Talouspäällikkö Ilkka Mäkynen, kehittämispäällikkö Heini Parkkunen, hallintopäällikkö Päivi Ahvenainen 14.2.2021:

Kuntalain 115 §:n mukaan tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja kuntakonserniin liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa.

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2020 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätöksen raportointiin sisältyy kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet.

Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle toimialojen strategisissa sopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden toteutuminen ja tiedoksi annettavat tunnusluvut.

Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimialan nettokäyttömenot (toimintakate) alittuivat suunnitellusta 3,3 miljoonalla eurolla. Kulttuurilautakunnan osuus alituksesta oli 2,6 miljoonaa euroa, liikuntalautakunnan -0,1 miljoonaa euroa ja nuorisolautakunnan 0,8 miljoonaa euroa. Koko toimialalla nettokäyttömenojen kasvua oli 0,2 miljoonaa euroa (0,2%) edelliseen vuoteen verrattuna.

Koronaepidemiasulkujen ja rajoitusten seurauksena toimialan pääsymaksutuotot alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 2 miljoonaa euroa, vuokratuotot 0,7 miljoonaa euroa ja myyntituotot 0,4 miljoonaa euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat noin 0,5 miljoonaa euroa.

Vapaa-aikatoimialan käyttöomaisuusinvestoinnit ylittyivät 45 000 eurolla. Ylityksen syy oli uuden kirjastoauton valmistumisen siirtyminen vuodelle 2020.

Koko vapaa-aikatoimialan henkilötyövuosien määrä oli 595,8 htv, mikä alitti talousarvioon määritellyn tason (TA20 617,5 htv) 21,7 htv:llä. Vuoden 2019 tilinpäätökseen nähden henkilötyövuosien määrä laski 14,4 htv:llä (TP2019, 610,2 htv). Sijaisten ja tilapäisen henkilöstön käyttö oli edellisvuotta vähäisempää.

Vuonna 2020 käyntimäärät alittivat valtuuston asettamat tavoitteet. Käyntimääriä ei saavutettu, koska koronaepidemia aiheutti palvelujen lähes täydellisen sulun 3,5 kuukaudeksi ja rajoitetut palvelut 6 kuukaudeksi. Neljän toiminnallisen mittarin osalta tavoitteet ylittyivät. Avustusta saaneiden urheiluseurojen harrastajamäärät, verkkokirjastokäynnit, e-aineistojen käyttökerrat ja museon digitaalisesti saavutettavien objektien määrän lisäys/vuosi ylittivät tavoitteet.

Tiedoksi annettavat tunnusluvut

Kaupunkipalvelututkimuksen mukaan 18 - 79-vuotiaista kuntalaisista kulttuuripalveluiden (teatteri, musiikki ja taide) käyttäjiä oli edellistä vuotta hieman vähemmän. Kulttuuripalveluita kohderyhmästä käytti edellisen 12 kk:n aikana 64% vastaajista (TP19: 66,5%). Suunta on ollut viime vuodet laskeva. Kirjasto ja museopalvelujen osalta pudotus vuoden 2019 luvuista on suurempi 6 - 10 prosenttiyksikköä.

Asukkaiden tyytyväisyys kulttuuripalveluihin, liikuntaolosuhteisiin ja liikuntapalveluista tiedottamiseen pysyi edellisen vuoden tasolla.

Toimialan strategisen sopimuksen toteutuminen

Vapaa-aikatoimialan päämääränä on Aktiivisuus elämäntavaksi, jota toteutettaan monipuolisten palvelujen avulla. Toimiala tekee määrätietoisesti työtä asukkaiden hyvinvoinnin ja aktiivisen elämäntavan edistämiseksi kehittämällä helposti saavutettavia, kiinnostavia ja viihtyisiä palveluita yhteistyössä ja asukkaita osallistaen

Vuonna 2020 koronapandemian ja laajojen sulkutoimenpiteiden vuoksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa käyntikertojen määrä jäi kolmeen miljoonaan. Vuonna 2019 kokonaiskäyntikertojen määrä oli 4,9 miljoonaa.

Koronarajoitukset sulkivat toimipisteiden ovet ja peruuttivat tapahtumat useiksi kuukausiksi, mutta vastapainona virtuaalitapahtumat lähtivät voimakkaaseen nousuun ja poikkeuksellinen vuosi toi vapaa-ajan palveluihin uusia käyttäjiä. Suosittuja olivat muun muassa Kirjaston aamukahvit Instassa, Impivaaran uimahallin livejumpat Facebookissa ja Kuralan Kylämäen Pehtoorin YouTube-videot

Toimialalla on neljä kaikille palvelualueille yhteistä painopistettä: aktiivisuuden edistäminen, kumppanuudet, digitaalisten medioiden hyödyntäminen sekä kansalaistaidot ja saavutettavuus, joita koordinoidaan toimialan hallinnosta käsin. Koronapandemiasta huolimatta palvelualueilla toteutettiin useita kymmeniä painopisteitä tukevia kehittämisprojekteja. Erityisesti digitaalisten medioiden hyödyntäminen eteni vahvasti, kun palveluja striimattiin, tallennettiin ja esitettiin verkon välityksellä.

Toimialan yhteistyönä aloitettiin keväällä lasten ja nuorten mielekkään harrastustoiminnan koordinointi. Käytännössä tämä näkyi mm. kesä- ja syysloma-aikaisen toiminnan järjestämisessä. Avointa ja maksutonta Kiva loma kulmilla -toimintaa järjestettiin kesällä ja syyslomalla ensimmäistä kertaa. Lomatoiminta keräsi poikkeusvuonna yhteensä 5700 osallistujakertaa. Harrastamisen Suomen mallin Turun toteutusta valmisteltiin loppuvuonna ja toimintaan haettiin rahoitusta vuodelle 2021.

Toimialan yhteistyönä jatkui kulttuurihyvinvoinnin edistäminen sekä kymmenen vuotta kulttuuripääkaupunkivuodesta – merkkivuoden valmistelu, joka toteutuu vuonna 2021.

Asukkaille suunnatussa vuosittaisessa kaupunki- ja kuntapalvelukyselyssä (FCG) vastaajien käyttämien ja parhaiten hoidettujen palvelujen joukossa olivat mm. kirjaston, museon, liikunnan palvelut. Tyytyväisimpiä turkulaiset olivat kirjastopalveluihin. Asiakastyytyväisyyskyselyjä ei vuonna 2020 toteutettu laajojen sulkutoimenpiteiden vuoksi.

Henkilöstön työhyvinvointi

Henkilöstön työhyvinvointia tukevan Henkilöstö voimavarana –ohjelman painopistealueiden mukaisia ja erityisesti vapaa-aikatoimialalle merkityksellisiä tavoitteita edistävien toimenpiteiden toteuttamista jatkettiin vuonna 2020 kattavasti eri palvelualueilla. Määrällisesti eniten toimenpiteitä toteutettiin Työ lisää hyvinvointia ja Rakentava ja hallittu muutos, muutos on mahdollisuus -painopistealueilla. Kaikki asetetut tavoitteet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joita on tarkoituksenmukaista edistää ja seurata pidemmällä aikavälillä. Samojen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä tullaankin jatkamaan edelleen vuonna 2021.

Palvelualueiden toiminnan toteutuminen 

Kirjastopalvelut

Koronarajoitusten tuomista haasteista huolimatta kirjaston vuosi täyttyi monipuolisesta ohjelmasta ja kirjallisuuden harrastamista tukevasta toiminnasta. Kirjaston kehittämisen painopisteet ovat aktiivisen kansalaisuuden ja lukutaidon tukeminen sekä digitaalisuuden huomioiminen monipuolisesti. Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen on panostettu lukutaidon edistämisen lisäksi lähellä ja helposti saavutettavien palveluiden kehittämiseen.

Turun kaupunginkirjastossa oli vuonna 2020 1,3 miljoonaa asiakaskäyntiä. Laskua edellisestä vuodesta oli  37,3 %. Kirjastolainoja kertyi 2,7 miljoonaa, joka oli 12 % edellisvuotta vähemmän. E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät kuitenkin kasvoivat. Koronarajoitusten vaikutukset näkyivät myös selvästi varausmäärien nousussa.

Vuosi oli uusien toimintatapojen löytämistä koronarajoitusten puitteissa. Kirjasto aloitti helposti saavutettavat virtuaalitapahtumat maaliskuussa. Kaupunginkirjasto järjesti yli 1300 tapahtumaa ja niihin osallistui yli 120 000 henkilöä, joista lähes 86 000 etäyhteyksien kautta. Ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuripalveluihin parannettiin kehittämällä OmaKirjasto-palvelua, johon lisättiin runsaasti virtuaalisia sisältöjä. Kirjaston sulkuaikana asiakkaille tarjottiin digitukea puhelimitse ja sähköpostilla.

Lukemisen edistäminen näkyi monipuolisena hanketoimintana. Vuoden aikana käynnissä olivat mm. Lukemattomat mahdollisuudet -projekti ja Kirjasto on kirjaneuvola. Koko Turku lukee -kampanja näkyi turkulaisessa katukuvassa ja lasten arjessa.

Perustoiminnassa lukemisen edistäminen näkyi aktiivisena kokoelmatyönä, tapahtumina ja näyttelyinä sekä kirjavinkkauksena. Alueellinen mediakasvatussuunnitelma päivitettiin kattamaan kaikki ikä- ja asiakasryhmät. Aineiston hankintamäärät säilyivät vuoden 2019 tasolla ja kokoelmien ajantasaisuudesta huolehdittiin tehokkaalla vanhentuneen aineiston poistamisella. Kirjasto osallistui Elämyspolkuun aktiivisesti Tarinamatkan ja Mediamatkan muodossa ja oppilaita saavutettiin huomattavan hyvin myös etänä.

Henkilökunnan digiosaamisen parantamiseksi järjestettiin koulutusta erityisesti tapahtumien striimauksesta. Käynnistettiin kirjastojärjestelmän vaihtamisen Koha-projekti. Valmisteltiin etäkäyttöisen eMagz-aikakauslehtipalvelun käyttöönottoa.

Museopalvelut 

Museopalveluiden tavoitteet toteutuivat koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten puitteissa hyvin vapaa-aikatoimialan ja kulttuurilautakunnan linjausten mukaisesti. Museot suljettiin yli neljän kuukauden ajaksi ja supistettiin näyttely- sekä tapahtumaohjelmaa. Turun kaupungin museoissa sekä Brinkkalan talossa vieraili vuoden aikana yhteensä 291 023 asiakasta. (v. 2019: 406 005). Museokortin suosio kasvoi kaikissa Museokeskuksen maksullisissa toimipaikoissa, joissa vieraili yhteensä 40 067 museokorttilaista, eli enemmän kuin joka viides asiakas.  Heinäkuussa suosittuja olivat erityisesti Luostarinmäki ja Turun linna, jotka ylittivät edellisen vuoden heinäkuun kävijämäärään, ja tavoittivat erityisesti kotimaan matkailijat.

Poikkeusvuosi toi tullessaan tarpeen yhä laajemmalle palvelukokonaisuudelle sosiaalisen median kanavissa ja muissa digipalveluissa. Apteekkimuseo esiteltiin yhtenä Vuoden museo 2020-finalistina uudessa Digimuseo.fi-palvelussa. Museokeskuksen YouTube-kanavalle julkaistu sisältö keräsi vuoden aikana 34 000 katselukertaa. 

Luostarinmäen kehittäminen jatkui museon konseptin uudistamisella. Myös asiakasraati osallistui kehitystyöhön. Turun linnan brändin jatkokehittämisessä tehtiin analyysi kootun asiakasdatan ja –palautteiden sekä mielikuvatutkimuksen pohjalta jatkotoimenpiteitä varten. Yleisöä kiinnostivat mm. WAMin Rosa Barban näyttely sekä Turun linnan Pohjoisen näyttelyhallin kokoelmanäyttely.

Museosta tuli uuden museolain mukainen alueellinen vastuumuseo. Uutena tehtävänä ryhdyttiin hoitamaan alueellista taidemuseotehtävää. Museon yhteistyötä yliopistojen kanssa vahvistettiin. Turun julkisen taiteen ohjelman laatiminen aloitettiin. Historian ja tulevaisuuden museon suunnittelu eteni osallistavassa prosessissa eri toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa. Museon kokoelmien säilymisen kannalta kriittisen kokoelmakeskuksen tarveselvitys valmistui ja uusi kokoelmahallintajärjestelmä Aina otettiin käyttöön.

Filharmoninen orkesteri 

Koronan tuomat yleisörajoitukset pudottivat Turun filharmonisen orkesterin tapahtumakävijämäärät alle puoleen normaalista. Viime vuosina orkesterin kokonaiskävijämäärä on ollut noin 70 000, mutta vuonna 2020 jäätiin 26 000 kävijään. Sinfoniasarjan täyttöaste oli tilanteesta huolimatta 85 prosenttia. Syyskauden aikana kapasiteetiltaan koronaturvalliseksi pienennetyn katsomon täyttöaste nousi lähes sataan.

Verkkotapahtumilla ja elokuussa tehdyllä 30 kaupunkikonsertin sarjalla onnistuttiin löytämään uusia kanavia kohdata yleisöjä ja tuoda musiikin iloa poikkeavaan vuoteen. Orkesteri lähetti vuonna 2020 yhteensä ennätykselliset 29 verkkokonserttia.  

Lapsia ja nuoria kävi konserttitalon tapahtumissa vain noin 900 aiempien vuosien 15 000 sijasta. Syksyn aikana orkesteri kuitenkin lähetti lastenkonserttilähetyksiä suoraan koululuokkiin, missä Sagas Orchestral Fantasy Music ja Symphonic Ellington livestriimejä seurasi yli 8 000 kouluikäistä. Maaliskuussa kapellimestari, pianotaiteilija ja säveltäjä Olli Mustonen nimitettiin orkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuoden 2021 alusta alkaen.

Kaupunginhallitus teki päätöksen uudesta konserttitalosta ja sen allianssihankintaprosessi etenee. Orkesterin henkilöstö on alusta lähtien ollut tiiviisti mukana projektissa.

Liikuntapalvelut 

Liikuntapalvelujen toiminnan pääsisältöinä olivat liikuntapalvelujen kohderyhmälähtöinen kehittäminen, liikuntapaikkaverkon ylläpito ja suunniteltu kehittäminen sekä liikuntatilojen vuoronvarausprosessien edistäminen.

Liikuntapaikat olivat suljettuna 13.3. alkaen. Ulkoliikuntapaikat avattiin käyttöön 14.5. ja sisäliikuntapaikat 1.6. alkaen. Loppuvuodesta liikuntapaikat olivat suljettuina 16.–27.12. Lisäksi yli 20-vuotiaiden varatut liikuntapaikkavuorot peruttiin 3.12. alkaen huippu-urheilua lukuun ottamatta. Suluista huolimatta liikuntapaikoilla ja -palveluissa tilastoitiin yli 1,1 miljoonaa käyntiä. Ulkoliikuntapaikkojen käyttö lisääntyi huomattavasti sisätilojen ollessa kiinni.

Impivaaran uimahallin henkilökunta toteutti uimahallin sulkuaikana 133 virtuaalista jumppaa. Videoita oli tammikuun 2021 puoliväliin mennessä katsottu noin 130 000 kertaa ja ne ovat tavoittaneet yli 370 000 henkilöä. Ikäihmisille kehitettiin innovatiivisia uusia toimintamuotoja kuten alueelliset parvekejumpat ja jumppaohjelmien levitys ateria- ja kauppakassitoimitusten yhteydessä.

Liikkuva koulu- hankkeen päätyttyä toiminta on vakiintunut osaksi liikunnallisen elämäntavan osaston toimintaa. Lasten liikunnan laatutekijöiden edistäminen seuroissa -hanketta toteutettiin suunnitelmien mukaisesti seurojen toimintasuunnitelmien toteutumista tukien. Voimaa Vanhuuteen-hankkeen toimintoihin vaikutti merkittävästi koronavirusepidemia ja voima- ja tasapainoharjoittelun tehoryhmiä toteutui vain noin 60% suunnitelluista.

Laaja liikuntapaikkaverkkoselvitystyö jatkui mm liikuntaolosuhdekyselyillä, joihin vastasi 218 kuntalaisen ja 45 koululiikunnan edustajan lisäksi 90 seuratoimijaa. Kyselyillä selvitettiin mm. Turun kaupungin liikuntapaikkaverkon kehityskohteita sekä seurojen harjoitustilatarpeita.

Nuorisopalvelut   

Korona-ajan poikkeuksellinen tilanne ja palvelujen rajoitukset vaikuttivat merkittävästi nuorisopalvelujen toimintaan ja palveluihin. Rajoituksista huolimatta lapsille ja nuorille oli kuitenkin läpi vuoden tarjolla palveluja ja toimintaa. Vuosi tuotti useita uusia palvelukokeiluja sekä nuorisopalvelujen organisaation uudelleen muokkaamista poikkeusajan vaatimuksia vastaavaksi. Alueellisessa nuorisotyössä yhtenäistettiin vahvasti alueellisen nuorisotyön käytäntöjä ja työmuotoja sekä kirkastettiin perustehtävää. Alueelliset nuorisotilat toimivat tärkeinä nuorten olohuoneina. Esimerkiksi Turun suurimmassa nuorisotilassa Runosmäessä käytiin viime vuonna 36 000 kertaa. 

Osallistuva budjetointi (OBU) toteutui 80 % nuorisotiloilla. Monitoimitila-konseptin työstö saatiin valmiiksi. Uutta työpajamuotoa kehittävä Digipoint-hanke käynnistyi. Kulttuurisen nuorisotyön yksikössä vahvistettiin osallistavaa työotetta ja selkeytettiin yksikön perustehtävää.

Nuorisopalvelujen toimipisteissä vierailtiin yhteensä 261 000 kertaa. Luku on lähes 360 000 käyntikertaa vähemmän kuin vuonna 2019.  Kävijäluvuissa näkyy selvästi korona-ajan palvelurajoitukset sekä lasten ja nuorten käyttäytymisen muutokset. Toisaalta uudet palvelumuodot esimerkiksi katutyössä ja verkossa tavoittivat uusia lapsia ja nuoria ja yksilölliset kohtaamiset kasvoivat yli 6 500 kohtaamiseen. Lisäksi uusien verkko- ja somepalvelujen kautta kohdattiin lapsia ja nuoria 17 500 kertaa.

Liite 1Kirjastopalvelujen operatiivisen sopimuksen 2020 tavoitteiden toteutuminen

Liite 2Museopalvelujen operatiivisen sopimuksen 2020 tavoitteiden toteutuminen

Liite 3Kaupunginorkesterin operatiivisen sopimuksen 2020 tavoitteiden toteutuminen

Liite 4Hallintopalvelujen operatiivisen sopimuksen 2020 tavoitteiden toteutuminen

Liite 5Liikuntapalveluiden operatiivisen sopimuksen 2020 tavoitteiden toteutuminen

Liite 6Nuorisopalveluiden operatiivisen sopimuksen 2020 tavoitteiden toteutuminen

Oheismateriaali 1Vapaa-aikatoimialan talouden ja toiminnan vuosiraportti 2020

Oheismateriaali 2Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden seuranta TP2020 vapaa-aikatoimiala

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta merkitsee talouden ja toiminnan vuosiraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.