Liikuntalautakunnan lausunto Turun ratapiha-hankkeen asemakaavamuutoksesta

Liikuntapaikkapäällikkö Oskari Nummi:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitus pyytää lausuntoanne alla esitetylle alueelle laaditusta, 28.8.2020 päivätystä asemakaavanmuutosehdotuksesta.

Asemakaavanmuutosehdotus; Pohjolan kaupunginosan kortteliin 28, korttelin 29 tonteille 7 ja 8 sekä liittyville katu-, katuaukio-, silta- ja liikennealueille (os. Köydenpunojankatu ja Ratapihankatu) Turku

Kuvaus alueesta

Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Turun keskustan tuntumassa. Alue on pääosin ratapiha-aluetta sekä VR:n konepajatoiminnalta vapautuvaa varikko- ja konepaja-aluetta. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Pietari Valdin kuja, Junakatu sekä osia Köydenpunojankadun, Vaunukadun, Veturikadun ja Ratapihankadun katualueista.

Suunnittelualueella sijaitsee eri-ikäisiä rautatietoimintaan liittyviä varikko- ja huoltorakennuksia, osa junien lähtölaitureista, autonlastauslaiturit, ratapihan ylittävä Humalistonsilta

sekä Ratapihankadun varrella sijaitseva ns. sähkötalo.

Suuri osa alueesta kuuluu Turun rautatieympäristöt –nimiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Osa alueen rakennuksista on suojeltu. Köydenpunojankatu ja Ratapihankatu ovat osa kaupungin keskustaa kiertävää pääkatuverkostoa.

Suunnittelualueen pinta-ala on 17.2 ha. VR-Yhtymä Oy omistaa alueen luoteis- ja kaakkoisosan alueet, Liikennevirasto omistaa keskellä olevan raide- ja laiturialueen, KOY Turun Köydenpunoja korttelin 29 tontin 7 eli Logomon kiinteistön ja KOY Turun Pajakatu omistaa korttelin 29 tontin 8 Logomon länsipuolella. Kaupunki omistaa katualueet.

Suunniteltuja toimintoja alueelle

Kaava-alueelle on esitetty sijoittuvan korkeaa ja tiivistä asuinrakentamista, tapahtuma-areenana toimiva merkittävä jäähalli, sen yhteydessä toimiva elämyskeskus ja hotelli sekä muuta kaupallista toimitilaa ja toimistotilaa. Kaava on tiivistä rakentamista ja tehokkuusluku on suuri, joten myös asiakasmäärät alueella ovat suuret.

Suunnitelmat pohjautuvat perusajatukseen, jossa näin lähellä keskustaa sijaitseva vilkas alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen avulla sekä toissijaisesti henkilöautoilla. Alueelle ei tulla rakentamaan kovinkaan merkittävissä määrin paikoitustilaa vaan suurin osa asiakkaista lasketaan tulevan alueelle joko joukkoliikenteen avulla tai kevyenliikenteen väyliä pitkin.

Alueen kevyenliikenteen verkoston tila

Nykyiset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet keskustasta ratapihan pohjoispuolelle ovat varsin huonot. Logomonsillan toteuttaminen parantaa jalankulun mutta ei juurikaan pyöräilyn yhteyksiä.

Pohjolan ja keskustan välillä kulkevaa pyöräliikennettä palvelevat Koulukadun ja Aninkaistensillan kautta kulkevat pyörätiet. Kummallakin näistä väylistä kävely ja pyöräily kulkevat erittäin vilkkaan autoliikenteen välittömässä läheisyydessä. Ratapiha-alueen ylittää Humalistonsilta, mutta sen päissä olevat portaat rajoittavat sillan käyttöä pyöräliikenteeltä ja liikuntaesteisiltä.

Lisäksi pyöräteitä on radan suuntaisilla Köydenpunojankadulla ja Ratapihankadulla. Köydenpunojankadun itäpäässä molemmilla reunoilla on jalankulku- ja pyörätiet. Näistä rata-

pihan puoleinen pyörätie päättyy Pietari Valdin kujan kohdalla. Ratapihankadun keskustan puoleisella reunalla on jalankulku- ja pyörätie. Kadun ratapihan puoleisella reunalla ei ole nykyään jalkakäytävää tai pyörätietä.

Turkulaisten aktiivisuuden lisääminen ja terveyden edistäminen

Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että myös arkiaktiivisuutta saadaan edistettyä. Arkiaktiivisuudella tarkoitetaan esimerkiksi työmatkojen kulkemista pyöräillen tai kävellen ja välttämällä yleisellä tasolla istumista ja paikallaoloa. Arkiaktiivisuuden lisääntymisen kautta voidaan edistää merkittävästi myös terveyden edistymistä tai toisaalta sairastavuuden vähentymistä. Kevyenliikenteen olosuhteisiin ja niiden palveluiden houkuttelevuuteen satsaamalla voidaan siis vaikuttaa myös ihmisten liikkumistottumuksiin.

Tulevia merkittäviä panostuksia tarvitaan kevyenliikenteen verkostoihin

Kaava-alue tulee lisäämään merkittävästi keskustan vetovoimaisuutta ja koska lähtökohtana on, että asiakkaat lisäävät joukkoliikenteen ja kevyenliikennemuotojen käyttöä alueelle tulee näihin verkostoihin tehdä merkittäviä satsauksia tulevaisuudessa.

Polkupyöräyhteyden Ratapiha-alueen ympärillä tarvitsevat merkittäviä panostuksia kevyenliikenteen verkoston kehittämiseksi. Radan suuntaisesti tulisi saada laadukkaampi pyöräily-yhteys ratapihakadun varteen sekä Humalistokadun pyöräily-yhteyttä tulisi laaduntaa entisestään. Myös alueen pohjoispuoleiset pyöräilyn pää- ja lähiverkostot tulee olla kehityksen painopistealueena.

Myös turvallisia ja viihtyisiä kävelypainotteisia katuosuuksia tarvitaan lisää, jos joukkoliikennettä hyödyttäville asiakkaille sekä omat autonsa keskustan suunnassa sijaitseviin pysäköintilaitoksiin jättäville asiakkaille saadaan riittävän leveät kulkuväylät keskustan suunnasta kohti ratapiha-aluetta.

Eräs kehitettävä asia on polkupyörien tarvitsemat turvalliset ja laadukkaat pysäköintialueet, johon voi jättää polkupyöränsä ja muut kevyenliikenteen kulkuvälineet turvallisesti säilytettäviksi. Nämä laadukkaat pysäköintitilat kevyelle liikenteelle ohjaavat myös asiakkaita saapumaan keskustaan ja sen viereiselle ratapiha-alueelle kestävillä liikkumismuodoilla. Ilman näitä ei liikkumismuodosta saada riittävän houkuttelevia.

Keskustan tiheällä kaava-alueella kevyeen liikenteen tarvitsemaa lisätilaa on mahdollista ottaa vain muuttamalla keskusta-aluetta vähemmän henkilöautoliikennettä suosivaksi. Tämä tarkoittaa kävelykatuosuuksien lisäämistä sekä kadunvarsipysäköinnin merkittävää vähentämistä.