Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

Turun seudun joukkoliikennelautakunta on pyytänyt lausuntoa runkolinjaston linjastoluonnoksista. Varsin havainnollinen, karttapalvelupohjainen lausuntoaineisto on nähtävillä verkko-osoitteessa https://www.foli.fi/fi/runkolinjasto . Aineisto on samalla myös kuntalaisten kommentoitavana 16.9. asti. Mielipiteitä voi antaa suoraan karttapalvelupohjaan.

Lautakunnilta lausunnot on pyydetty vastauksina neljään aihepiiriä jäsentävään kysymykseen:

1.     Kuinka näette linjastomuutoksen vaikuttavan edustamanne tahon toimintaan?

2.     Mitä positiivisia ja negatiivisia muutoksia uudistus mielestänne tuo?

3.     Mitkä VE1:ssä esitetyistä parannuksista suhteessa VE2 tulisi toteuttaa? Miksi?

4.     Mitkä VE1:ssä esitetyt parannukset näette vähemmän tarpeellisina? Miksi?

Liikuntalautakunta kiittää lausuntopyynnöstä ja havainnollisesta sisältöaineistosta sekä lausuu osaltaan seuraavaa:

1.     Kuinka näette linjastomuutoksen vaikuttavan edustamanne tahon toimintaan?
Liikuntapalvelujen näkökulmasta tärkeitä ovat runkolinjaston vaikutukset kaupungin suurimpien liikuntakeskusten eli Kupittaan, Impivaaran ja Urheilupuiston saavutettavuuteen. Liikunnan suurimmat palvelupisteet sijaitsevat näissä. Julkisella liikenteellä liikuntapaikkoihin ja –tapahtumiin tulevia käyttäjäryhmiä on monenlaisia ja määrän toivotaan myös kasvavan etenkin isoihin kisatapahtumiin. Tällä hetkellä julkisen liikenteen ja liikuntapalvelujen yhteisissä asiakasryhmissä on todennäköisesti paljon ikääntyneitä, lapsia ja nuoria opiskelijat mukaan lukien sekä autottomien talouksien ja autollisten talouksien ”autottomia” edustajia. Näiden käyttäjäryhmien kannalta runkolinjaston toimivuus on erityisen tärkeää.

Toisekseen runkolinjastolla on myös yleisempiä, etenkin hyötyliikuntaan vaikuttavia ulottuvuuksia: parhaimmillaan tehokas runkolinjasto edistää ylisummaan julkisilla liikkuvien toimintamahdollisuuksia erilaisissa liikuntapalveluissa ja –ympäristöissä koko Fölialueen kaupunkiseudulla. Välillisesti lisääntyy niin ikään hyötyliikunnan määrä, sillä pysäkeille ja edelleen kohteeseen liikutaan useimmiten joko jalan tai pyörällä. Pysäkkivälien osittaiset pitenemisetkään eivät ole tämän takia kielteinen asia, vaan parhaimmillaan ne nimenomaan lisäävät aktiivisen kevyen liikenteen määrää. Pahimmillaan pidentynyt liityntämatka voidaan toki kokea vaaralliseksi etenkin lasten tai ikääntyneiden kannalta. Tällöin vaikutus voi olla kielteinen, jos matka jätetään tekemättä kokonaan tai liikutaan kyyditettävänä yksityisautossa suoraan oven eteen.

2.     Mitä positiivisia ja negatiivisia muutoksia uudistus mielestänne tuo?

Runkolinjastomuutoksen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia tarkastellaan kolmen suurimman liikuntakeskuksen kautta:

Kupittaan liikuntakeskuksen saavutettavuus mahdollisesti hieman heikentyy nykytilanteeseen nähden vaihtoehto 1:ssä, koska Varissuon suunnalta eli väestöltään tiiviistä lähiöistä tulevat linjat kiertävät liikuntakeskuksen. Kupittaan ohi idästä menevät 9a ja 9b –linjat ovat kehälinjoja, eivätkä mene keskustaan. Liikuntakeskukseen ja sieltä pois pääsemiseksi olisi tarvetta esimerkiksi keskustan asukkailla ja kouluilla. Kupittaan alueen hallien isoihin liikuntatapahtumiin olisi myös paineita keskustan suunnasta. Linja 7 vie alueen läntiseen osaan hyvin, mutta itälaita palloilu- ja yleisurheiluhalleineen jää hieman paitsioon. Vaihtoehto 2:ssa linjan 4 linjaus on huomattavasti parempi Kupittaan liikuntakeskuksen kannalta.

Urheilupuiston saavutettavuus on hyvä runkolinjaston linjauksissa. Keskustan suunnalta linjat 10 ja 5 (vaihtoehdossa 2 käytännössä samat) syöttävät hyvin ajatellen etenkin isoja tapahtumia. Pysäkit jäävät kuitenkin hieman kauas Paavo Nurmen stadionista, joten niitä toivottaisiin vielä tutkittavan: olisiko runkolinjojen pysäkkejä mahdollista sijoittaa lähemmäs stadionia? Linja 71 on sikäli erittäin myönteinen, että se yhdistää paitsi Urheilupuiston ja Kupittaan liikuntakeskukset niin se myös mahdollistaa lounaisen keskustan koulujen ja väestön pääsyn Kupittaalle.

Impivaaran liikuntakeskuksen läntiset osat halleineen (jalkapallo- ja jäähalli sekä Javenture-kupla) ovat hyvin saavutettavissa linjan 2 myötä kummassakin vaihtoehdossa. Sen sijaan liikuntapalvelujen suurin ja suosituin palvelupiste Impivaaran uimahalli jää hieman runkolinjoista etäälle kummassakin. Linja 8 Runosmäkeen palvelee terveitä ja hyväkuntoisia uimahallin käyttäjiä, vaikka pysäkit jäävätkin pienen kävelymatkan päähän. Sen sijaan ikääntyneille ja liikkumisrajoitteisille noin puolenkin kilometrin kävely voi tuntua pitkältä. Lähemmäs tuova kehälinja 9A ei puolestaan palvele keskustan suunnasta tulevia asiakkaita. Impivaaran uimahallissa on yli 550 000 asiakaskäyntiä vuosittain, ja kävijöissä on paljon ikääntyneitä ja lapsia. Uimahalli tulisi huomioida vähintään runkolinjastoa täydentämällä esimerkiksi palvelulinjan pistolla hallille (, kuten nyt,) tai muilla vastaavilla täydennysratkaisuilla ennen muuta ikääntyneitä ja liikkumisrajoitteisia ajatellen.

3.     Mitkä VE1:ssä esitetyistä parannuksista suhteessa VE2 tulisi toteuttaa? Miksi?

Päinvastoin: Vaihtoehto 2 on Kupittaan liikuntakeskuksen itäisten osien kannalta selvästi parempi, koska linja 4 kulkee Lemminkäisenkatua pitkin. Parempi se on siksi, että liikuntakeskuksen saavutettavuus idän suurista lähiöistä ja keskustasta on näin parempi.

4.     Mitkä VE1:ssä esitetyt parannukset näette vähemmän tarpeellisina? Miksi?

Kuten edellä. Muuten vaihtoehtojen vaikutukset ovat samanlaisia suurimpien liikuntakeskusten osalta.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää lähettää edellä esitetyn lausunnon Turun seudun joukkoliikennelautakunnalle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin lisäyksellä, että Impivaaran uimahallin saavutettavuus tulee edelleen turvata kaikille käyttäjille.