Talouspäällikkö Ilkka Mäkynen, kehittämispäällikkö Heini Parkkunen, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Päivi Ahvenainen 18.2.2020:

Kuntalain 115 §:n mukaan tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja kuntakonserniin liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa.

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2019 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätöksen raportointiin sisältyy kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet.

Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle toimialojen strategisissa sopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden toteutuminen ja tiedoksi annettavat tunnusluvut.

Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimialan nettokäyttömenot (toimintakate) alittuivat suunnitellusta 2,8 miljoonalla eurolla. Kulttuurilautakunnan osuus alituksesta oli 2,1 miljoonaa euroa, liikuntalautakunnan 0,6 miljoonaa euroa ja nuorisolautakunnan 0,1 miljoonaa euroa. Koko toimialalla nettokäyttömenojen kasvua oli 1,9 miljoonaa euroa (3%) edelliseen vuoteen verrattuna.

Museolle ja orkesterille vuoden 2018 tuloksen perusteella päätettyjä lisämäärärahoja (0,7 milj.€) ei käytetty vuoden 2019 aikana. Määrärahan on tarkoitus siirtyä vuoden 2021 valmisteluu vuodelle 2020. Korotetut asiakasmaksut hyvien kävijämäärien kanssa toivat 0,85 milj.€ budjetoitua enemmän maksu- ja myyntituloja.

Kun huomioidaan hankerahoituksen budjetoitua suurempi toteutuminen, toimintamenot toteutuivat 0,9 miljoonaa euroa suunniteltua pienempänä, joista henkilöstökorvaukset muodostivat 0,32 miljoonaa euroa ja muiden henkilöstökorvausten suunniteltua parempi toteutuminen 0,23 miljoonaa euroa.

Vapaa-aikatoimialan käyttöomaisuusinvestointeihin käytettiin viime vuonna 0,4 miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän.  Merkittävin syy oli sähköisen kirjastoauton valmistumisen siirtyminen vuodelle 2020 ja pääkirjaston muutostöiden osittainen siirtyminen vuodelle 2020.

Koko vapaa-aikatoimialan henkilötyövuosien määrä oli 610,2 htv, mikä alitti talousarvioon määritellyn tason (TA19 618,5 htv) 8,3 htv:llä. Vuoden 2018 tilinpäätökseen nähden henkilötyövuosien määrä kuitenkin kasvoi 6,5 htv:llä (TP18 603,7). Pääosa kasvusta oli nuorisolautakunnan alaisessa toiminnassa, jossa se selittyy osin avoinna olleiden ja muutoksen alaisten vakanssien täyttämisellä ja osin tilapäisen työvoiman käytöllä.

Henkilöstön työhyvinvointia tukevan Henkilöstö voimavarana –ohjelman painopistealueiden mukaisia ja erityisesti vapaa-aikatoimialalle merkityksellisiä tavoitteita edistäviä toimenpiteitä toteutettiin vuonna 2019 palvelualueilla kattavasti. Kaikki asetetut tavoitteet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joita on tarkoituksenmukaista työstää useampana vuotena peräkkäin. Samojen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä tullaankin jatkamaan edelleen vuonna 2020.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset mittarit toteutuivat käyntimäärien osalta tavoitteiden mukaisesti tai paremmin. Kahden mittarin osalta tavoitteet eivät toteutuneet. Avustusta saaneiden nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien määrä jäi 36:lla tavoitteesta. Nuorisopalveluissa avustusjärjestelmän uudistus aiheutti saatujen avustushakemusten määrän laskun. Lisäksi nuorisovaltuuston Itse tehty -rahan hakemukset laskivat huomattavasti edellisvuodesta. Kirjaston käyttäjäkoulutuksen osanottajamäärä arvioitiin vuodelle 2019 liian korkeaksi. Osanottajamäärä jäi tavoitteesta 1 559:llä.

Tiedoksi annettavat tunnusluvut

Kirjaston nettomenot asukasta kohti ovat pienentyneet vuodesta 2016 lähtien joka vuosi. Orkesterin vuodesta 2014 lähtien. Asukkaiden tyytyväisyys kulttuuripalveluihin pysyi edellisvuosien korkealla tasolla.

Kaupunkipalvelututkimuksen mukaan 18–79-vuotiaista kuntalaisista kulttuuripalveluiden (teatteri, musiikki ja taide) käyttäjiä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Kulttuuripalveluita kohderyhmästä käytti edellisen 12 kk:n aikana 66,5% (2018: 67,5%). Kirjastopalveluiden käyttäjiä oli kuntalaisista neljä prosenttiyksikköä ja museopalveluiden kolme prosenttiyksikköä enemmän. Kulttuurin avustukset kasvoivat noin kolmella eurolla asukasta kohti.

Asukkaiden tyytyväisyys liikuntaolosuhteisiin ja liikuntapalveluista tiedottamiseen pysyi edellisen vuoden tasolla. Liikunta-avustuksia saaneiden urheiluseurojen harrastajamäärät olivat pienessä laskussa. Vuonna 2019 harrastajia oli 67 765 ja edellisenä vuonna 69 765. Liikuntapaikkojen kävijämäärät kasvoivat. Kaikissa yleisölle avoinna olevissa tiloissa kävijöitä oli yhteensä 1,663 miljoonaa (2018: 1,6 milj.).

Nuorisopalvelujen toimipisteiden ja palvelujen käyntikerrat olivat edellisvuotta suuremmat. Kasvua oli 9 688 käyntikertaa.

Toimialan strategisen sopimuksen toteutuminen

Vapaa-aikatoimialan päämääränä on Aktiivisuus elämäntavaksi, jota toteutettiin monipuolisten palvelujen avulla. Toimiala teki määrätietoisesti työtä asukkaiden hyvinvoinnin ja aktiivisen elämäntavan edistämiseksi kehittämällä helposti saavutettavia, kiinnostavia ja viihtyisiä palveluita yhteistyössä ja asukkaita osallistaen Toimialan kävijämäärien ja käyntikertojen perusteella mitattuna kaupunkilaiset käyttävät ahkerasti Turun monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluja. Kokonaiskäyntikertoja vapaa-aikatoimialan palveluissa oli kaikkiaan 4,9 miljoonaa vuonna 2019.

Toimialalla on neljä kaikille palvelualueille yhteistä painopistettä: aktiivisuuden edistäminen, kumppanuudet, digitaalisten medioiden hyödyntäminen sekä kansalaistaidot ja saavutettavuus, joita koordinoidaan toimialan hallinnosta käsin. Aktiivisuuden edistämisessä aloitettiin vuonna 2019 palvelualueiden yhteistyön tiivistäminen ”törmäyttämällä” työntekijöitä yhteisten teemojen kuten yksinäisyyden torjunnan tai asiakasraatien kehittämisen tiimoilta. Muiden painopisteiden edistämisen osalta kokonaiskoordinaatio, roolit ja vastuut on vielä sopimatta. Tästä huolimatta palvelualueilla toteutettiin useita kymmeniä painopisteitä tukevia kehittämisprojekteja.

Vapaa-aikatoimialalla selvitettiin laajasti mielekkään harrastustoiminnan kehittämistä lapsille ja nuorille asuinalueilla, koulupäivien yhteydessä ja muissa toimipisteissä sekä tutustuttiin Islannissa käytössä olevaan tapaan ohjata taloudellinen tuki suoraan lapsille ja nuorille.

Asukkaille suunnatussa vuosittaisessa kaupunki- ja kuntapalvelukyselyssä (FCG) vastaajien käyttämien ja parhaiten hoidettujen palvelujen joukossa olivat mm. kirjaston, museon, liikunnan palvelut. Tyytyväisimpiä oltiin kirjastopalveluihin. Kaikilla palvelualueilla toteutettiin syksyllä myös asiakaskyselyt (FCG). Palvelujen käyttäjät ovat kautta linjan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä toimialan palveluihin.

Vapaa-aikatoimialan tapahtumat ja palvelut rakensivat uudistuvaa kulttuurikaupunkia ja kaupunkikulttuuria sekä turkulaisille että tarjoten samalla elämyksiä myös matkailijoille. Turku toteutti ulkoisen arvioinnin hyödynnettäväksi, kun vuonna 2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta kulttuuripääkaupunkivuodesta.

Palvelualueiden toiminnan toteutuminen

Liikuntapalvelut kannusti kaikkia asukkaita liikkumaan ja tarjosi siihen erinomaiset olosuhteet. Liikunnan keskeisimmät onnistumiset olivat lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden liikuntatoiminnan kehittämisessä. Vuona 2019 liikuntapaikkakäyntejä tilastoitiin 1 663 000, joka oli yli 60 000 käyntiä enemmän kuin vuonna 2018. Liikkuva koulu -projektin päätyttyä toiminta on vakiintunut osaksi liikunnallisen elämäntavan yksikön toimintaa. Liikekerhoja peruskoulussa toteutettiin yhteensä 377 kappaletta. Yläkouluissa aloitettiin syksyn aikana tiistai-iltapäivien harrasteaikaikkuna, johon liikuntapalvelut tuotti yhdeksälle koululle lajikokeilun yhteistyössä kymmenen seuran tai yksityisen palveluntuottajan kanssa. Voimaa vanhuuteen -toiminnan voima- ja tasapainoharjoittelun tehoryhmät olivat erityisen suosittuja. Kahdeksan viikon kursseja järjestettiin eri puolilla kaupunkia yhteensä 42 kappaletta. Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia ja toimintatapa edistää yli 75 vuotiaiden toimintakykyä. Yksilöllistä prosessimuotoista liikuntaneuvontaa tarjottiin viiden neuvojan toimesta. Neuvontaan osallistui vuoden aikana 100 asiakasta. Neuvonnan kohderyhmäkuvausta on tarkennettu ja käynnistetty neuvonnan tukipalveluiden kehittämistyö. Liikuntapalvelujen Lasten liikunnan laatutekijät -projektiin osallistui yhteensä 16 turkulaista seuraa ja 19 jaostoa sekä 33 valmentajaa ja ohjaajaa. Uusia seuroja ja jaostoja oli mukana kahdeksan. Toiminnassa keskeisenä oli mentorointimalli ja lisäksi asiantuntijaluentoja sekä valmentajafoorumi. Turku Future Sports -hanketta edistetiin suunnitellusti verkostotoimijoiden kanssa. Keväällä 2019 tehdyn kyselyn perusteella 74 yritystä on kiinnostunut TFS-yhteistyöstä. Liikuntapalveluiden lisäksi mukana on myös muita vahvoja liikuntakulttuurin kehittäjiä, kuten Turun ammattikorkeakoulu, Paavo Nurmi –keskus ja Turun Seudun Urheiluakatemia.

Nuorisopalvelut tuotti turkulaisille lapsille ja nuorille vapaa-ajan palveluja monenlaisissa toimintaympäristöissä ja nuorisopalveluiden toimipisteissä ja tapahtumissa käyntejä oli yli 620 000. Nuorisopalvelujen etsivässä nuorisotyössä kumppanuustoimintaa päivitettiin ja rekrytoitiin yksi uusi kumppani. Alueellisessa nuorisotilatoiminnassa ja Hansakorttelin Pop Up toimintojen palveluntuottajat kilpailutettiin. Skeittihalli Cubessa aloitettiin tiivis yhteistyö alan harrastajajärjestöjen kanssa ja osa Cuben toiminnan järjestämisestä on siirtynyt yhdistysten vastuulle. Lastenkulttuurin palveluja, kuten harrasteryhmätoimintaa Seikkailupuistossa, Vimmassa ja aluenuorisotiloilla toteutettiin yhteistyössä yhdistysten ja vapaan taidekentän toimijoiden kanssa. Nuorisopalvelujen nuorten työpajatoiminnassa jatkui koko vuoden oppimisympäristöjen kuvaaminen. Kuvaukset saatiin valmiiksi vuoden 2019 lopulla. Etsivässä nuorisotyössä päivitettiin koulupudokastoimintamalli ja aloitettiin kokeilujalkautumiset Kelaan ja Ohjaamoon. Nuorten kesätyömahdollisuuksista tiedottaminen toteutui yhtenä isona alle 18-vuotiaiden kesätyötapahtumana alkuvuonna sekä nuorisotiloihin ja nuorten työpajalle jalkautumisena. Syvälahden ja Ypsilonin monitoimitiloissa vahvistettiin taloissa toimivien toimialojen yhteistyötä. Vapaa-aikatoimialalla paneuduttiin erityisesti kirjasto- ja nuorisopalveluiden keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Samalla valmistauduttiin uusien monitoimitilojen (Aunela, Runosmäki) käyttöönottoon. Nuorisopalveluissa toteutettiin koulujen loma-aikoina nuorisotilojen laajennettuja aukioloaikoja mm. Runosmäessä. Etsivän nuorisotyö jalkautui uudelle alueelle. Turku Rock Academy toimintamalli otettiin käyttöön viidessä uudessa kaupungissa.

Kirjaston kehittämistavoitteet olivat Aktiivinen kansalainen, Lukeminen on ilo ja Digimpi kirjasto. Tulosyksiköiden toimenpiteillä toteutettiin tavoitteita onnistuneesti. Kaupunginkirjastossa oli yli kaksi miljoonaa käyntiä ja lainoja kertyi runsaat kolme miljoonaa. Kirjaston sosiaalinen merkitys vahvistui ja lähikirjastojen kävijämäärät kasvoivat vuoteen 2018 verrattuna 12,6%, myös lainaukset kasvoivat lähes 5% ja lukemiseen liittyviä tapahtumia oli lähikirjastoissa yli 200. Lähikirjastoissa aloitettiin tapahtumakonseptin kehittäminen ja lukupiirejä ja vinkkikioskitoimintaa laajennettiin. Yli-Maarian ja Vasaramäen kirjastoihin lisättiin ilta-aukioloaika. Sankarit lukevat (Koko Turku lukee) toteutettiin lokakuussa. Open the Door for Reading, neuvolaprojekti ja Lukemattomat mahdollisuudet -projektit toteutuivat suunnitelman mukaan. Yksinäisyyttä pyrittiin lievittämään useilla eri toimenpiteillä. OmaKirjasto-toiminnassa vietiin kotiin ja asumispalveluihin olemassa olevia digitaalisia palveluita ja apua niiden käyttämiseen. Toteutettiin kaksi uutta Kimmoke-projektia uusien heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien tavoittamiseksi. Lasten kulttuurikeskusten verkostoyhteistyö toteutui suunnitelman mukaisesti ja toimintaa toteutettiin alueellisesti kattavasti. Vankilakirjastotyöhön osallistui 1500 vankia. Kirjaston nuorten palveluiden Stoorin jalkauttaminen lähti käyntiin lähikirjastojen ja nuorisotalojen kartoituksella ja yhteisellä suunnittelulla. Vuoden aikana valmisteltiin avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönottoa laatimalla vaatimusmäärittelyraportti ja kustannusarvio järjestelmämuutokselle. Uutta aineistoa hankittiin 56850 kpl ja 80387 nidettä poistettiin.

Museot ovat merkittäviä ja uudistuvia kaupunkilaisten ylpeydenaiheita ja vierailukohteita. Turkua kehitetään matkailu- ja tapahtumakaupunkina. Kaupungin museoissa ja Brinkkalan galleriassa vieraili 406 000 asiakasta. Museopalveluissa työstettiin vuoteen 2025 ulottuva toimintastrategia. Se kiteyttää toiminnan kahteen linjaan: yhteiskunnallisen tehtävän toteuttaminen ja liiketoiminnallinen kehittyminen rahoituspohjan turvaamiseksi. Historian museon kehittämistyössä sijoituspaikaksi päätettiin Linnanniemi, ja sisällön kehittäminen jatkui. Museopalvelut toteutti syksyllä yhteistyössä Pietarin Eremitaasin kanssa seminaarin ja näyttelyn. Sekä historian museon kehittämiseen että Eremitaasi-näyttelyyn sisältyivät paljon julkisuutta ja positiivista palautetta saaneet kaikille avoimet virtuaalitodellisuuskokeilut VR-lasien kanssa. Näyttelyiden osalta vuosi sujui erittäin hyvin niin palautteen, näkyvyyden kuin kävijämäärienkin osalta. Vuoden kohokohtia olivat mm. WAMX:n toiminnan käynnistyminen sekä Milloin on nyt -näyttely WAMissa. Turun linnan Muutama sananen naisista -näyttely saavutti laajan yleisön ja suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä tutkijoiden ja asiakasraadin kanssa. Tapahtumia kehitettiin rohkeasti ja kohdistettiin niitä uusille asiakasryhmille. Etenkin aikuisyleisölle kohdennettuja avauksia oli runsaasti. Turun linnan Barokkidisco oli yleisöpalatteen mukaan parasta viiteensataan vuoteen. Luostarinmäen kehittämisprojekti eteni aikataulussa.Lisäksi työstettiin uutta kokoelmajärjestelmää yhdessä IT-palvelujen ja tuottajan kanssa sekä aloitettiin museokauppojen ja tilamyynnin jatkokehittänen -projekti.

Kaupunginorkesterilla oli 93 omaa konserttia ja Sinfoniasarjan täyttöprosentti oli 89. Kaupunginorkesteri toteutti ensimmäisenä Suomessa valtakunnallista huomiota saaneen Open Orchestra -tuotannon, jossa yleisö pääsi kulkemaan soittajien keskellä. Kävijämäärä oli yli 10 000, joista yli 5 000 Taidetestaajia (8 luokkalaisia). Myös tässä hyödynnettiin VR-laseja, joita on voitu tuotannon jälkeen käyttää kaupungin vanhusten asumispalveluyksiköissä virtuaalikonserttikiertueilla. Orkesteri taiteellinen panostus kohdistui Salome-oopperaan ja tehtiin sopimus kansainvälisen huippupäävierailijan jatkokaudesta. Merkittäviä olivat myös uusi levytysyhtiöyhteistyö ja Emma-palkintoehdokkuus Beethoven-levytyksestä.

Liite 1Kirjastopalvelujen operatiivisen sopimuksen 2019 tavoitteiden toteutuminen

Liite 2Museopalvelujen operatiivisen sopimuksen 2019 tavoitteiden toteutuminen

Liite 3Kaupunginorkesterin operatiivisen sopimuksen 2019 tavoitteiden toteutuminen

Liite 4Hallintopalvelujen operatiivisen sopimuksen 2019 tavoitteiden toteutuminen

Liite 5Liikuntapalveluiden operatiivisen sopimuksen 2019 tavoitteiden toteutuminen

Liite 6Nuorisopalveluiden operatiivisen sopimuksen 2019 tavoitteiden toteutuminen

Oheismateriaali 1Vapaa-aikatoimialan talouden ja toiminnan vuosiraportti 2019

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta merkitsee talouden ja toiminnan vuosiraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.