Liikuntapaikkapäällikkö Oskari Nummi:

Kaupunkiympäristötoimiala pyytää eri viranomaisilta lausuntoa 30.6.2020 päivätystä Yleiskaava 2029 -ehdotuksesta.

Yleiskaavalla ohjataan pääpiirteisesti kaupunkiympäristön ja liikennejärjestelmien kehittämistä ja sijoittumista sekä sovitetaan yhteen monia toimintoja, esimerkiksi asuinalueet, työpaikat, joukkoliikenteen ja virkistysalueet. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2029. Yleiskaava suuntaa kasvua valitun Kasvukäytävät kehityskuvan (kh23.11.2015 § 494) mukaisesti pääasiassa keskustaan ja joukkoliikenteen pääreittien varsille. Turku tavoittelee 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa vuoteen 2029 mennessä. Yleiskaavaehdotus on valmisteltu näistä lähtökohdista.

Yleiskaava 2029 -ehdotus koostuu kahdeksasta kartasta sekä kaavaselostuksesta. Yleiskaavan yhteydessä on laadittu keskustan liikenneverkon vaihtoehtotarkastelu. Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon ripeä muutos mukaisesti. Lausuntojen jälkeen yleiskaavakaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville syksyllä, jolloin kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Yleiskaavakartat ovat nähtävänä Turun seudun karttapalvelussa:

https://opaskartta.turku.fi/ims

Kaavaselostus sekä kaavaan liittyvät selvitykset ja muut taustamateriaalit löytyvät Turun kaupungin sivuilta: Yleiskaavan 2029 selvitykset ja vuorovaikutus, osoitteesta:

www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/yleiskaava-2029/yleiskaavan-2029

Ajankohtaista liikuntaolosuhteiden kehittämisessä

Turun kaupungin liikuntaolosuhteiden vuodesta 2019 alkaen valmistellun päivityssuunnitelman on tarkoitus valmistua 2020 vuoden loppuun mennessä. Tarve liikuntaolosuhteiden laajemmalle tarkastelulle on syntynyt sen vuoksi, että suuri osa merkittävistä liikuntaolosuhteista kuten Impivaaran jäähalli, Impivaaran jalkapallohalli, Samppalinnan palloiluhalli, Alfan liikuntakeskus, Petreliuksen uimahalli ja eräät muut ovat tulossa käyttöikänsä päähän 5-10 vuoden aikana. Merkittävien liikuntaolosuhdehankkeiden tulee olla osa kehittyvää kaupunkirakennetta.

Liikuntaolosuhteet osana kaupunkirakennetta

Yleiskaava 2029 ehdotuksessa kaupunki suuntaa kasvua keskustaan ja kasvukäytävien äärelle osana valittua kehityskuvaa. Isot liikuntahallit ja keskukset tulee sijoittaa tulevaisuudessa kaupungin hyväksytyn rakennemallin mukaisesti paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa kestävillä liikkumismuodoilla ja osana kaupungin kehittyvää kaupunkirakennetta. Kehittyviä alueita ovat olemassa olevien suurten liikuntakeskittymien (Kupittaa, Urheilupuisto ja Impivaara) lisäksi myös Itäharju, Linnakaupunki ja yleiskaava 2029 ulkopuolinen alue Hirvensalo.

Kupittaan liikuntakeskittymän itäiseen laitaan Lemminkäisenkadun puoleinen osa puistoa on nyt merkitty VU-1 alueeksi, jolle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoja sekä niihin liittyvää yritys-, majoitus-, tutkimus-, opetus- ym. toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Tämä merkintä on hyvä muutos aiempaan VU-merkintään nähden, sillä Kupittaan liikuntakeskittymään kohdistuu merkittäviä uudistamispaineita. Kupittaan liikuntakeskittymä on jo nyt monipuolinen, mutta sitä voidaan yhä edelleen kehittää ja ottaa osaksi voimakkaasti uudistuvaa Tiedepuiston aluetta. Tällä tavoin voi Turku olla edelläkävijä liikuntapalveluiden tuottamisessa valtakunnallisella tasolla.

Erityisolosuhteita kuten jäähalleja, uimahalleja ja suuria liikuntahalleja tulee sijoittaa tulevaisuudessa eri puolille kaupunkia, jotta mm koulujen on helpompi tukeutua niihin osana liikunnanopetusta. Tällä tavalla taataan myös tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan ja luoda aktiivista elämäntapaa ilman, että tarvitsee kulkea kaupungin toiselta laidalta toiselle liikuntaolosuhteiden vuoksi.

Liikunnan perusolosuhteiden kehittyminen tulee turvata laadukkaina, monipuolisina ja riittävän kokoisina liikuntaolosuhteina isojen asuinalueiden yhteydessä. Koulujen yhteyteen on sijoitettava aina sekä ulko- että sisäliikunnanolosuhteet, jotka palvelevat kaikkia kuntalaisia. Tällä tavoin voidaan saada asukkaat omaksumaan liikunnallinen elämäntapa kestävällä ympäristöystävällisellä tavalla lähellä kotia. Mitä suurempi kouluyksikkö on sitä isommat ja monipuolisemmat tulee olla myös liikuntaolosuhteet. Tällä rakenteella päästään parhaimmillaan tilanteeseen, jossa liikuntaolosuhteita käytetään ympäri vuoden aamusta iltaan ja tilat ja olosuhteet ovat tehokkaassa asukkaiden käytössä ilman pitkiä siirtymämatkoja.

Linnakaupungin alue on yksi kaupungin voimakkaasti kehittyvistä alueista ja alue tulisi nähdä myös merkittävänä liikuntaolosuhteiden kehittyvänä alueena. Tällä hetkellä keskusta-alueen länsipuolella on erittäin iso puute liikuntaolosuhteista. Keskusta-alueen länsipuolella asukasmäärät kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi ja läheisyydessä ei tällä hetkellä ole liikunnan laadukkaampaa keskittymää. Liikunnallista elämäntapaa ei voida saavuttaa, ellei lähialueelta löydy riittävän monipuolisia ja viihtyisiä olosuhteita. Liikuntaolosuhteille tulee osoittaa Linnakaupungin kehittyvältä alueelta riittävästi tilaa, jotta asukkaita lähellä olevia liikuntapalveluita voida tällä puolella kaupunkia järjestää.

Liikenne

Yleiskaava 2029 ehdotuksessa on hyvää, että polkupyöräilyn edistämiseen ja kevyenliikenteen kehittämiseen panostetaan merkittävästi. Verkosto on silti osin vielä katkonainen ja sitä tulisi jatkokehittää yhä eheämmäksi sekä pääväylien että lähiverkoston osana.

Kevyen liikenteen verkostoon on satsattava tulvaisuudessa voimakkaasti ja siitä tulee luoda houkutteleva vaihtoehto liikkumiselle. Kestävien liikkumismuotojen viimeaikainen kehitys, sähköavusteisten polkupyörien tapaisilla ratkaisuilla, antaa mahdollisuuden saavuttaa arkiaktiivisuudessa ja ympäristöystävällisyydessä uusia ulottuvuuksia. Turvallisten ja laadukkaiden pääväylien lisäksi tarvitaan myös kaupunkikeskustaan eheämmät ja turvallisemmat väylät, joiden avulla liikkuvuus kävellen ja muilla kevyenliikenteen keinoilla taataan läpi kaupunkikeskustan. Tämä tulee vaatimaan entistä isompia satsauksia kävelykeskustan suuntaan ja autoliikenteeltä tulee osoittaa tilaa kestävimmille liikkumistavoille.

Liikkumismuotojen muuttuessa tulee myös rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa panostaa siihen, että pyörille ja muille vastaaville liikuntavälineille on riittävästi tilaa tonttien sisällä ja katujenvarsilla ja myös että välineitä voidaan säilyttää turvallisesti ilman ilkivallan vaaraa. Tämä on huomattavasti helpompi ja vähemmän tilaa vaativa vaihtoehto kuin autopaikoitus, joten se on paremmin huomioitavissa maakäytön ja liikenteen suunnitelmissa.

Polkupyöräilyn lähiverkoston yhtenäistäminen on polkupyöräilyn laatukäytävien ohella keskeisessä roolissa, kun mietitään kaikkien asukkaiden liikkumismuotoihin vaikuttamista. Ulkoilureittien osittainen ottaminen ratkaisuksi lähiverkoston yhtenäistämisessä tulee ottaa tarkasteluun. Talviaikana osa ulkoilureiteistä on hiihtolatuina, jolloin pyöräilyä ja kävelyä niillä ei voi sallia, mutta muuten nämä ulkoilureitit voidaan nähdä mahdollisuutena kehittää entistä laajempaa ja yhtenäisempää kevyen liikenteen ja polkupyöräilyn lähiverkostoa.

Merkittävät virkistysväylät polkupyöräilyyn ja kävelyyn sekä juoksuun saadaan kulkemaan jokirannan myötäisesti, mikä vehreänä, ympäristöltään houkuttelevana alueena entisestään ohjaa ihmisiä siirtymään kestävämpiin liikkumismuotoihin työmatkaliikenteessä ja vapaa-aikana. Tämä osaltaan edistää kaupunkilaisten aktiivisuutta ja hyvinvointia. Jokirantaa voidaan lisäksi kehittää entistä pidemmältä matkalta osana monipuolista virkistyspalveluita tarjoavaa aluetta.

Uudet kevyenliikenteen sillat Lauttarannassa, Raunistulassa, Agricolankadulla sekä Kupittaan ja Itäharjun välillä ovat tärkeitä osia kaupungin polkupyöräilyn ja kevyenliikenteen kehittymisessä.  Niiden liittymisliikenteeseen tulee panostaa keskeisesti, jotta niiden avulla saavutetaan mahdollisimman suuri houkuttelevuus siirtyä kestävämpiin liikkumismuotoihin.

Muita huomioita

Kaupunki on selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa uimaranta Korppoolaismäkeen Aurajoen rantaan ja se on merkitty osaksi yleiskaava 2029 ehdotusta. Uimarannat tulee suunnitella siten, että niitä on turvallista käyttää ja niiden valvottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Liikunnan näkökulmasta esitetty alue soveltuu lähinnä virkistystäytymis- ja puistoalueeksi, mutta varsinaiseksi uimiseen tarkoitetuksi alueeksi se on liian pieni ja valvonnan sekä turvallisuuden näkökulmasta puutteellinen. Olosuhdetta kannattaa silti vaalia osana viheraluetta ja viihtyisää kaupunkirakennetta.

Kärsämäen urheilupuiston alue, Varissuon keskuspuiston alue, Hepokullan kenttä sekä Paattisten urheilukentän alueet on nyt, luonnosvaiheeseen verrattuna merkitty kokonaisuudessaan V-alueeksi, joka on erinomainen asia ja tarjoaa nyt asuinalueelle riittävän suuren kehittyvän alueen aktiiviseen vapaa-ajan viettoon.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta kiittää lausuntopyynnöstä ja tehdystä yleiskaavatyöstä sekä antaa Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalle edellä olevan lausunnon Turun yleiskaava 2029 -ehdotuksesta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lahden ehdotuksesta Lehtosen kannattamana.