Toimintasuunnitelma 2022

Kuvaus toiminnasta

Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa ja hallintosäännössä säädetyllä tavalla vapaa-ajan palvelukokonaisuus ja sen lautakunnat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kaupungin kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.

Kulttuurista vastaavan toimielimen tehtäväalueena on kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019), laissa yleisistä kirjastoista (1490/2016), museolaissa (314/2020), laissa esittävän taiteen edistämisestä (1082/2020) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/98) säädetysti huolehtia kulttuuripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Vapaa-aikatoimialan kaikessa toiminnassa asukkaita tulee kuulla keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan 2019. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää kuntien kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä, sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta ja demokratiakehitystä sekä kuntien elinvoimaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähtökohtana on kulttuuripalveluiden yhdenvertainen saatavuus. Laki ei aseta kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita verrattuna edelliseen. Keskeisimmät muutokset ja lisäykset lakitekstissä ovat; kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteet, valtion viranomaisten tehtävät, kunnan asukkaiden osallistuminen, kehittämistehtävä, yhteistyö, kulttuurihyvinvoinnin edistäminen sekä tiedon tuottaminen ja toiminnan arviointi.

Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) tuli voimaan 2017 ja määrittelee yleisen kirjaston tehtävät seuraavasti: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Yleiset kirjastot ovat maksuttomina perus- ja lähipalveluja.  Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

•Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden kirjastopalvelut koordinoi Vaski-yhteistyötä ja toimii Lounais-Suomen alueellisena kehittämiskirjastona opetus- ja kulttuuriministeriön erillisen rahoituksen voimin.

Museolaissa (314/2019) museotoiminnan tavoitteeksi on määritelty ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

•Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden museopalvelut toteuttaa annettua tehtävää lain mukaisesti kokoelmatyön, tutkimuksen, museopedagogiikan sekä näyttely- ja julkaisutoiminnan kautta ja toimii alueellisena vastuumuseona vuodesta 2020 alkaen.

Laissa esittävän taiteen edistämisestä (1082/2020) esittävällä taiteella tarkoitetaan yleisölle suunnattua teatteri-, sirkus- ja tanssitaiteen, musiikin ja muuta tietyssä hetkessä tapahtuvaa elävää taiteellista esitystoimintaa. Lain tavoitteena on edistää: 1) korkeatasoista ja ammattimaista esittävää taidetta; 2) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja 3) hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

•Turun Filharmonisen orkesterin (TFO) päätehtävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjestäminen

•Turun kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on näyttämötaiteen tuottaminen, kehittäminen, edistäminen ja teatteriesitysten tuottaminen. Kulttuurilautakunta on solminut Turun kaupunginteatteri Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Siinä on määritelty yhtiön teatteripalveluiden tavoitteet ja kaupungin osoittaman avustuksen suuruus, jotka vahvistetaan vuosittain.

Liikuntalaki (390/2015) asettaa kunnan tehtäväksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Laissa painotetaan eri toimialojen yhteistyötä sekä paikallisen, kuntien välisen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta

Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa 2018 eduskunnalle annetun liikuntapoliittisen selonteon. Se kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

•Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden liikuntapalvelujen tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Liikuntapalveluyksikkö tuottaa liikuntaolosuhteita ja –palveluita niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Palvelualue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä.

Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi kulttuuri- ja nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.

Kunnan tulee tarjota ja järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä tulee kuulla edellä mainituissa tai heitä koskevissa asioissa.

•Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden nuorisopalvelualue luo edellytykset nuorisotyölle ja –toiminannalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa.

Matkailupalvelut

Matkailupalvelut vastaa Turun ja alueen matkailun edistämisestä, markkinoinnin, myynnin ja matkailuyhteistyön koordinoinnista ja toteuttamisesta.

Vetovoima- ja tapahtumavastuualue

Vetovoiman edistäminen perustuu kuntalaissa määritettyyn elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisen tehtävään. Tehtävässä kuntaa ei ohjaa erillislainsäädäntö. Vetovoima edistäminen kytkeytyy kaupungissa useaan palvelu- ja toimintakokonaisuuteen. Sen edistäminen edellyttää koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä

Vetovoima- ja tapahtumavastuualue koordinoi, ohjaa ja edistää kaupungin vetovoimaa ja sitä tukevaa toimintaa strategisten vetovoimateemojen (Turku <3Archipelago, Turku <3Sport, Turku<3Culture, Turku <3Food, Turku<3Events) mukaisesti.

Toimintaympäristön muutokset

Taustaa

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen saavutettavuuden parantaminen, hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä taiteen, kulttuurin ja tapahtumien edistäminen vetovoimatekijöinä. Kaupungin kilpailukykyä vahvistetaan vetovoimatekijöiden edistämisellä ja yhteistyöllä. Sisällöt, elämykset, palvelut ja kaupunkikulttuuri ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä, jotka luovat kilpailukykyisen ja elävän kaupungin.

Kaupunkien toimintaympäristöön ja siten myös vapaa-ajan palveluihin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos (erityisesti ikääntyvä väestö), polarisoituminen, vähemmistöityminen, julkisen talouden muutokset, etnologinen kehittyminen, työn murros, elämäntavan muutokset, jatkuvan oppimisen tarve ja yksinäisyyden lisääntyminen. Lisäksi sote-uudistuksen myötä vapaa-ajan palvelukokonaisuuden merkitys kasvaa huomattavasti.

COVID-19 pandemia on tuonut ja tuo merkittäviä muutoksia myös vapaa-ajan palvelukokonaisuuden toimintaympäristöön, joita on vielä vaikea ennakoida. Näitä muutoksia ovat mm. asiakkaiden käyttäytymisen muutokset, sulkuaikojen ja rajoitettujen avaamisten vaikutukset kävijämääriin ja talouteen. Uusille virtuaalisten / digitaalisten ja hybridipalvelujen kehittämiselle on tarvetta. Kuuden suurimman kaupungin selvityksessä (2021) pandemian vaikutuksista vapaa-aikapalvelujen käyttöön 40% ihmisistä kertoi muuttavansa käyttäytymistään pysyvästi ja 40% palaavansa aiempiin tapoihin käyttää vapaa-aikapalveluja.

Kansallisesti on runsaasti vapaa-ajan palvelukokonaisuuteen vaikuttavia linjauksia sekä ohjausasiakirjoja, joiden toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan edellä mainittujen toimintaympäristön muutostekijöiden haittavaikutuksiin.

Hallitusohjelmassa korostetaan harrastamisen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisijänä ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjänä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle halutaan taata aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” ja laissa kuntien kulttuuritoiminnasta nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Tärkeiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka. Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (Vanupo) pääteema on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteossa (2018) linjataan liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta, päämääränä lisääntynyt fyysinen aktiivisuus.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuudella on kolme toimintaympäristöstä nousevaa yhteistä kehittämisaluetta / painopistettä, jotka ovat kaikki relevantteja myös koronapandemiasta selviytymisessä.

Eriarvoistuminen (asuinalueet ja väestöryhmät)

Merkkejä eriarvoistumisen ja polarisaation lisääntymisestä korona-aikana on jo nähtävissä. Haasteeseen vastataan mm. kaupunginvaltuuston hyväksymällä poikkihallinnollisella Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen edistäminen (kv 1/2019).

Liikkumattomuus

Vähäisen fyysisen aktiivisuuden, liikkumattomuuden, vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen myötä.

Lisäksi korona-ajan mukana tuoma ikäihmisten vähäinen liikkuminen ja sitä kautta heidän kokonaisvaltaisen toimintakykynsä tukemisen tarve kasvaa huomattavasti sekä koronasta selviytymisessä että väestön ikääntymisen myötä lähivuosina.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edelläkävijä. Kestävän ilmaston ja energian toimintasuunnitelma (kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kaupunkia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja varautumiseen. Vapaa-ajan palvelukokonaisuus sisällyttää jatkossa vahvemmin Agenda 2030:n mukaisia YK:n 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta sekä ilmastosuunnitelman periaatteita suunnitelmiinsa ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan ja vähähiiliseen talouteen.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet

Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki, joka tunnetaan myös vahvana urheilu- ja tapahtumakaupunkina ja jotka kehitetään matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina

Vuonna 2014 hyväksytyssä kaupunkistrategiassa oli kaksi strategista painopistettä ja ohjelmaa: Hyvinvointi ja aktiivisuus sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu. Vapaa-ajan palvelukokonaisuus toteutti erityisesti ensimmäiseen liittynyttä Aktiivinen turkulainen -teemaa ja sen sisältöjä.

Kaupungin johtamisjärjestelmän muutos ”Pormestarien Turku” vuonna 2021 vaikuttaa vapaa-ajan palvelukokonaisuuden kehittämissuunnitelmaan ja painopisteisiin. Strategiset tavoitteet on linkitetty Pormestariohjelman linjauksiin. Kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä tarkennetaan vielä palvelukokonaisuuden strategisia painopisteitä ja kulttuuri- ja nuoriso- sekä liikuntalautakunnissa määritellään lautakuntakohtaiset painopisteet. uuden järjestämistoiminnon tehtäviä ja roolia kehittämissuunnitelmien laadinnassa ja toteutuksessa tarkennetaan vuoden 2022 aikana.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden keskeisenä tavoitteena jatkuu kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden sekä kaupungin vetovoimaisuuden edistäminen kestävällä tavalla. Järjestämme palvelut nykyaikaisen monituottajamallin mukaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä hyvässä kumppanuudessa kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, johon kannustamme turkulaisia. Etsimme ja kokeilemme toimintamalleja, joilla kavennetaan hyvinvointieroja ja ehkäistään syrjäytymistä.

.

,

Vapaa-aika palvelukokonaisuuden perustehtävä: Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa.

Tahtotila: Hyvän elämän Turku.

Painopisteet:

•Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden kaventaminen,

•Osallisuuden, aktiivisuuden ja monialaisen yhteistyön edistäminen sekä

•Vahvistuva kumppanuus kolmannen sektorin kanssa.

Palvelukokonaisuudelle määritelty viisi strategista tavoitetta. Ne pohjautuvat aiempaan kaupunkistrategiaan ja linkittyvät useisiin Pormestariohjelman linjauksiin. Tavoitteet ovat:

•Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi,

•Kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti

•Mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut sekä

•Edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja kestävää kehitystä

•Vahvistetaan kaupungin vetovoimaa.

Korona-ajasta selviytymisessä yhteisenä tavoitteena korostuvat aktiivisuuden edistäminen, erityisesti ikääntyvien toimintakyky sekä digitaalisten palvelujen kehittäminen ja systematisointi. Vetovoimaa vahvistetaan edistämällä kaupunkilaisia aktivoivia ja matkailijoita houkuttelevia elämyksiä ja tapahtumia.

Palvelukokonaisuuden yhteiset kehittämishankkeet

Edellä kuvattuja strategisia painopisteitä/tavoitteita edistetään viidellä kehittämishankkeella: aktiivisuuden edistäminen, digitaalisten medioiden hyödyntäminen, kumppanuudet, kansalaistaidot ja kestävä kehitys sekä vetovoiman vahvistaminen.

Lisäksi palvelukokonaisuudella on kolme muuta yhteisiä kehittämishanketta:

1.Harrastamisen tukeminen

Hallitusohjelmassa merkittävä kohta on mieluisen harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle koulupäivän yhteyteen. Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden palvelualueiden yhteisenä sisäisinä kehittämiskohteina ovat mm.

•yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi palvelukokonaisuuden kaikkien palvelujen yhteistyönä

•monimuotoisen ja -puolisen lastenkulttuuritoiminnan ohjauksen ja johtamisen kehittäminen

2. Kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen

Vuonna 2021 laaditaan kulttuuri, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin strateginen ja visionäärinen näkemys, kulttuurilupaus, valtuustokauden 2021-2025 kärkihankkeeksi sekä pidempiaikainen suunnitelma vuoteen 2029. Kulttuurilupaus laaditaan laajassa osallistavassa prosessissa ja se voi sisältää seuraavia painopisteitä: tavoitteellinen kulttuurihyvinvointi eri ikäryhmissä, kulttuuri kohtaa kaikki, kulttuuri kaupunkitilassa ja kehittyvä kumppanuus.

3. Asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen kehittäminen

Palvelujen ja toiminnan kehittämisessä tiedolla johtamisella on keskeinen rooli. Se on myös yksi keskeinen tavoite uudessa järjestämistoiminnossa asiakaslähtöisyyden ohella. Palvelukokonaisuudessa on selvitetty asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen nykytilaa, jota tullaa edistämään vuonna 2022 alkavassa yhteisessä kehittämishankkeessa

Palvelualueiden perustoimintaa

Kaupungin omat kulttuuripalvelut mahdollistavat kulttuurin ja taiteen perustarjonnan, jota vapaa kenttä täydentää. Matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen lisäksi tarvitaan vetovoimaisia huipputuotantoja, jotka kasvattavat kaupungin matkailullista kiinnostavuutta ja kilpailukykyä.

Liikuntapalvelut toteutetaan paikallisella ja alueellisella yhteistyöllä, luomalla terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa erityisesti passiivisille ja erityisryhmille.

Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajan toimintaan sekä nuorisopalveluihin ja palveluiden suunnitteluun. Ennaltaehkäisevät palvelut ja virikkeellinen toiminta ylläpitävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

Matkailupalvelujen pääteemat (kaupunki saariston sylissä) ovat luontoelämykset, RETHINK LUXURY!, merellisyys, suomalainen elämäntapa, ruoka, urheilu sekä kulttuuri ja muut tapahtumat.

Tapahtuma- ja vetovoimavastuualueen tehtävänä on kytkeä soveltuvilta osiltaan laajan vapaa-ajan palvelujen kokonaisuuden osa-alueet vetovoiman ja elinvoiman edistämiseen.

Kaupunkitasoiset kehittämiskokonaisuudet

Vapaa-ajan palvelukokonaisuus on sitoutunut kaupunkitasoisiin kehittämiskokonaisuuksin ja kaikille palvelukokonaisuuksille yhteisiin painopistetiin. Näitä ovat mm. asukasbudjetointi, lapsiystävällisyys (Turku on Unicefin lapsiystävällinen kunta), kotouttaminen, osallisuuden edistäminen ja vähähiilisyys,

Palvelukokonaisuus ja -alueet tekevät yhteistyötä ja osallistuvat osaltaan kärkihankkeiden toteutukseen. Vapaa-ajan palvelukokonaisuus koordinoi kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin kärkihanketta sekä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi kärkihankkeen liikkumisen osiota.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuualueen painopisteet, kuten mielen hyvinvointi, yksinäisyyden torjunta, työttömien aktivointi ja terveet elämäntavat näkyvät palvelukokonaisuuden toiminnassa.

Järjestämistoiminnan kehittymisen osana tullaan huomioimaan myös ikäkaaren (lapset/nuoret, työikäiset, ikäihmiset) mukainen toiminnan suunnittelu ja toteutus.

Yhteenveto toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista

Talous

Lähtökohta talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa on ollut paluu palveluiden kysynnässä poikkeusoloja edeltäneeseen aikaan. Valmistelussa ei varauduta tässä vaiheessa uuden sopimuskauden palkkojen korotuksiin. Henkilöstökulut määrittyvät palvelukokonaisuuden suunnitellun työvoiman käytön perusteella. Mahdollinen sopimuskorotusten kustannusvaikutus huomioidaan keskitetysti konsernihallinnon talouden ja henkilöstöpalvelujen toimesta.

Ehdotuksessa vapaa-ajan palvelukokonaisuuden toimintakate on 68,4M€ (tulot 10,4M€ ja menot 78,8M€). Toimintakatteen kasvu on vertailukelpoiseen vuoden 2020 tilinpäätökseen 0,45M€ (0,7 %) ja talousarvioon 2021 0,24M€ (0,3 %). Valtuuston päättämien suunnittelulukujen ja pormestariohjelmaan kirjattu katto toimintakatteen kasvulle on vuoden 2021 talousarvion tasosta 3,3 %.

Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan kasvu on talousarvion 2021 tasoon 1,5 % ja liikuntalautakunnan -2,3 %. Liikuntalautakunnan määrärahan pieneneminen johtuu poistoista laskettavien maavuokrien poistumisesta ja kilpailutettujen aluekunnossapitotöiden kustannusten alenemisesta. Vapaa-ajan palveluissa on huomioitu kulttuurin vapaan kentän tuki (0,5M€) ja Alfan tilojen vuokrasopimuksen jatko ja tilojen lisäys (0,45M€). Lisäksi talousarvioesitys sisältää varauksen lasten maksuttoman harrastustoiminnan lisäämiseen 0,15M€ sekä museo- ja nuorisopalveluiden ja orkesteri henkilöstötarpeisiin 0,3M€. Varaukset kohdennetaan vuoden aikana palvelualueille, kun lisäkustannukset toteutuvat.

Yhteiset toiminnalliset tavoitteet - toimintasuunnitelma

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden yhteiset tavoitteet on kirjattu toimintasuunnitelmaan (aiemmin strateginen sopimus), joka toimii palvelualueiden palvelusuunnitelmien (aiemmin operatiiviset sopimukset) raamina.

Vuoden 2022 perustoiminnan sekä kehittämisen valmistelua on edellisen vuoden tavoin leimannut koronapandemian mukanaan tuoma epävarmuus ja epätietoisuus mm. siitä miten käyttäjät muuttavat käyttäytymistään palveluihin hakeutumisessa.

Lisäksi kaupungin toimintamallin muutos, ”Pormestarien Turku”, kesällä 2021 valmistunut Pormestariohjelma, kaupunkistrategian päivitys ja kärkihankekoko-naisuus vaikuttavat vuoden 2022 suunnitteluun. Osa edellä mainituista muu-toksista on otettu jo tässä vaiheessa suunnitelmissa huomioon, mutta toiminta- ja palvelusuunnitelmia tullaan päivittämään syksyn 2021 aikana. Täysipainoisesti edellä mainitut muutokset otetaan huomioon vuoden 2023 toiminnan suunnittelussa.

Toimintaympäristössä on useita merkittäviä muutostekijöitä, joita on huomioita-va vapaa-ajan palvelukokonaisuuden toimintaa suunniteltaessa. Näitä ovat mm. koronapandemian vaikutukset, eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja ilmastonmuutos.

Vapaa-aikatoimialan palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelma sisältää viisi yhteistä kehittämistavoitetta. Ne myötäilevät aiempaa kaupunkistrategiaa, mutta Pormestariohjelman tavoitteet on myös huomioitu. Kehittämistavoitteet ovat; aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi, kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti, mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut, edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja kestävää kehitystä sekä vahvistetaan kaupungin vetovoimaa. Tavoitteita tullaan tarkentamaan ja linkittämään Pormestariohjelmaan loppuvuoden aikana.

Palvelukokonaisuuden yhteisiä kehittämishankkeita ovat lasten ja nuorten harrastamisen edistäminen, digitaalisuuden vahvistaminen palvelutuotannossa ja asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen kehittäminen. Vapaa-ajan palvelukokonaisuudella on tärkeä rooli Pormestariohjelmaan sisältyvien kärkihankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelukokonaisuus koordinoi kulttuurin kärkihanketta ja osallistuu muihin kärkihankkeisiin, erityisesti liikkumisohjelmaan.

Henkilöstön rakenne ja henkilöstötavoitteet

Turun kaupungin toteuttaman hallinnon uudistuksen myötä vapaa-ajan palvelukokonaisuudesta siirrettiin konsernihallintoon noin 30 työntekijää aikavälillä 1.9.2020 – 1.1.2021. Konsernihallinnosta vapaa-ajan palvelukokonaisuuteen siirrettiin 1.6.2021 lukien matkailupalveluiden henkilöstöä sekä vetovoima- ja tapahtumavastuualue. Siirto koski noin kahtakymmentä henkilöä.

Henkilöstön hyvinvointia tukevassa koko kaupungin Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa on kolme painopistealuetta, jotka ovat: 1. Työ lisää hyvinvointia, 2. Rakentava ja hallittu muutos - muutos on mahdollisuus! ja 3. Yhteistoiminta ja osallistaminen.

Pormestarien Turku -ohjelman henkilöstötavoitteeksi on määritelty: ”Tavoitteemme on, että Turku on vetovoimainen työnantaja. Arvostamme henkilöstömme osaamista ja kannustamme ja tuemme oman osaamisen kehittämiseen. Tuemme lähijohtajuutta mm. kouluttautumisen avulla. Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa auttaa muita ja kehittää omaa työtään. Siksi panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin.”

Vapaa-ajan palvelusuunnitelmalle on kirjattu palvelualuetasoisesti tärkeimmät toimenpiteet, joilla toteutetaan Henkilöstö voimavarana -ohjelman sekä Pormestarien Turku -ohjelman henkilöstötavoitteita.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden henkilötyövuositavoite vuodelle 2022 on 616,5 htv:tä.

Toimintasuunnitelman tavoitteet

Tavoite 1: Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi

Pormestariohjelman linjaukset:

Kulttuuri on osa hyvää elämänlaatua ja jatkuvaa oppimista, ja kulttuurilla on erityinen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä ja yksinäisyyden torjumisessa. Tavoitteena että jokaisella turkulaisella on mahdollisuus osallistua ja tehdä sekä kokea kulttuuria iästä tai elämäntilanteesta riippumatta.

Taide, kulttuuri ja luovat alat vahvistavat hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa.

Leikkipaikat ovat lasten liikkumista ja niiden yhteyteen suunnittelemme aikuisten lähiliikuntaa tukevia toimintoja. Näin kannustamme kaiken ikäisiä liikkumaan yhdessä. Ikäihmisten liikkumisen tarpeet huomioimme liikuntapaikkarakentamisessa. Liikunnan tulee olla osa lasten päivää myös kouluissa. Koulujen opetustilojen, pihojen ja koulumatkojen tulee innostaa luontaiseen liikkumiseen. Toteutamme kouluihin kokeiluja, joiden suunnittelussa kuuntelemme lapsia ja nuoria erilaisten uusien tapojen toteuttamiseksi

Liikuntapaikkarakentamisen tueksi tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi liikuntaverkkoselvitys, jossa optimoimme lajien keskittymät ja maankäytölliset vaatimukset.

Tavoite 2: Kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti

Pormestariohjelman linjaukset:

Kaupunki vastaa palveluvelvollisuuksistaan kustannusvaikuttavasti pyrkien käyttämään aktiivisesti myös kolmannen sektorin ja yksityisen palveluita taatakseen mahdollisuuden kustannusvaikuttavuuden, laadun ja saatavuuden vertailuun kaikkien toimijoiden kesken turkulaisten parhaaksi.

Turkulaiset taiteilijat ovat kulttuurikaupungin vahvuus ja luovien alojen merkitys kasvaa myös taloudellisessa mielessä koko ajan.

Perustamme Turkuun Taiteiden talo -konseptin, joka tuo eri alojen luovat ihmiset yhteen ja elävöittää kaupunkia myös laajemmin.

Edistämme nuorisotyön ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa ja vuoropuhelua, jotta kolmas sektori olisi aktiivisesti edistämässä nuorten oloja koronasta toipumisessa.

Liikkumisen toimenpideohjelman tavoitteet asetamme yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa.

Tavoite 3: Mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut

Pormestariohjelman linjaukset:

Digitalisaation avulla helpotamme kaupunkilaisten asiointia ja teemme asioita ihmisten puolesta.

Koronan aikana olemme osoittaneet olevamme tarvittaessa nopea ja ketterä toimija. Hyödynnämme digitaalisuuttaa ja dataa.

Hyödynnämme tutkittua tietoa päätöksentekomme pohjana ja edistämme hyvää tiedolla johtamisen kulttuuria.

Tavoite 4: Edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja tuetaan kestävää kehitystä

Pormestariohjelman linjaukset:

Resursoimme ja vakiinnutamme asukkaiden osallisuuteen liittyviä toimintamalleja kuten kansalaispaneelit. Asukasbudjetoinnin osuutta kasvatamme, jotta kaupunkilaisilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa kehittämiseen.

Koronavuosi on lisännyt nuorten pahoinvointia. Huolehdimme, että jokaisella nuorella on yhteys turvalliseen aikuiseen, jotta hän saa tarvittaessa tarvitsemaansa tukea ja apua.

Edistämme siirtymää kohti kiertotaloutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja laadimme toimeenpano- ohjelman sen tueksi.

Pidämme kiinni Hiilineutraali Turku -tavoitteesta ja toteutamme tehtyjä päätöksiä koskien Turun hiilineutraalisuus 2029 -ohjelmaa

Edistämme uusia konsepteja kestävälle matkailulle.

Tavoite 5: Vahvistetaan kaupungin vetovoimaa

Pormestariohjelman linjaukset:

Kulttuuri on merkittävä osa kiinnostavaa ja vetovoimaista Turkua.

Turku panostaa matkailun kehittämiseen voimakkaasti ja siinä onnistumiseksi houkuttelee alan toimijoita yhteen. Kansainvälisen matkailun kasvattaminen on yksi elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Matkailun toiminnossa tavoittelemme laajempaa seudullista yhteistyötä ja kytkemme tavoitteemme ja rakenteemme aiempaa paremmin kansalliseen Visit Finland -kokonaisuuteen.

Tapahtumat ovat tärkeä osa myös matkailun kehittämistä. Vetovoimaiset ja monipuoliset tapahtumat tuovat Turkuun matkailijoita niin Suomesta kun maailmalta. Tavoitteenamme on, että kiinnostavia, vahvoja tapahtumia niin kulttuurin, urheilun kuin tieteen aloilla on ympäri vuoden.

Kaupungin 800-vuotisjuhlavuosi 2029 on alusta koko vuoden kestävälle tapahtumalle ja sille asetamme selkeät tavoitteet

Rakennamme uuden konserttitalon aikataulussa, joka mahdollistaa orkesterin siirtymisen suoraan uusiin tiloihin, tavoitteena vuosi 2025.

Palvelun tarvetta kuvaavat tunnusluvut

Asukasluku

Alueiden eriarvoistuminen

Kulttuurin harrastamisen aktiivisuus 18-79 v.

Liikunnan harrastamisen aktiivisuus, 18-79v

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä

Toimintaa kuvaavat tunnusluvut

Kulttuuri

Palvelujen volyymi

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Palvelujen tuottavuus ja taloudellisuus

Liikunta

Palvelujen volyymi

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Palvelujen tuottavuus ja taloudellisuus

Nuoriso

Palvelujen volyymi

Palvelujen tuottavuus ja taloudellisuus

Määrärahat ja investoinnit

Vapaa-ajan palvelukokonaisuus

Luvut 1000 €

Luvut 1000 €

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta

Luvut 1000 €

Luvut 1000 €

Liikuntalautakunta

Luvut 1000 €

Luvut 1000 €