Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari:

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma on valmistunut ja kulkee nimellä ”Turku liikuttaa kaikkia - tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi”. Työn taustalla on Turun kaupungin liikuntapalvelujen vuonna 2016 laatima Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 (liite 1), joka esittelee mm. liikuntapaikkaverkon nykytilaa sekä linjaa suuntaviivoja tulevaisuuden päätöksentekoa varten. Liikuntalautakunnan hyväksymä (22.3.2016 § 27), edelleen ajankohtainen verkkoselvitys taustoittaa ja viitoittaa liikuntapaikkaverkon päivittäistä ja vuosittaista hallintaa.

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelmassa määritellään linjaustarpeita liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi. Yksityiskohtaiset asiat kiteytyvät toimenpiteiksi tarkemmissa tarveselvityksissä, hankesuunnitelmissa ja päätösesityksissä.

Taustaa

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Turussa väkilukuun suhteutettuna n. 112–260 miljoonaa euroa vuodessa (Olympiakomitea 2021). Liikkuminen, sen mahdollistaminen ja sen edistäminen on koko kunnan asia. Liikkumisen, liikunnan harrastamisen, urheilun ja fyysisen aktiivisuuden avulla pystytään edistämään kuntalaisten hyvinvointia sekä sitä kautta vähentämään kunnan sosiaali- ja terveysmenoja.

Turkulaisten liikuntakäyttäytymisen tilaa kuvaa polarisoituminen: osa kaupunkilaisista on fyysisesti aktiivisia arkiliikkujia, joilla on liikunnallisia harrastuksia, kun taas osa ei liiku arjessaan lainkaan. Turkulaisista 20–54-vuotiaista 29 % harrastaa kuntoliikuntaa tai urheilua useita tunteja viikossa ja vastaavasti 24,4 % ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. Valtakunnallisten tulosten mukaan lasten ja nuorten liikkumissuosituksen saavuttavien määrä vähenee merkittävästi iän myötä: 7-vuotiaat 58 %, 11-vuotiaat 42 %, 15-vuotiaat 15 % ja 16–20-vuotiaat 8 %.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen toteutuessa kaupungin rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu. Harrastustoimintaan osallistuminen on osa syrjäytymisen ehkäisyä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisellä ja lisäämisellä on suuri merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä. Erilaiset liikkumismuodot mahdollistavat liikuntapaikat ja liikkumisympäristöt ovat tärkeässä roolissa taistelussa liikkumattomuutta vastaan. Turussa on noin 400 kunnallista rakennettua liikuntapaikkaa, joista keskeisimmät rakennukset ovat valmistuneet 1970–1980-luvuilla. Laaja ja vanheneva liikuntapaikkaverkko vaatii monilta osin ylläpitoa ja päivityksiä, joihin kaikkiin toimenpiteisiin eivät kaupungin vuosittaiset rajalliset määrärahat riitä.

Lähtötilanne

Tulevien vuosien aikana liikuntapaikkaverkossa on merkittäviä uudistamistarpeita, kun useita keskeisiä ja suosittuja liikuntaolosuhteita tulee elinkaariensa päähän. Myös Turun väestön kasvaminen uusille asuinalueille lisää liikuntapaikkaverkon laajentumistarpeita. Ydinkohteet, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista, ovat Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli. Keskeisten ydinkohteiden lisäksi dynaamisesti elävässä liikuntapaikkaverkossa on myös muita kohteita ja kokonaisuuksia, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista sekä joita tuodaan päätöksentekoon tulevina vuosina erillisinä tarve- ja verkostoselvityksinään.

Myös koulujen liikuntasaliverkoston supistuminen suunniteltujen ja äkillisten remonttien sekä salien poistumisten vuoksi haastaa liikuntapaikkaverkkoa. Vuosina 2015–2021 verkostosta on poistunut yhdeksän liikuntasalia/-hallia. Vuosina 2022–2029 on suunnitellusti poistumassa kahdeksan liikuntasalia/-hallia. Kaikkien tällä hetkellä remontissa olevien (6 salia) tai vuonna 2022 remonttiin menevien (4 salia) kohtaloa ei ole päätetty. Lisäksi sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen väistötilatarpeita ei huomioida kouluverkon muutosten yhteydessä, mikä aiheuttaa suuria ongelmia koululiikunnan toteutukselle sekä liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan järjestämiselle.

Turkulaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen sekä ikääntyvän liikuntapaikkaverkon kehittämistyön ohella kaupungin liikuntaan liittyvät tuet ja avustukset kaipaavat päivitystä tasavertaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Osa harrastajista pääsee käyttämään kunnallisia, alle 20-vuotiaille pääasiallisesti maksuttomia liikuntatiloja. Tiloja ei ole kuitenkaan kaikkien lajien harrastajille ja toisaalta olemassa olevia liikuntatiloja ei ole riittävästi kysyntään nähden. Yksityisiä liikuntatiloja käyttävien turkulaisseurojen vuokrakustannuksia avustetaan n. 5–55 % tuella alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta. Omatoimiliikkujat puolestaan maksavat esimerkiksi uimahalli- ja urheiluhallikäynneistä 4-vuotiaasta alkaen, vaikka ohjatun toiminnan vuoroilla alle 20-vuotiaat liikkuvat pääosin maksutta. Liikuntapaikkojen käyttäjien huomioimisen näkökulmasta liikuntapaikkaverkkoa ja avustusjärjestelmää tulisi kehittää käsi kädessä, jotta kaupungin eri tavat tukea liikuntaolosuhteiden käyttäjiä olisivat entistä tasavertaisempia niin omatoimiliikkujien kuin ohjatun seuratoiminnan harrastajien välillä.

Näiden kolmen osa-alueen (f yysisen aktiivisuuden lisääminen, liikuntapaikkaverkon ratkaistavat ydinkohteet ja tasavertaisemmat tukimuodot) muutostarpeiden ratkaisemiseksi Turun kaupunki aloitti syksyllä 2019 liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman (liite 2) laatimisen. Päivityssuunnitelmalle viitekehyksen luo visio ”Turku liikuttaa kaikkia – liikkuminen elämäntavaksi”. Tavoitetilana on kannustaa liikkumaan ja liikuttamaan luomalla uusia yhteistyömalleja toimintojen tueksi, luoda perusta entistä laajemmalle ja monipuolisemmalle liikuntapaikkaverkolle sekä kehittää olemassa olevia toimintoja, joilla tuetaan tasapuolisemmin liikuntapaikkojen käyttäjiä ja lisätään liikettä. Kokonaisuudella pyritään tukemaan kaupunkilaisia läpi elämän kestävään liikuntasuhteeseen sekä lisäämään omatoimista liikkumista ja ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista.

 Esitettävät tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi

Liikuntapaikkaverkon kehittämistyön kokonaistavoitteena on lisätä liikettä luomalla entistä laajempi ja monipuolisempi liikuntapaikkaverkko, jota rakennetaan, päivitetään ja ylläpidetään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Lisäksi päämääränä on luoda liikuntapaikkaverkon käyttöä ja kehittämistä tukeva avustamisen malli, joilla aktivoidaan ja kannustetaan kuntalaisia liikkumaan, pidetään harrastamisen kustannukset maltillisina sekä tuetaan liikunta- ja urheiluseuroja heidän toiminnassaan liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Alla esitellyt linjaukset viitoittavat liikuntapaikkarakentamisen suuntaa ohjeellisesti noudatettavina tulevien vuosien aikana.

1)   Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli nostetaan kaupungin investointilistoille tai huomioidaan vaihtoehtoisesti kyseisten kohteiden tarvitsemat vuokra- tai avustusmäärärahat riippuen hankkeen toteutustavasta. Ratkaistavana olevien liikuntakohteiden tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua edistetään viivytyksettä sekä viedään päätöksentekoon riittävän ajoissa, ennen kuin alkuperäinen rakennus on käyttökelvoton tai sen vuokrasopimus päättyy. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien edetessä selkiytyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat ratkaistavien liikuntapaikkojen tulevaisuudelle. Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain investointi-, rakennus- ja hallintamuoto sekä riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon.

2)   Omatoimista liikkumista tukevat liikuntakohteet (esim. uimalaitokset, ulkokuntosalit, ulkoilureitit, skeittipaikat, alueelliset ulkotekojääradat, lähiliikuntapaikat) sekä kouluverkon yhteydessä olevat sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet rakennetaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. Lajiharjoitusolosuhteita pyritään toteuttamaan ensisijaisesti yksityisinä hankkeina. Korvaavia ja uusia lajiharjoitusolosuhteita tarjotaan tarveselvitysvaiheen jälkeen toteutettaviksi yksityisrahoitteisina hankkeina, joissa liikunta- ja urheiluseurat ovat pääkäyttäjinä. Jos toteuttajia ei löydy, hankkeet toteutetaan toissijaisena vaihtoehtona kaupungin investointeina.

3)    Kunnalliset liikuntapaikkakeskittymät pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen sisälle. Yksityisrahoitteiset liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Yksityisille tenniskentille osoitetaan alueet tenniskenttäverkkoselvityksen mukaisesti. Kaupunki sitoutuu tukemaan yksityisten liikuntapaikkahankkeiden edistämistä mm. osoittamalla vuokrattavia maa-alueita sekä tehostamalla ja selkiyttämällä viestintää.

4)   Koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Suurien monitoimitalojen yhteyteen, kuten Karhunaukio, Itäharju ja Linnakaupunki, suunnitellaan jatkossa yli 1 000 m² liikuntasaleja paikkaamaan erityistä tarvetta suuriin liikuntasaleihin. Isot salit palvelevat monitoimitalojen ja yhtenäiskoulujen laajaa oppilasmäärää tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjoavat koululiikunnan lisäksi harjoitusolosuhteet liikunta- ja urheiluseurojen toiminnalle, varhaiskasvatukselle, Turun Seudun Urheiluakatemialle sekä eri-ikäisille omatoimiliikkujille. Kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Lisäksi varaudutaan suunnitelmallisesti väistötilatarpeisiin sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteiden takaamiseksi. Hyödynnetään mahdollisia kevyellä remontilla toteutettavia hybridikäyttökohteita sisäliikuntatilojen väistötiloina sekä selvitetään kevytrakenteisen väistöhallin hyödyntämistä ulko- ja sisäliikuntaolosuhteena.

5)   Liikunnan avustusjärjestelmä uudistetaan. Kokonaistavoitteena on rakentaa 2020-luvun liikuntapaikkaverkon käyttöä tukeva avustusmalli, joka laajentaa liikuntapaikkatarjontaa, kannustaa kaupunkilaisia harrastamaan liikuntaa omatoimisesti ja ohjatusti sekä mahdollistaa organisoidun liikuntatoiminnan kehittymisen. Avustusmallin uudistusta valmisteltaessa tarkastellaan mahdollisuus harrastesetelin käyttöönotosta, olosuhdetuki yksityisomisteisten liikuntatilojen käyttöönotosta sekä seura-/yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen kehittämisen tuesta yhteistyössä alueen liikuntatoimijoiden kanssa. Uusi järjestelmä pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2024. Tätä ennen harjoitustilavuokrien korvaamisen avustusmuodon määrärahaa kasvatetaan ja periaatteita päivitetään aiempaa tasavertaisemman tuen toteutumiseksi, jotta kaikkia hakijoita pystyttäisi tukemaan samalla avustusprosentilla alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta.

Osana avustusjärjestelmän kokonaisuudistusta huomioidaan huippu-urheilun tapahtuma-areenat, koska huippu-urheilu, sen tapahtumat sekä menestyvät urheiluseurat ja urheilijat ovat tärkeä osa liikunta- ja tapahtumakulttuuria. Kaupungin omat katsomolliset areenat sekä muilla järjestelyillä tuetut areenat pidetään jatkossakin mukana kaupungin tukipolitiikassa niin, että katsomoita tuetaan erillisellä määrärahalla osana huippu-urheilukaupunki-teemaa.

Liite 1Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 -verkkoselvitys

Liite 2Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma

Oheismateriaali 1Esitysmateriaali

Vapaa-aikajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäviksi edellä kuvatut tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi.

PäätösAsia pantiin Ahmadin ehdotuksesta Lähteenmäen kannattamana pöydälle.

Päätös asiassa tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 7–6.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen pöydällepanon puolesta heidän lisäkseen äänestivät Aalto, Grönroos, Kaarniharju, Laakso ja Ryytty.

Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aitta, Beqiri, Ollila, Sahlberg, Vähä-Heikkilä ja Häkkinen.