten kansalaispaneelit. Asukasbudjetoinnin osuutta kasvatamme, jotta kaupunkilaisilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa kehittämiseen.

Koronavuosi on lisännyt nuorten pahoinvointia. Huolehdimme, että jokaisella nuorella on yhteys turvalliseen aikuiseen, jotta hän saa tarvittaessa tarvitsemaansa tukea ja apua.

Edistämme siirtymää kohti kiertotaloutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja laadimme toimeenpano- ohjelman sen tueksi.

Pidämme kiinni Hiilineutraali Turku -tavoitteesta ja toteutamme tehtyjä päätöksiä koskien Turun hiilineutraalisuus 2029-ohjelmaa.

Edistämme uusia konsepteja kestävälle matkailulle.

 

 

 

Arviointikriteerit:

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021

Talousarvio 2022

Taloussuunnitelma 2023

Taloussuunnitelma 2024

Taloussuunnitelma 2025

Kävijät orkesterin lastentapahtumissa, maahanmuuttajatapahtumissa ja yleisötyötapahtumissa yhteensä

3 343

9 000

10 000

15 000

15 000

15 000

Kirjaston käyttäjäkoulutuksen osanottajamäärä

7 102

12 500

12 000

12 500

12 500

12 500

Vuodesta 2021 eteenpäin mittari muuttuu seuraavanlaiseksi:

Toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneet nuoret.

Vuonna 2021 käynnistysmittari ja tavoiteluvut päivittyvät sen jälkeen seuraaville vuosille

 

450

500

700

800

1000

Tunnusluku kestävästä kehityksestä. Määritellään vuoden 2022 aikana

 

 

Käynnistys-mittari

 

 

 

 

Osallisuus on hyvinvoinnin tärkeä osatekijä, jonka tulee näkyä asukkaille konkreettisena tekemisen mahdollisuutena erityisesti asukkaiden omilla asuinalueilla. Korostetaan luovuutta ja innovatiivisuutta kaupungin toiminnassa ja palvelutuotannossa.

 

 

Tavoite 5: Vahvistetaan kaupungin vetovoimaa

 

Pormestariohjelman linjaukset:

Kulttuuri on merkittävä osa kiinnostavaa ja vetovoimaista Turkua.

Turku panostaa matkailun kehittämiseen voimakkaasti ja siinä onnistumiseksi houkuttelee alan toimijoita yhteen. Kansainvälisen matkailun kasvattaminen on yksi elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Matkailun toiminnossa tavoittelemme laajempaa seudullista yhteistyötä ja kytkemme tavoitteemme ja rakenteemme aiempaa paremmin kansalliseen Visit Finland -kokonaisuuteen.

Tapahtumat ovat tärkeä osa myös matkailun kehittämistä. Vetovoimaiset ja monipuoliset tapahtumat tuovat Turkuun matkailijoita niin Suomesta kun maailmalta. Tavoitteenamme on, että kiinnostavia, vahvoja tapahtumia niin kulttuurin, urheilun kuin tieteen aloilla on ympäri vuoden.

Kaupungin 800-vuotisjuhlavuosi 2029 on alusta koko vuoden kestävälle tapahtumalle ja sille asetamme selkeät tavoitteet

 

Rakennamme uuden konserttitalon aikataulussa, joka mahdollistaa orkesterin siirtymisen suoraan uusiin tiloihin, tavoitteena vuosi 2025.

 

 

Arviointikriteerit:

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021

Talousarvio 2022

Taloussuunnitelma 2023

Taloussuunnitelma 2024

Taloussuunnitelma 2025

Turun tilastoidut hotelliyöpymiset (matkailijat)

490 255

 

500 000

 

 

 

Tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten arviointi

 

 

Käynnistys-mittari

 

 

 

Määritellään uusi tunnusluku

 

 

Käynnistys-mittari

 

 

 

Laaditaan suunnitelma 800-vuotis juhlavuodelle.

 

Edistetään Historian ja tulevaisuuden museon, konserttitalon, Taiteiden talon sekä kokoelmakeskuksen suunnittelua ja toteutusta..

 

 

Käynnistys-mittari

 

 

 

 

 

Määrärahat ja investoinnit, 1 000 €

Vapaa-aika - palvelukokonaisuus

 

 

Tilinpäätös 2020*

Talousarvio 2021
muutoksin

Talousarvio 2022

Talous-
suunnitelma 2023

Talous-
suunnitelma 2024

Talous-
suunnitelma 2025

Käyttötalousosa

Toimintatulot

7 713

9 430

10 436

10 545

10 655

10 765

Valmistus omaan käyttöön

0

 

 

 

 

 

Toimintamenot

72 249

79 925

78 836

79 670

80 510

81 357

Toimintakate

-64 536

-70 495

-68 400

-69 125

-69 855

-70 591

Muutos-%

 

 

-3,0 %

1,1 %

1,1 %

1,1 %

*) tilinpäätös 2020 ei ole vertailukelpoinen talousarviovuosiin nähden johtuen pormestarimalliin siirtymiseen liittyvistä organisaatiomuutoksista

 

 

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021
muutoksin

Talousarvio 2022

Talous-
suunnitelma 2023

Talous-
suunnitelma 2024

Talous-
suunnitelma 2025

Investointiosa

Investointimenot

905

740

840

840

840

840

Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet

0

 

 

 

 

 

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot

13

0

0

0

0

0

NETTO

-892

-740

-840

-840

-840

-840

Muutos-%

 

-17,0 %

13,5 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

 

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta

 

 

Tilinpäätös 2020*

Talousarvio 2021
muutoksin

Talousarvio 2022

Talous-
suunnitelma 2023

Talous-
suunnitelma 2024

Talous-
suunnitelma 2025

Käyttötalousosa

Toimintatulot

4 883

5 384

6 112

6 179

6 247

6 315

Valmistus omaan käyttöön

 

 

 

 

 

 

Toimintamenot

48 136

54 619

53 811

54 403

55 002

55 607

Toimintakate

-43 253

-49 234

-47 700

-48 225

-48 755

-49 291

Muutos-%

 

 

-3,1 %

1,1 %

1,1 %

1,1 %

*) tilinpäätös 2020 ei ole vertailukelpoinen talousarviovuosiin nähden johtuen pormestarimalliin siirtymiseen liittyvistä organisaatiomuutoksista

 

 

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021
muutoksin

Talousarvio 2022

Talous-
suunnitelma 2023

Talous-
suunnitelma 2024

Talous-
suunnitelma 2025

Investointiosa

Investointimenot

767

540

640

640

640

640

Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot

11

0

0

0

0

0

NETTO

-756

-540

-640

-640

-640

-640

Muutos-%

 

-28,6 %

18,5%

0,0 %

0,0 %

0,0 %

 

 

 

 

Liikuntalautakunta

 

 

Tilinpäätös 2020*

Talousarvio 2021
muutoksin

Talousarvio 2022

Talous-
suunnitelma 2023

Talous-
suunnitelma 2024

Talous-
suunnitelma 2025

Käyttötalousosa

Toimintatulot

2 830

4 045

4 325

4 366

4 408

4 450

Valmistus omaan käyttöön

 

 

 

 

 

 

Toimintamenot

24 113

25 306

25 025

25 266

25 508

25 750

Toimintakate

-21 283

-21 261

-20 700

-20 900

-21 100

-21 300

Muutos-%

 

 

-2,6 %

1,0 %

1,0 %

0,9 %

*) tilinpäätös 2020 ei ole vertailukelpoinen talousarviovuosiin nähden johtuen pormestarimalliin siirtymiseen liittyvistä organisaatiomuutoksista

 

 

Tilinpäätös 2020

Talousarvio 2021
muutoksin

Talousarvio 2022

Talous-
suunnitelma 2023

Talous-
suunnitelma 2024

Talous-
suunnitelma 2025

Investointiosa

Investointimenot

138

200

200

200

200

200

Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot

2

0

0

0

0

0

NETTO

-136

-200

-200

-200

-200

-200

Muutos-%

 

47,1 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %