Liite 1   Arvio Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla hankkeen hyödyistä Turulle

Aktivointityö

RLTS/Liikkumaan aktivointityöryhmässä on ollut hyvää yhteistyötä, koska ryhmä on säännöllisesti tavannut ja toteuttanut yhteisesti sovittuja asioita. Aktivointityöryhmässä on erityisesti painotuttu seudulliseen nuorten (MIHI) toiminnan kehittämiseen, soveltavan liikunnan osa-alueella ikäihmisten Wertaisliikuttajatoiminnan kehittämiseen sekä uusimpana vammaisurheilu seuratoiminnassa -avaukseen.

Aktivointiryhmässä on myös linjattu tarpeelliseksi mm. matalan kynnyksen liikuntatoiminnan synnyttäminen seuroissa, mikä on ennaltaehkäisevän toiminnan perusta. Kuitenkaan ei ole haluttu rakentaa kokonaan uusia koulutuksia, vaan pyritty vaikuttamaan siihen, että niissä koulutuksissa, joita Turku on ennen hankettakin hankkinut seuroille Liikulta, sisältö kehittyisi sen suuntaisesti kuin mitä tarve on. RLTS -hankkeen aikana kaikki uudet seuratoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen liittyvät koulutus-, painopiste- ja muut asiat on siis synnytetty aktivointiryhmässä, josta hankekoordinaattorin toimesta viesti on mennyt Liikun koulutuksia koordinoiville henkilöille. Uusista koulutuksista seuroille esimerkkejä ovat nuorisotutkija Mikko Salasuon ”Nuoret, liikunta ja urheilu - Kun rakenteet eivät kohtaa todellisuutta” sekä Kauppakorkeakoulun dosentti Elina Jaakkolan ”Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua seuroille” koulutukset.

Soveltavan ja ikäihmisten liikunnan osa-alueella yhteinen toiminnan suunnittelu vähentää seudullisesti päällekkäistä toimintaa ja toisaalta erilaiset asiakastarpeet tulevat hyvin esille ryhmässä, jossa ympäristökuntien edustajien lisäksi ovat myös vammaisyhdistysten sekä seuraparlamentin soveltavan liikunnan edustus. Hankkeen kautta on hoidettu seudullisten asioiden koordinointiin liittyvät asiat, edistetty yhteistyötä kansallisella tasolla ja saatu markkinointitukea sekä tarjottu mahdollisuutta osallistua koulutuksiin sekä erityisalan tapaamisiin valtakunnallisesti. Tärkeimmät hankkeen kautta edistetyt toimenpiteet ovat olleet Saattajakortti (jokainen kunta omalla työpanoksellaan, hankkeesta korttien suunnittelu sekä ensimmäiset painatukset ja esitteet), yhdistystapaamiset (Turussa, ympäristökunnat mukana työpanoksella, hankkeesta tilat ja tarjottavat sekä yleisjärjestelyt) sekä Wertaisohjaajakoulutus ja -toiminta (kunnittain vaihtuva järjestelyvastuu, kuntien ohjaajat toteuttavat koulutukset, hankkeesta kustannettu ohjaajien liivit ja saatu yleisjärjestely- ja markkinointiapua sekä koottu koulutusmateriaalit yhteen). Soveltavan ja ikäihmisten liikunnan osa-alueella työryhmän jäsenet ovat jo vuosia ennen RLTS -hanketta tehneet yhteistyötä (mm. kesän koululaisten erityisuinnit, erilaiset järjestöyhteistyötapahtumat, yhteinen koottu esite palveluista/soveltavan ryhmistä). Hankkeen johdosta lisääntyneen yhteistyön myötä toiminta on ollut aktiivisempaa, vakiintunut ja myös turkulaisten liikuntarajoitteisten ja ikääntyneiden liikuntamahdollisuudet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Wertaisliikuttajakoulutuksen järjestäminen on myös hyvä esimerkki osaamisen yhdistämisyhteistyöstä. Jos vastaavan koulutus- ja toimintakokonaisuuden ostaisi jostain ulkopuolelta (räätälöidyt koulutukset, joissa monia työpajoja ja näin ollen useita kouluttajia, materiaalit ym.), kustannukset voisivat helposti nousta jopa kymmeneen tuhanteen vuodessa.

Nuorten aktivoimiseksi RLTS -hankkeen avulla kehitettiin aiemmin jo 10 v toiminnassa olleen Turun Nuorten Poweraction -tuote seudulliseksi Mihi-toiminnaksi hankkeen hakeman ulkopuolisen rahoituksen avulla. Toimintaan saatiin näin laajempi näkyvyys kaikkien seudun 11 kunnan alueella asuville nuorille. Ulkopuolisen rahoituksen avulla saatiin kehitettyä kaikkien kuntien yhteiselle tuotteelle uudet omat mobiilisti toimivat nettisivut sekä toimintaan rekisteröitymismahdollisuus ketterän kehityksen periaatteella (rahaa käytetty 2015: 27 005 €, 2016: 23 317 €). Hankkeen kautta on saatu myös markkinointi- ja viestintäapua. Yhdeltä henkilöltä on ostettu hankkeen rahoilla sellaista viestintää (2015: 3224 €, 2016: 12 558 €, 2017: n. 12.500 €), että kuntien omin resurssein ei olisi kyetty tuottamaan mm. erilaista somemainontaa ja kilpailujen järjestämistä, nettisivujen esiin nostoa ja päivitystä ajantasaisilla toiminnan/eri lajien esittelyteksteillä sekä eri henkilöstöryhmille ja vanhemmille suunnattujen Wilma-viestien pohjatekstit. Myös oppilaille jaettavat materiaalit, julisteet jne. on maksettu hankkeesta, n. 4500 € v.2017.

Työikäisten toiminnassa turkulaisten harrasteliikuntatuotteiden kausiesitteitä (Hikinen tusina, Leidit liikkeellä ja Kuntokonkarit) painettiin kokeiluluonteisesti hankkeen kustantamana ympäristökuntien ”pendelöiviä” asukkaita houkutteleviksi. Esitteitä jaettiin ympäristökunnissa erilaisissa yhteispalvelupisteissä ja tapahtumissa tuotteiden markkinoimiseksi. Tämä toimenpide ei kuitenkaan ole lisännyt tuotteiden asiakasmääriä ympäristökunnista ja toimenpiteestä on luovuttu. Myöskään mitään seudullisesti yhteistä aikuisia liikuttavaa tuotetta ei ole alkusuunnitelmista poiketen onnistuttu kehittämään. Suurin syy tähän on, että työikäisten liikuntaan liittyy kuntien päätöksentekoprosesseihin liittyvä hinnoittelu. Yhtenäisempi käytäntö ja tuotteistus vaatii kuntakohtaiset lautakunta- ja muut mahdolliset käsittelyt ja siitä johtuen tähän tarttuminen on ollut hitaampaa.

Kaikkiaan aktivointityön osalta voi todeta, että mikäli jatkossa yhteistä hanketta/ vastaavaa työskentelyalustaa ei olisi hyödynnettävissä, tulisi ratkaista, miten ja/tai voidaanko seudullinen yhteistyö kuitenkin mm. soveltavan liikunnan, ikäihmisten ja nuorten osalta edelleen yhteistyössä hoitaa, koska näistä osa-alueista Turku on selvästi hyötynyt.

Olosuhdetyö

RLTS/ liikunnan olosuhdeyhteistyössä on hankkeen alkuvaiheessa etsitty ratkaisuja motocrossin ja ampumaurheilun olosuhteisiin. Molemmat ovat olosuhteiltaan haastavia sekä laajoja alueita ja kalliita ratkaisuja vaativia. Kun Urusvuoren motocross-radan toiminta Turussa päättyi ja Kailassuon suunnitelmat eivät edenneet, löytyi ratkaisu Raision Moottoriratayhdistyksen radasta seudullisen moottoriurheilun keskittymänä. Ampumaurheilulle haettiin ratkaisuja yhdessä lajin alueellisen neuvottelukunnan kanssa. Toistaiseksi on uutena ratkaisuna Practical-ammunnan sisätilat Raisiossa Temppelivuoren luolassa.

Hankkeen alkupuolella projektipäällikkö oli Turun keskushallinnon toimeksiannosta tekemässä Turun seudun Uimahalliselvitystä 2012. Vastaavanlaisten selvitysten tekeminen seudullisesti on edelleen mahdollista kuntien esittämien tarpeiden mukaisesti. Muuten olosuhdetyössä on keskitytty henkilöstökoulutusten järjestämiseen, Lipas-järjestelmän kehittämiseen, yhteisiin suosituksiin käyttöperiaatteista, säännöllisemmän yhteistyön rakentamiseen alueella toimivien lajiliittojen kanssa sekä yhtenäisemmän viestinnän rakentamisen kokeiluun (mm. Likiliikkuja-sivusto). Likiliikkujakehitys on jäänyt enemmän kokeilun asteelle, koska mm. valtakunnallista Unelmat liikkeelle viestintäkampanjaa verkkosivuineen alettiin Olympiakomitean toimesta edistää. Olosuhdetyössä ei ole liikuntapaikkaosaston mielestä edistetty viime aikoina siten, että Turku näkisi jatkossa, että tähän yhteiseen osa-alueeseen kannattaa panostaa nykyisillä rajallisilla resursseilla. Alueellista olosuhdetyötä tehdään erityisesti uusiin liikuntaolosuhteisiin investoitaessa, jolloin tarkastellaan myös alueellista olosuhdetarjontaa.

Järjestötyö

RLTS/Seuraverkkoa on täysin ulkopuolisen rahoituksen (keskimäärin 125 000 euroa vuodessa vuodesta 2014 lähtien) turvin kehitetty niin, että se tarjoaa työkalun kuntien avustusprosesseihin ja seuratiedon ajan tasalla pitämiseen. Seuraverkkorahoituksen kautta on saatu osa RLTS koordinaattorin palkkakustannuksista siten, että seutuyhteistyössä on voitu kohdistaa yhteiseen kehittämistoimintaan enemmän rahaa. Seuraverkossa seurojen tiedot säilyvät ja niitä voidaan jatkuvasti ylläpitää. Seuratiedon yhteen vetäminen taulukoiksi päätöksenteon tueksi mahdollistuu, ja seuratietoa saadaan eri tavoin vertailtavaan muotoon. Seurat pitävät tietonsa yllä ”Seuran tietojen ylläpito” -sivustolla, josta ne kunnan tarpeen mukaan siirtyvät erilaisille hakemuksille. Seuraverkosta on tulossa valtakunnallinen seuratiedon järjestelmä, ja valtakunnallinen seuratoiminnan kehittämistuki haetaan Seuraverkon kautta. Tällä hetkellä jo 77 turkulaisseuraa on vienyt tietojaan Seuraverkkoon. Turun kaupunki on vuonna 2016 käynnistänyt avustusten toimintamalliuudistuksen, jonka yhteydessä on selvitetty myös Seuraverkon käyttöönoton mahdollisuutta. Liikunnalla on jo aiemmin ollut omat sähköiset avustuksenhakumenettelynsä, jonka lisäksi kaupunkitasoisen uudistuksen lähtökohta on ollut tuottaa geneerinen avustusjärjestelmä lähinnä turkulaisten avustuksenanojien tarpeisiin. Lisäksi mukana on muitakin toimi- ja palvelualoja kuin vain liikuntapalvelut. IT-palveluiden kanssa käytyjen konsultointien perusteella Turun omaa avustustoimintaa on toistaiseksi ollut hankala sulauttaa Seuraverkkoon, eikä sitä myöskään ole nähty ensisijaisen tarpeellisena.

Järjestöliikunnan osasto ei ole kaiken kaikkeaan ollut yhtä tiiviissä yhteistyössä RLTS-hankkeen kanssa kuin aktivointiyksikkö. Järjestöliikunta pitää kaikkiaan alueellista toimintaa kannatettavana. Yhteistyön tulisi kutenkin olla sellaista, että sen ylläpitoon ei välttämättä tarvita lisärakenteita tai erillistä hankeorganisaatiota ottaen huomioon, että mm. LiikUssa on oma seurakehittäjä. Lisäksi on hyvä huomioida, että noin neljännes turkulaisissa seuroissa liikkuvista on lähipaikkakuntien asukkaita. Näin ollen kaikki kehitystyö turkulaisissa seuroissa näkyy automaattisesti hyötynä myös laajemmalla talousalueelle, mikä korostaa kaupungin oman järjestötyön merkitystä.