Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari, nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, kehittämispäällikkö Heini Parkkunen:

 Yleistä 

Turun kaupungin liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta tekivät opintomatkan Reykjavikiin 28-31.10.2019  tutustumaan ”Islannin malliin”, jolla maassa on saatu vähennettyä nuorten päihteiden käyttöä ja lisättyä liikunnan- ja muuta harrastamista. Opintomatkalle osallistui yhteensä 37 henkilöä (25 luottamushenkilöä ja 12 virkamiestä). Lautakuntien jäsenet ja virkamiehet tutustuivat esitysten ja vierailujen avulla Reykjavikin käytäntöihin lasten ja nuorten liikunnan ja muun harrastamisen edistämisessä. Tutustumiskohteina olivat mm.  Laugardalshöllin liikunta- ja monitoimikeskus, perhepuisto  Familjeparken,  HittHuset nuorisotila  Egishöllissä  sekä Valurin monitoimikeskus.

Kansallisessa hallitusohjelmassa (2019) on asetettu tavoite löytää kaikille lapsille ja nuorille mielekäs harrastus sekä luoda ”Islannin mallista” suomalainen toteutus. Lautakuntien matkaohjelmassa keskeistä oli kuulla ja keskustella ”Islannin mallista” laajasti ja monipuolisesti, jotta mallissa olevia hyviä asioita olisi mahdollista ottaa soveltuvin osin käyttöön myös Turussa.  

Islannin malli ja vapaa-aikakortti

”Islannin mallin” ehkä eniten esillä olleena toteutuksena on ollut lapsille ja nuorille suunnattu kunnan rahallinen tuki harrastamiseen. Opintomatkalla perehdyttiin ”Islannin mallin” kaikkiin keskeisiin osa-alueisiin. Näitä ovat 1) Tiedolla johtaminen, joka tarkoittaa riittävää tietopohjaa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä seurantajärjestelmää (Digital Reykjavik), jolla lasten ja nuorten osallistumista eri harrastuksiin voidaan seurata. 2) Vapaa-aikakortti, jolla lapset ja nuoret voivat käyttää haluamaansa harrastukseen. 3) Yhteisöllisyyden vahvistaminen, jolla perheitä kannustetaan mukaan lasten ja nuorten kasvatukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen, mm. huolehtimalla kotiintuloajoista iltaisin. Toiminnassa halutaan löytää tasapaino koulun, kodin ja vapaa-ajan välille 4) Päätöksentekijöiden sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen, sekä talouden että toiminnan näkökulmista. Kehittämistyö on alkanut 1990-luvulla, tulokset näkyvät nyt ja panostusta tarvitaan edelleen. 

Vapaa-aikakortin saa jokainen 6-18 -vuotias reykjavikilainen vuosittain. Kortin arvo on tällä hetkellä 375 euroa / vuosi. Kortin mahdollistamalla tuella lapset ja nuoret voivat valita itselleen mieluisan harrastuksen, jonka järjestäjälle kaupungin rahoitus ohjautuu. Tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen (liikunta, kulttuuri, virkistystoiminta). Kortilla pyritään mahdollisimman hyvin kattamaan harrastuksen tarjoajan osoittama harrastusmaksu, mutta myös perheille voi tulla maksettavaa, jos harrastaminen on aktiivista tai lajissa korkeat maksut. Kortti toimii digitaalisen alustan (Digital Reykjavik) kautta, johon kuntalainen rekisteröityy ja valitsee kunnan hyväksymän harrastuksen tarjoajan ja kunta maksaa harrastuksen tarjoajalle käyttökerroista. Digitaalisen alustan kautta kortin käyttöä, harrastamisen laajuutta ja lajien suosituimmuutta voidaan myös seurata

Vapaa-aikakortti poikkeaa tällä hetkellä Turussa käytössä olevasta avustusjärjestelmästä, jolla seurat ja muut toimijat saavat vuosittaista tukea toimintaansa. Turun nykyinen toimintatapa ei välttämättä kannusta toimijoita kuulemaan nuorten toiveita siitä mitä ja millaista toiminnan pitäisi olla. 

Määrällisiä ja laadullisia näkökulmia

Islannissa on 350 000 asukasta, joista Reykjavikissa asuu n. 120 000. Kaupungin vapaa-aikatoimialan (liikunta, nuoriso, kulttuuri) budjetti on 7% koko kaupungin budjetista eli n. 70 M€, tuloja n. 2 M€ (sisäänpääsymaksut jne.). Vapaa-aikakortin kustannukset (n. 6,5 M€ / vuosi) eivät sisälly em. perusbudjettiin. Vapaa-aikakortti otettiin käyttöön vuonna 2007 Reykjavikissa ja on laajentunut myös muihin kuntiin. Tällä hetkellä 90% ikäryhmään kuuluvista reykjavikilaisista lapsista ja nuorista käyttää korttia. Kortin etujen lisäksi kaupunki on järjestänyt kuljetuksen ( Fritidsbussen) lapsille, jotka siirtyvät koulupäivän jälkeen joko oman alueensa liikuntakeskuksiin tai kaupungin toiselle alueelle harrastamaan.

Yhteistyö harrastamista järjestävien liikunta- ja muiden seurojen kanssa on keskeistä. Jokaisessa yhdeksässä kaupunginosassa on liikuntakeskus ja siellä operoiva monilajiseura. Kaupunginosien liikuntakeskuksissa harrastaminen on lähellä asukkaita ja sitä arvostetaan. Mukana toiminnassa on noin 75 seuraa/yhdistystä, jotka toimivat edellä mainittujen yhdeksän koordinoivan kaupunginosaseuran kanssa. Reykjavikin kunta tekee seurojen kanssa 3-vuotiset sopimukset. Kaupunkitasoisesti toimiva vastuuyhdistys/-seura (Reykjavik Sports Union) huolehtii toiminnan koordinaatiosta kaupungin tuella. Se myös jakaa liikuntavuorot ja raportoi niistä vapaa-aikatoimialalle.

Toimijalta, joka voi päästä vapaa-aikakortin palvelutuottajaksi edellytetään neljää laadullista asiaa: toimijan pitää olla rekisteröitynyt seura/yhdistys, kaikkien ohjaajien/valmentajien tulee olla koulutettuja ja yli 18-vuotiaita, toimitilojen pitää olla terveystarkastajan hyväksymät ja toimintaa pitää tarjota vähintään 10 kertaa / kausi. Toimintaa järjestetään heti koulupäivän jälkeen. 

Reykjavikin toiminta liikuntapalvelujen näkökulmasta

Islannin ja Reykjakvikin liikuntakulttuurissa keskeistä on vahvalla kaupungin tuella jokaiseen kaupunginosaan sijoittuva hyvätasoinen, monipuolinen ja saavutettava liikuntakeskus. Liikuntakeskuksissa on olosuhteet painottuvat suosittuihin lajeihin. Pääsääntöisesti keskuksissa on jalkapallokenttiä, sisäsaleja palloilulajeille, voimistelu- ja uintiolosuhteita. Kaupunki tukee kaikkien yhdeksän kaupunginosan liikuntakeskuksia, jotta keskukset pysyvät vetovoimaisina omissa kaupunginosissaan. Liikuntakeskuksista osa on kunnallisia ja osa yritysten tai seurojen omaisuutta.

Vapaa-aikatoimiala on vuokralla kunnallisissa liikuntakeskuksissa, sekä ostaa vuoroja yksityisistä tai seurojen keskuksista. Seurojen liikuntavuoroilla lapset ja nuoret liikkuvat keskuksissa maksuttomasti, koska kaupungin vapaa-aikatoimiala vastaa kuluista. Liikuntavuoroista aiheutuviin kuluihin kaupunki käyttää vuositasolla noin 25 mil.€. Tämän lisäksi Vapaa-aikatoimiala maksaa sisäistä vuokraa paikalliselle kiinteistötoimialalle kunnallisista kohteista. Liikuntapaikkoja pyörittävät sekä kaupunki, että seurat henkilöstöllään, riippuen olosuhteen omistajasta tai managerista. Seura voi olla mukana myös pyörittämässä kunnallista liikuntakeskusta.

Seurojen ohjaus- ja valmennusosaamisen pystytään pitämään korkealla tasolla vapaa-aikakortista seuroille tuloutuvan rahan avulla, joka ohjautuu pääsääntöisesti ohjaajien ja valmentajien palkkoihin. Lasten ja nuorten liikunta- ja muihin harrastamisseuroihin kuuluminen on koko lapsuus- ja nuoruusvuosien (6 – 18 vuotiaat) ajan korkeampaa kuin Suomessa. Liikuntaharrastamista ohjaavat myös vahvasti liikunnan ilo, sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. Harrastaminen on mahdollistettu suoraan koulupäivän jälkeen lähellä kotia ja koulua.

Liikuntaseurat maksavat ohjaajille palkkaa, ja he ovat työsuhteessa seuraan. Resurssit palkkoihin tulevat pääosin vapaa-ajankortista seuralle saatavista tuloista. Seurat ovat sitoutuneet toimimaan omassa kaupunginosassaan ja vasta vanhempien ikäluokkien edustusjoukkuevaiheessa harrastetaan kilpaurheilua muualla kuin omassa kaupunginosassa, mikäli joukkuetta ei löydy omasta kaupunginosasta. Päätoimisten ammattivalmentajien määrä ei poikkea oleellisesti esimerkiksi Turusta. Kaikkia lajeja ei voi harrastaa jokaisessa kaupunginosassa, joten harvinaisempien lajien seurat luonnollisesti saavat harrastajansa eri puolilta kaupunkia ja yli kuntarajojen.

Reykjavikin toiminta nuorisopalvelujen näkökulmasta

Islanti on panostanut ennaltaehkäiseviin palveluihin talouden haasteista huolimatta ja se on ollut merkittävä suojatekijä nuorille. Islannissa vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja vanhempien keskeinen yhteisöllisyys oli vahvaa ja perheiden ja nuorten kanssa työskentelevillä oli yhteiset säännöt. Kotiintuloajat ovat lakisääteisiä, ja käytännössä vanhempien katupartiot ja poliisi huolehtivat, että kotiintuloaikoja noudatettiin.

Nuorisotyöntekijöiden ja perheiden yhteydenpito on matalalla kynnyksellä tapahtuvaa ja vanhempia kutsutaan mm. kahville  nuorisotiloille tutustumaan toimintaan ja keskustelemaan työntekijöiden kanssa. Nuorisotyöntekijät soittavat koteihin ilman, että ongelmia nuoren kanssa olisi ilmaantunut. Perheiden yhteinen aika mahdollistuu, koska nuoret ja vanhemmat harrastivat heti koulun/töiden jälkeen ja siihen kannustetaan. Tiivis monialainen yhteistyö ja yhteydenpito, tiedonvaihto sekä vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä. Islannissa avoin alueellinen nuorisotyö päättyy 16-vuotiaisiin, kun Turussa toivotaan alueille omaa toimintaa 18-vuotta täyttäneille täysi-ikäisille.

Toiminta perustuu tietoon: tiedolla johtamiseen ja tietoon perustuviin valintoihin. Tärkeä merkitys on sponsoroinnilla, jonka kautta saadaan merkittävästi rahoitusta. Opintomatkan näkökulma painottui liikkumiseen. Lisäselvityksiä tarvitaan kulttuuriin ja muuhun harrastamiseen liittyen, kuten tuetaanko kulttuurisiin ja yksiöllisempiin lajeihin kuljetuksia tms.

Palautekysely opintomatkaan osallistujille 

Opintomatkaan osallistuneille tehtiin palautekyselyyn. Siihen vastasi 14 osallistujaa, jotka arvioivat matkajärjestelyt sekä ohjelman pääasiassa erittäin hyviksi (ka. 4,5 – 5 asteikolla 1-6). Kolmen tärkeimmän asian mieleen jääneiden asioiden joukkoon osallistujat nostivat useimmin pitkäaikaisen sitoutumisen (taloudellisesti ja poliittisesti), kokonaisvaltaisen lähestymistavan (ml. perheiden rooli) ja rahallisen panostuksen. Pienen maan mallin suoraa siirtämistä Suomen tai Turun olosuhteisiin ei pidetty realistisena. Moni osallistuja kiinnitti huomionsa siihen, että lähtökohta Islannissa oli rankkaan päihteiden käyttöön puuttuminen ja perheiden mukaan saaminen yhteistoimintaan nuorten hyväksi. Suomessa tavoitteet toiminnalle pitää asettaa meidän lähtökohtiimme sopiviksi. Islannissa jopa lainsäädännöllä ohjattuja nuorten kotiintuloaikoja ei pidetty kovin hyvin Suomeen/Turkuun soveltuvana toimintatapana. Liikunnan lisäksi kulttuuri- ja muiden harrastusten linkittämistä toimintaan pidettiin tärkeänä, lisäksi rahoituksesta ja osallistamisesta toivottiin lisätietoja. 

Yhteenveto 

Kehittämisen lähtökohta 2000-luvun alussa Islannissa ja Reykjavikissa oli nuorten humalahakuinen päihdekäyttäytyminen, johon haluttiin vahvasti puuttua ja löytää ratkaisuja. Turussa sekä kehittämisen lähtökohta on erilainen ja tarvitsee sekä vision että tavoitteen, joita kohti halutaan mennä. 

Turussakin halutaan löytää uusia ratkaisuja nuorten käyttäytymiseen ja asenteisiin harrastusmyönteiseen suuntaan, kuten selvittää osallisuuden keinoin mitkä toiminnat oikeasti kiinnostavat nuoria.Harrastusvaihtoehtoja on jo paljon, myös maksuttomia, silti osa nuorista ei harrasta. Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. onko haaste viestinnässä, koordinoinnissa vai esim. siinä, että harrastustarjonta ei ole houkuttelevaa vai siinä, että harrastamiseen liittyvät kulkemiset, hankinnat ja harrastamiseen liittyvä perheiden tehtäväksi annettava vapaaehtoistyön määrä este nuoren mukaan tulemiselle?

Lasten harrastamisen ja liikkumisen lisäämiseksi Turussakin kannattaa selvittää mahdollisuuksia, jossa kunnan tuki ohjataan käyttäjälle ja kaupunki painottaa niihin olosuhteisiin, joilla on kysyntää. Koska olosuhteiden lisäksi harrastamisen ohjausosaamiselle on vahva yhteys harrastamiseen, on löydettävä keinoja, jolla ohjaajien osaamista voidaan lisätä.

Turussa on olemassa jo useita kehittämisaihioita, joita Islannin mallin soveltamisessa voidaan hyödyntää. Turku on mukana  OKM:n Harrastuspassisovelluksen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisäksi kaupungissa  on useita  harrastamista tukevia palveluja, kuten mm. Liikkuva koulu, Elämyspolku, Taidelukkari,  Taidekeskus koulussasi,  Ysivip-kortti.Kaupungissa on kehitteillä Oma Turku – asiakastili, joka mahdollistaisi digitaalisen rahoituksen siirron ja palvelujen seurannan. Avustusjärjestelmää on mahdollista kehittää. 

Liite 1matkan ohjelma

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta merkitsee raportin tiedoksi.

Lisäksi liikuntalautakunta päättää, että kansallisessa hallitusohjelmassa, vapaa-aikatoimialan strategisessa sopimuksessa ja sopeuttamisohjelmassa esitetyillä tavoilla jatketaan selvitystä ”Islannin mallin” soveltamisesta Turkuun.

Etenemistoimenpiteet tuodaan lautakunnan käsittelyyn selvitystyön pohjalta kevään 2020 aikana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.