Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi, tutkijat Sanna Kupila, Kaarin Kurri, Elina Saloranta, Riikka Mustonen, nuorisopalvelupäällikkö Toni Ekroos ja kehittämispäällikkö Heini Parkkunen

Yleiskaavaluonnoksen aineistoista

Yleisesti todetaan, että yleiskaavaluonnoksen aineistot kaavakarttoineen ovat perusteellisia, ja niiden taustalla on suuri määrä taustaselvityksiä kaavaprosessin alusta alkaen. Aineisto on julkaistu kaikille avoimessa verkko-osoitteessa www.turku.fi/yleiskaava2029. Sivun kautta pääsee myös eteenpäin tarkastelemaan tehtyjä taustaselvityksiä. Kaavaluonnos koostuu pääkartan lisäksi seitsemästä teemakartasta. Teemakartat ovat toimivia ja ne helpottavat asioiden lähempää tarkastelua.

Osayleiskaavan luonnoksesta on tehty lisäksi karttapohjainen, ennen muuta asukkaille suunnattu verkkokysely. Se on havainnollinen ja onnistuu esittämään monialaisen yleiskaavakokonaisuuden selkeästi. Kysely on vastattavissa 16.12. asti verkko-osoitteessa http://www.turku.fi/uutinen/2018-11-19_kysely-yleiskaava-2029-luonnoksesta Asukkaiden kuulemista ja eri kohderyhmien tarpeiden riittävää tuntemista ei voi liikaa korostaa. Vapaa-aikatoimiala haluaa myös toistaa jo yleiskaavan kehityskuvista annetussa lausunnossaan (9/2015) painottamaansa asiaa, että asuinalueiden välisiä suuria eroja ja segregaatiota pitäisi pystyä tulevaisuudessa vähentämään.

Yleiskaava 2029 korvaa voimaan tulleessaan myös Yli-Maaria-Koskennurmen ja Skanssin osayleiskaa-vat. Ratapiha-alueen, Ruissalon ja Linnakaupungin osayleiskaavat jäävät voimaan. Yleiskaava 2029 ei korvaa vireillä olevia (Hirvensalo, Satava-Kakskerta, Maaria-Ilmarinen sekä Lentoasema ja sen ympäris-tö) osayleiskaavoja eikä niiden tietoja sen vuoksi ole esitetty kaavakartalla

Vapaa-aikatoimiala tarkastelee yleiskaavaluonnosta aineistolähtöisesti selostuksen ja teemakarttojen kautta sekä neljästä vapalle olennaisesta näkökulmasta: palvelujen tuottaminen, arkiaktiivisuuden edistäminen, ihmisiin kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset sekä virkistys- ja kulttuuriympäristöt. Tehtyä yleiskaavatyötä pidetään kokonaisuudessaan hyvänä. Tässä lausunnossa ei toisteta kaikkia luonnosaineiston osia, vaan huomiota kiinnitetään ainoastaan niihin seikkoihin, jotka ovat vapaa-aikatoimialan näkökulmista erityisen kiitoksen arvoisia tai joissa on toisaalta jotakin täsmennettävää tai korjattavaa. Lausunnossa keskitytään niin ikään kaavoitusprosessin luonnosvaiheeseen, josta lausunnot on pyydetty. Kaupunkiympäristötoimiala toivoo lisäksi kannanottoja joihinkin keskustelua herättäneisiin aiheisiin. Kysytyistä aiheista vapaa-aikatoimialaan lukeutuviin otetaan kantaa asianomaisessa kohdassa.

Yhdyskuntarakenne: tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke sekä kestävää kaupunkirakennetta tukeva liikennejärjestelmä

Tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vahvistaminen, toimintojen sekoittaminen ja kestävät liikkumisen muodot ovat vapaa-aikatoimialan palvelujen tuottamisen ja niiden saavutettavuuden kannalta erittäin myönteisiä tavoitteita. Edelleen kestävän tiiviyden myötä elävä ja toimiva kaupunkirakenne edistää arkiaktiivisuutta ja osallisuutta myös kokonaisvaltaisemmin, kun asunnot, työpaikat, palvelut, virkistys ja liikenne toimivat parhaimmillaan synergisen tehokkaasti ja limittäin.

Tiiviillä kaupunkirakenteella on hyötyjä mm. arkiaktiivisuuden edistämisessä, mutta asiasta on esitetty myös kriittisiä päinvastaisia tuloksia. Selvää on, että voidakseen hyvin ihmiset kaipaavat lähivihreyttä ja puhdasta sekä hapekasta ilmaa, jota mm. vanhat kaupunkipuut tuottavat tehokkaasti.

Ydinkaupungin 1960-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen miljöiden viihtyisyys on sidoksissa väljään kaupunkirakenteeseen, jossa on tilaa palokujannepuille ja hulevettä läpäisevälle rakentamattomalle pihamaalle. Tiivistyvä kaupunkirakenne ei myöskään saa olla ristiriidassa alueen suojelutavoitteiden kanssa. Kaikki alueet, kuten esimerkiksi Martinmäen 1950-luvun kerrostaloalueet eivät kestä lisärakentamista.

Sekoittuneiden keskustatoimintojen alueet niin ydinkeskustassa, laajemmalla keskustatoimintojen alueella kuin aluekeskuksissakin tukevat vapan suurimpien palvelupisteiden saavutettavuutta sekä niistä käsin tehtävää monimuotoista, esimerkiksi digitaalista tai pop up -toimintaa.

Myös hyöty- ja lähiliikunnan edistämisen kannalta yleiskaavaluonnoksen perusperiaate asumisen keskittämisestä tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle, noin 3 km säteellä keskustasta, on erinomainen. Mitä lähempänä asunnot, työpaikat, palvelut ja lähivirkistysalueet ovat toisiaan, sitä todennäköisemmin liikutaan kävellen tai pyöräillen. Sama koskee myös keskustatoimintojen alueen painotusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Ilahduttavaa on kävelyn ja pyöräilyn painottaminen läpikäyvänä periaatteena yleiskaavaluonnoksen eri osa-alueilla.

Tiedepuiston osaamis- ja innovaatiokeskittymä ja Kupittaan liikuntakeskus

Turun Tiedepuiston alueen osaamis- ja innovaatiokeskittymän merkintä on erittäin myönteinen paitsi itsessään niin myös kaupungin tärkeimmän liikuntakeskuksen eli Kupittaan liikuntakeskuksen kehittämisen kannalta. Kokonaisuuteen on pohdittu myös urheilun ja liikunnan alan osaamiskeskittymää ja monipuolista toimijuutta. Tiedepuiston ja liikuntakeskuksen kehittäminen nähdään synergisinä prosesseina niin sisältöjen kuin infrastruktuurinkin osalta.

Liikuntapalvelut toivoo, että Kupittaanpuiston itäreunalle palautetaan VU/C-merkintä, joka oli kaupunkiympäristölautakunnalle esitetyssä luonnosversiossa. Alkuperäinen VU/C-merkintä mahdollistaisi myös keskustatoiminnot eli urheilua ja liikuntaa tukevan rakentamisen lisäksi myös asunto- ja palvelurakentamisen Kupittaan liikuntapuiston itäiselle reunalle. Tätä toivotaan siksi, että Tiedepuiston hallittu laajentuminen Kupittaanpuiston reunaan koetaan myönteisenä, jos kiinteistökehityksen tuottopotentiaalia voitaisiin hyödyntää Kupittaan liikuntakeskuksen liikuntainfrastruktuurin kehittämiseen. Edelleen puiston alue tulisi tuolloin suunnitella erittäin korkeatasoisesti ja tiiviissä yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa, jotta muutos korottaisi liikunnan suorituspaikkojen ja puiston virkistyskokonaisuuden laatua.

Liikenne

Pyöräilyn pääreitistöjen linjaukset ovat ydinkeskustaa lukuun ottamatta hyvät. Erityisen myönteistä on se, että Itäisen Pitkänkadun kumpikin puoli on osoitettu tuleviksi pyöräilyn pääreitistöksi. Tämä hyödyttää sekä Urheilupuiston että Kupittaan liikuntakeskusten käyttäjiä. Edelleen Kupittaan tiedepuiston ja aseman seudun merkinnät uusista, kattavista pyörätieyhteyksistä ovat hyvät. Sen sijaan pyöräilyn pääreittien puuttuminen kokonaan ydinkeskustan alueelta (Cy-merkintä yhdyskuntarakenteen kartalla) on silmiinpistävää. Pyöräilyn edistäminen edellyttäisi sitä, että myös ydinkeskustassa on kattavat ja laadukkaat pyöräilyreitit. Reittien katkonaisuus ja turvattomuus ydinkeskustassa on pitkäaikainen haaste. Keskustan pyöräilyreitit on ilmeisesti luokiteltu pyöräilyn lähiverkostoksi, ja siksi ne eivät näy yleiskaavakartoissa vaikka ovatkin olemassa tarkemmissa suunnitteluasiakirjoissa ja osin toteutettuinakin. Keskustan pyöräilyreittien merkitystä olisi syytä tähdentää kuitenkin myös yleiskaavatasolla siten, että olennaisimmat nykyiset ja tulevat linjat esitettäisiin osana pyöräilyn pääverkostoa.

Joukkoliikennereittien sijainnista keskustassa pyydetään myös kannanottoa. Kupittaan liikuntakeskuksen itäisen puolen kannalta olisi toivottavaa, että myös Lemminkäisenkatu toimisi joukkoliikennekatuna. Tätä toivotaan, koska liikuntakeskuksen itäpuolella on suuria palvelu- ja tapahtumapisteitä, kuten yleisurheiluhalli ja palloiluhalli sekä Kupittaan tekojäärata - lukuisten ulkoliikuntapaikkojen ohella. 

Nuorisopalveluiden kokemuksen mukaan nuoret käyttävät yllättävän vähän naapurilähiöiden palveluita ja liikkuvat heille tutusta lähiöstä tai omalta asuinalueeltaan muihin lähiöihin. Toimiva  joukkoliikennelinjasto saattaisi madaltaa kynnystä nuorten liikkumiseen kaupungin sisällä. Nuorten täytyy tällä hetkellä kulkea keskustan kautta, jos he haluavat liikkua toiseen lähiöön.

Kävelykeskustan laajuuteen ja ensisijaiseen laajenemissuuntaan ei vapaa-aikatoimialalla ole huomautettavaa.

Vesien kestävä hallinta

Tehdyt selvitykset hulevesien tulvavaara-alueista ovat erittäin mielenkiintoisia ja tarpeellisia etenkin ulkoliikuntapaikkojen peruskorjausten, rakentamisen ja ylläpidon kannalta. Useissa liikuntakeskuksissa ja aluekeskuksissa on hulevesien tulvavaara-alueita. Esimerkiksi Kupittaan liikuntakeskusta kehitettäessä hulevesihaasteet tulee tarkastella yleiskaavaluonnoksessakin kuvattujen kaupungin ohjeistusten mukaisesti.

Virkistys

Seudullisesti merkittävät virkistysalueet ja lähivirkistysalueet ovat olennaisia asukkaiden viihtymiselle, aktiivisuudelle ja hyvinvoinnille. Virkistyksen osa-alue on työstetty kaikkiaan hyvin yleiskaavaluonnoksessa, mutta esitämme siihen kuitenkin joukon tarkempia huomioita:

Uittamon uimahallilta itään esitetään ulkoilureitin tarvetta punaisella pisteviivalla. Paikalla on jo olemassa oleva Paavonpolkujen linjaus. Merkinnän voisi siis muuttaa olemassa olevaksi (mustaksi pisteviivaksi).

Muut ehdotetut ulkoilureittien yhteystarpeet ovat hyvin pohdittuja läntisellä kaupunkialueella lukuun ottamatta Vähä-Heikkilässä olevaa uutta ulkoilureittitarvetta, joka menee Bovalius-ammattiopiston eteläpuolitse ja toimitilarakennusten välistä Majakkarantaan. Linjauksen vehreys ja viihtyvyys ei ole ihan parhaimmasta päästä, vaikka sitä lienee ajateltu yhdysreittitarpeeksi Majakkarannasta Vähäheikkilän ja Puistomäen viherverkkoihin.

Osalla ulkoliikuntapaikkojen aluekeskuksista ei ole v- eli virkistysaluemerkintää yleiskaavaluonnoksessa. Seuraavat pienemmät kenttä- / puistokokonaisuudet toivotaan merkittävän v-merkinnällä:

·        Ylikylänpuiston eli Lausteen kenttien alue

·        Varissuonkentät. Lisäksi aiemmassa viherverkkosuunnitelmassa (20008) alue on osoitettu osaksi viherverkoston runkoa, 2. arvoluokan alueeksi, jolle soveltuu hyvin virkistystä ja joka on viherverkoston toiminnallista perustaa. Viherverkkosuunnitelmassa Varissuonkentiltä lähtee myös viheryhteys Varissuon luoteispuolella oleviin isoihin metsäalueisiin, joilla on myös kuntorata, puistokuntosali ja pulkkamäki. Yleiskaavaluonnoksesta tämä virkistäytymisen kannalta mielekäs yhteys on poistettu, ja se toivottaisiin takaisin.

·        Kärsämäen urheilupuiston v-merkintä tulisi laajentaa niin, että se kattaa myös kivituhkakentän alueen. Alueella tarvitaan jatkossakin pitkän luonnonnurmikentän lisäksi myös pienpelikokoinen (40m x 60m) kivituhkakenttä niin lähiliikuntaa, koululiikuntaa, jalkapallon junioritoimintaa kuin talvikauden luistelemistakin varten.

·        Iskoisten eli Paattisten urheilukentälle toivotaan v-merkintää niin ikään.

Korppolaismäen rannan lounaiskulmaan, jokisuuhun on esitetty sen tutkimista, onko uuden uimapaikan perustaminen mahdollista. Paikalla on tällä hetkellä puistomainen hiekka-alue, uimarannan näköinen, mutta ei kuitenkaan ylläpidetty uimaranta. Mahdolliset tutkimukset tulisi tässä tapauksessa tehdä todella huolellisesti, sillä sijainti on vedenlaadun, virtaamien ja rannan profiilin kannalta haastava. Paikan peruskorjaus ja ylläpito turvallisena uimarantana olisi todennäköisesti melko iso ja arvokas hanke. Merkintä voi jäädä, sillä toki sijainnin soveltuvuutta voi tutkia.  

Kupittaanpuiston itälaidan vu-merkintä toivottaisiin muutettavan takaisin alkuperäisen luonnoksen VU/C-merkinnäksi, joka mahdollistaa myös keskustatoiminnot eli asunto- ja palvelurakentamisen. Tämä huomio esitettiin edellä perusteluineen Kupittaan tiedepuiston osaamis- ja innovaatiokeskuksen yhteydessä.

Käsitteen korjaus: Samppalinnaa ei kutsuta liikuntakeskukseksi. Sen vierellä on kuitenkin Urheilupuiston liikuntakeskus. Samppalinnanvuoren liikuntapaikoista suosituin ja puhutuin on Samppalinnan maauimala.

Yleisellä tasolla nuorten tarpeet hengailuun ja kokoontumiseen tulisi ottaa huomioon virkistysalueita suunniteltaessa. Leikkipuistojen, urheilukenttien tai muiden vastaavien yleisten virkistyskohteiden yhteyteen tai läheisyyteen tulisi suunnitella alueita, jotka ovat vapaasti kaikkien käytössä ja joiden suunnittelussa olisi osallistettu ja kuultu nuoria.

Kaupunkiympäristötoimiala toivoi kannanottoa ”Raision rajalla olevaan ohjeelliseen katulinjaukseen”, ja tällä viitataan ilmeisesti Kuloistenniityn asemaakaava-alueeseen sekä siihen pohdittuun mahdolliseen uuteen tielinjaukseen Myllyn suuntaan nykyisen viheralueen läpi. Yleiskaavaluonnoksessa linjausta ei ole, ja tämä on luontoliikunnan näkökulmasta hyvä valinta. Alueella on suosittu ja ympäristöltään kaunis kuntoratayhteys. Sen lisäksi monipuolisessa metsäluonnossa liikutaan omatoimisesti. Alueen toivotaan säilyvän virkistyskäytössä.

Kulttuuriympäristö – arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja arkeologinen kulttuuriperintö

Kulttuuriympäristön suojelutavoitteet on yleiskaavassa huomioitu monin tavoin. Yleiskaavatyön aikana on laadittu useita täydennysinventointeja, joihin liittyi museokeskuksen, kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhdessä tekemä kohteiden arvottaminen. Selvityksiä tehtiin asuinaluekokonaisuuksista, koulurakennuksista, päiväkodeista, hoivakodeista ja teollisuuskohteista sekä kartoitettiin modernin rakentamisen avainkohteita. Selvityksissä kohteet arvotettiin kolmeen luokkaan, joissa luokkaan 1 merkittiin suojelukohteet. Kohteissa on useita jo suojelustatuksen saaneita rakennuksia, mutta myös uusia. Nämä 1. luokkaan arvotetut kohteet on nyt pääsääntöisesti merkitty yleiskaavaan arvokkaiksi rakennetun ympäristön kohteiksi.

Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet on esitetty teemakartalla 8 ja niistä annetaan tarkempaa tietoa karttaan liittyvässä listauksessa. Suojelukohteiden listausta lukiessa herää ensin kysymys miksi sieltä puuttuvat Turun merkittävimmät suojelukohteet. Selitys löytyy kaavaselostuksesta, mutta ei itse teemakartasta 8. Listauksessa ei ole mainittu niitä kohteita, jotka on jo suojeltu voimassa olevissa asemakaavoissa, rakennusperintölailla/rakennussuojelulailla, kirkkolailla ja/tai asetuksella tai niitä kohteita, jotka on asemakaavassa merkitty /s-alueiksi. Kartalla nämä kohteet on esitetty turkoosin sinisinä.

Selvyyden vuoksi teemakartan 8 kaavamääräykseen ko. kohtaan onkin hyvä lisätä, että näitä kohteita ei ole erikseen mainittu listauksessa.

Tulkintavaikeutta aiheuttaa myös se, ettei laajoilla RKY-alueilla sijaitsevia rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ole listattu ja sk sekä /s alueiden arvokohteet on merkitty viittauksenomaisesti ilman itsellistä suojelustatusta.

Koulukohteiden inventoinnissa 1. luokkaan arvotettiin monen muun koulun lisäksi myös Kupittaan, Pernon ja Riihikallion (ent. Turun lyseo) koulut, Ruiskadulla sijaitseva sairaanhoito-oppilaitos ja Hamppukadulla oleva Turun teknillinen ammattikoulu. Miksi kaavoittaja ei kuitenkaan ole ottanut näitä kohteita mukaan uusina arvokkaina rakennetun ympäristön kohteina? Perustelut koulujen merkittävyydelle löytyvät Turun koulut raportista. Ko. koulut tulee lisätä kaavaan suojelukohteina.

Teemakarttaan 8 on merkitty myös suojelukohteita, jotka asemakaavoissa ovat rakentamattomia VL/s tai VP/s-alueita. Näiden merkitys tässä kartassa jää epäselväksi ja nousee kysymys onko tässä kohdin virhe? Mm. Nummenrannan ranta-alue, Kurjenmäenpuisto, Orikedolla Trällpuisto ja Häämäki ovat tällaisia rakentamattomia virkistysalueita, joissa on maininta mm. ketoalueiden säilyttämisestä. Vastaavia VL/s –kohteita on kartassa muitakin. Osalla alueista on merkitystä kulttuuriympäristön kannalta rakentamattomana maisema-alueena ja osalla niistä sijaitsee myös muinaisjäännöksiä. Silti niiden esittäminen suojelualueina tässä kartassa ei vaikuta loogiselta.

Uittamon omakotitaloalueen nk. Vanha Uittamon (kohde 3/24) rajaus on nyt esitetty aiempaa pienempänä. Yleiskaava 2020:ssä alue käsitti koko Vanhan Uittamon eli 1920-30-luvuilla rakentuneen puutaloalueen. Tässä kohdin esitettyä rajausta tulee laajentaa käsittämään alueen säilyneet vanhat puutalot. Mäntymäen kortteleiden 1-7 karttaan merkityt suojelurajaukset eivät ole voimassa olevan asemakaavanmukaiset. Nämä pitää korjata oikeaksi.

Rakennetun ympäristön kohdevalintaa on selvästi ohjannut tiedossa olevat intressiristiriidat. Myös muita puutteita on paljon ja /s- ja sk -merkinnät ovat paikoin epäjohdonmukaisia.

/s –merkinnällä osoitettuihin seuraaviin aluekokonaisuuksiin tulee joko lisätä kullekin arvokkaaksi ja Turun rakennusperinnön avainkohteeksi määritetylle rakennukselle kohdemerkintä (sr) tai – mikäli ne halutaan käsitellä kokonaisuutena – on merkintä muutettava sk:ksi. Kaavaluonnoksessa esitetty /s ei turvaa alueen rakennusten ja vehreän ympäristön muodostaman aluekokonaisuuden ominaisluonteen säilymistä, ja se mahdollistaa jopa rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korvaamisen ympäristöön sopivilla uudisrakennuksilla. Tällaisia ovat mm:

-         1/42 Martinmäen ja Martinkirkkoa ympäröivät jälleenrakennuskauden korttelit

-         1/33 Samppalinnanmäki

-         1/34 Urheilupuisto

-         1/35 Luostarinkadun varren koulut

-         1/80 Kauppahallin liike- ja asuinkortteli

-         1/91 Kasinonkulman ympäristö

-         1/100 Linnankatu 45-55

Keskusta-alueen suojelukohteisiin tulee lisätä sieltä puuttuvat seuraavat rakennukset ja rakenteet:

-         Merenkulkuoppilaitos (Malminkatu 5, Elma ja Erik Lindroos 1964-1967), jota museo on esittänyt modernin arkkitehtuurin suojelukohteeksi.

-         Map kirkko, Mäntymäenaukio 18, Mirja ja Heikki Castrén 1963-1966.

-         Linnankatu 39. Rakennus muodostaa eheän kokonaisuuden Kliinisen instituutin siipirakennuksineen (1827) + Tulli- ja pakkahuonevaiheen kerrostumine. Asemakaava on suojelumerkintöjen osalta vanhentunut, joten kokonaisuus täytyy lisätä.

-         Martinsilta (Hannelius 1940), Auransilta (Armfelt 1907) ja Tuomiokirkkosilta (1899, levennys Erik Bryggman ja Ossian Hannelius 1956).

-         Hansakorttelin, Kultatalo (Veijo Kahra 1959) ja Teräksenkulma (Arkkitehtitoimisto Viljo Laitsalmi 1955 ja Arkkitehtitoimisto Aarne Ehojoki 1968.

-         Nk. Mestarinkadun alueen rakennuksista on vain osa suojeltu asemakaavalla. Fleminginpuiston, Stålarminkadun, Kupittaankadun ja Kuninkaankartanonkadun rajaama alue.

-         Uusi Pantern (Hämeenkatu 32, Bertel Jung 1938-1939).

-         Hämeenkatu 30 (Olavin krouvi kerrostaloineen, Woldemar Baeckman 1960-1961).

-         Puolalankoulu (Ehojoki-Kahra 1955).

Turun maisemarakenteen ja kaupunkiympäristön tärkeisiin ominaispiirteisiin kuuluvat puistokadut (vuoden 1828 asemakaavanmukainen perusjäsentely) ja Aurajoen rantalaiturit. Näistä tehtiin perusselvitys yleiskaavaa varten, mutta asia ei ole tuotu kaavaesitykseen. Ne tulee käsitellä joko Teemakartassa 7 tai 8.

Yleiskaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon myöskään Turun historiallisesti erittäin arvokkaista 1700-luvun puutarhoista yksityisillä tonteilla nykypäiviin säilyneitä osia. Ne tulee merkitä Teemakarttaan ja suojelulistaukseen esim. merkinnällä VPH/s:

-         Gaddin puutarha (Linnankatu 49)

-         Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha (Piispankatu 17)

-         Gadolinin puutarha (Luostarinkatu 7)

Arvokkaat rakennetun ympäristön kohdelistauksen tekstitiedoissa on lisäksi eräitä tarkennusta ja korjausta vaativia kohtia, jotka Turun museokeskus voi käydä läpi yhdessä kaavoittajan kanssa. Näitä korjauksia ei ole tarpeen mainita tässä erikseen.

Kupittaan siirtolapuutarha on osoitettu merkinnällä, joka mahdollistaa alueen säilymisen siirtolapuutarha-alueena tai sen muuttamisen keskustatoimintojen alueeksi. Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin, perustettu vuonna 1934. Verrattaessa sitä Suomen muihin siirtolapuutarhoihin, voidaan todeta, että sen erityisiin ominaispiirteisiin kuuluvat kooltaan pienet mökit (5m²) sekä lähellä oleva kaupungin keskusta. Kupittaan siirtolapuutarhan merkittävyyttä ja ainutlaatuisuutta lisäävät juuri sen sijainti lähellä keskustaa ja kesämajojen pienimuotoisuus. Nämä yhdessä muodostavat alueesta omaleimaisen, vehreän pienoismaailman, jonka säilyminen on turvattava ja yleiskaavasta tulee poistaa siirtolapuutarhan kohdalta keskustatoimintojen alue -merkintä.

Kaavaan on merkitty myös Kupittaan siirtolapuutarhan toiminnalle korvaavaksi paikaksi Vähäjoen länsipuolinen peltoalue, josta on vireillä Koroisten siirtolapuutarha -niminen asemakaavanmuutos. Siirtolapuutarhan muodostaminen sinne tekee nykyisin avoimesta peltoalueesta erittäin tiiviisti rakennetun ympäristön ja kadottaa samalla Vähäjokilaakson avoimen maiseman. Alue on arkeologisen kulttuuriperinnön lisäksi maisemallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alueelle ei tule kaavassa esittää rakentamista, vaan se tulee merkitä avoimena säilytettäväksi virkistysalueeksi, jollaiseksi se on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavassa. Alueen eteläosa kuuluu myös Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Sen tarkistuksessa koko alue on merkitty jatkossa kuuluvan arvokkaaseen maisema-alueeseen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön kohteet on esitetty Viherympäristö ja maisema teemakartalla 7. Otsikosta ei selviä, että sen alla käsitellään myös muinaisjäännöksiä. Liitekartan otsikko on selkeyden vuoksi hyvä muuttaa muotoon Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset. Kaavaselostuksessa todetaan, että arkeologinen tutkimustieto ei ole ajan tasalla ja että Turku on ainoa keskiaikaisista ja suurvalta-ajan kaupungeista, jossa ruutukaava-alueen kaupunkiarkeologinen inventointi on päivittämättä. Inventointi toimii merkittävänä apuna kaupunkisuunnittelussa ja sen vuoksi inventointi on tehtävä nyt, sillä muinaisjäännös Turun vanha-asemakaava-alue on rajaukseltaan vanhentunut. Kohdeluettelosta puuttuu ruutukaava-alueelta muinaisjäännös (1000031174) Turun linnan tiiliruukki. Selvityksissä arkeologista kulttuuriperintöä voisi käsitellä myös perusteellisemmin ja sen merkitys ja arvo osana kaupunkikehitystä ja kaupunkikuvaa tulisi huomioida paremmin.

Kaavamääräyksissä Muinaismuiston ja Muun kulttuuriperintökohteen osalta sanotaan, että suunnitelmista alueella on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. Historiallisten kylätonttien määräyksessä viran-omaistahona on mainittu Museovirasto. Tämä tulisi korvata myös sanalla museoviranomainen.

Kohdeluettelon otsikko on epämääräinen: Muinaismuistokohteet ja muut kulttuuriperintökohteet. Kaava-kartassa on eritelty lain suojaamat muinaisjäännökset ja säilytettävät kulttuuriperintökohteet, mutta otsikko antaa ymmärtää, että muinaismuistot ovat kulttuuriperintökohteita. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta. Ehdotamme otsikkoa: Muinaisjäännökset, historialliset kylätontit ja kulttuuriperintökohteet.

Muinaisjäännösrekisterissä on myös taso mahdolliset muinaisjäännökset. Nämä merkitään kaavaan muinaisjäännöksinä. Kohteet puuttuvat kaavakartasta ja ne tulee lisätä siihen.

Mahdolliset muinaisjäännökset:

Myös muutamia kulttuuriperintö-kohteita puuttuu ja ne tulee päivittää listaan yhdessä museoviranomaisen kanssa. Luettelossa on mainittu myös kaava-alueen ulkopuolella esim. Hirvensalossa sijaitsevat muinaisjäännökset. Listassa on hyvä olla vain kaava-alueen kohteet.

Raitiotieverkon suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ruutukaava-alueella. Tutkimuksiin käytettäviin kustannuksiin on varauduttava.

Suojelulistaukset, niin arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden kuin arkeologisten kohteiden listat, perustuvat aina oman aikansa näkemyksiin ja sen hetkiseen tietoon. Tarkemmissa suunnitteluissa onkin varauduttava aina päivittämään ja selvittämään kohteiden ja alueiden tietojen ajantasaisuus. Listauksista puuttuvat kohteet eivät aina ole vailla arvoa. Tämä seikka on hieman huomioitu kaavaselostuksessa, mutta asia olisi hyvä ilmetä myös teemakartoilla.

Lopuksi

Vapaa-aikatoimialan palvelujen runsaassa kirjossa on paljon hienosyisiä ja monitahoisia piirteitä kuin mihin erittäin nopealla aikataululla edellytetyssä lausunnossa on ollut mahdollista syventyä.

vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta kiittää lausuntopyynnöstä ja tehdystä yleiskaavatyöstä sekä antaa yllä esitetyn lausuntonaan Yleiskaava 2029 -luonnoksesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että Kupittaanpuiston itäreunan kaavamerkintä pidetään VU:na.

Päätös asiassa tehtiin Lahden Jakobssonin tekemästä muutosehdotuksesta yksimielisesti.

Asiaa kokouksessa selvitti Kristina Karppi.