Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari:

Toimintakautensa (2013-2017) päättävä liikuntalautakunta sai kauden alussa edelliseltä lautakunnalta perinnöksi useita kehittämiskohteita, joista moni on toteutunut. Liikuntalautakunta arvioi huhtikuussa 2017 kuluneen kauden toteutumista, saavutettuja tuloksia ja kirjasi kehittämiskohteita, jotka se haluaa jättää perinnöksi toimintansa aloittavalle liikuntalautakunnalle.

Edellisen lautakunnan kirjaamia kehittämiskohteita, jotka toteutuivat onnistuneesti ovat

- Palloiluhallin rakentaminen ja Samppalinnan maauimalan peruskorjaus merkittävinä investointihankkeina

- Kimmoke-rannekkeen kehittäminen sosioekonomisesti heikompiosaisten liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttömahdollisuuksien edistämiseen

- Suomen suurimman rahoituksen saaneen Liikkuva koulu –projektin aloittaminen edistämään lasten ja nuorten liikkumaan aktivointia

- Lautakunnan keskusteleva ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut toimintakulttuuri

Muita onnistumisia / saavutuksia

- kävijämäärien lisääntymiset erityisesti Impivaaran uimahallissa

- Kimmoke- ja Seniorirannekkeiden käyttö on selvästi lisääntynyt ja ne tuottavat liikkumista strategisesti tärkeille kohderyhmille, mutta kääntöpuolena on, että niistä saatavat tulot ovat pieniä

- liikuntapaikkasuunnitelma 2029 –palveluverkkosuunnitelman valmistuminen

Perintö

Kautensa päättävä lautakunnan pääviesti uudelle lautakunnalle on pitää edelleen tavoitteena ja toiminnan keskiössä edistää turkulaisten riittävää liikunnan harrastamista terveytensä edistämiseksi.

Tähän pääsemiseksi liikuntapalveluiden toimintamallia pitää kehittää tukemaan paremmin kaikissa ikäryhmissä terveyden kannalta riittävää fyysistä aktivisuutta. Liikunnan lisäämiseksi tarvitaan myös toimialojen välistä yhteistyötä, jota pitää lisätä ja parantaa entisestään. Lisäksi syksyllä 2016 aloitetun Turku Future Sports –työn kehittämistä tulee jatkaa tulevalla lautakuntakaudella. Konsepti tukee laaja-alaisesti kaikkien turkulaisten liikuttamista ja urheilukulttuurin kehittämistä.

Haasteena uudella lautakunnalla on rakenteellisen talouden tulovajeen kurominen. Tämä haastaa uuden lautakunnan linjaamaan hinnoittelua erityisesti tilojen osalta ja miettimään millaisia ”ohjureita” maksullisuudelle/maksuttomuudelle voidaan luoda, jotta tulovaje voidaan kattaa. 

Liikuntapaikat ja liikkumisolosuhteet tulee varmistaa sekä kehittyvillä- että täydennysrakentamisalueilla. Ne pitää huomioida jo alueiden suunnitteluvaiheessa ja olla mukana rakentamisessa myös viihtyvyyttä lisäävinä tekijöinä. Ne ovat osa kaupunkisuunnittelua ja –infraa eikä niitä toteuteta vain liikuntalautakunnan rahoituksella. Entistä vahvemmin tulee kiinnittää huomiota heikommassa asemassa olevien asuinalueiden liikuntaolosuhteisiin panostamiseen, jolla vastataan asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Tästä jo aiemmin toteutuneena hyvänä esimerkkinä on Pansion Kisapuiston kentän kunnostus. Liikuntapaikkaverkoston kattavuutta voidaan lisätä myös kumppanuuksilla järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Tilahankkeista erityisesti voimistelulle ja oheisharjoittelulle on etsittäviä ratkaisuja ja näitä olosuhteita tulee parantaa.

Liikkuva koulu –projektin työn jatkuvuuden varmistaminen ”lasten liikunnan ohjelmaksi” edellyttää päteviä mittareita ja seurantaa, että pystytään kertomaan onnistumisista ja panos-tuotos -suhteesta. Projektissa kehitetään uutta, osallistavaa toimintakulttuuria, joka perustuu sekä asiakasnäkemyksiin että tutkittuun tietoon. Tällaista vahvempaa tiedolla johtamista tarvitaan myös muussa liikuntapalvelujen kehittämisessä nykyistä enemmän, jotta tiedetään toimivatko toteutetut asiat, saavutetaanko tulokset ja tavoitteet.

Avustusten osalta tulee olla jatkossakin aktiivinen toimija kaupunkitasoista toimintamallia uudistettaessa – liikuntapalveluiden ja sen asiakkaiden tarpeet tulee huomioida käytännön toteutuksessa. Sisällöllisesti avustusperiaatteita tulee tarkastella vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä (mm. uusia olosuhteita). Myös Seuraparlamentin toiminnan kehittämistä pitää jatkaa vahvaksi asiantuntija- ja vuorovaikutus elimeksi liikunnan järjestökentän ja kaupungin toiminnan tukena ja vaikuttajaryhmänä.

Liikuntaseurat ja –järjestöt ovat kaupungin suurimpia liikuttajia ja liikuntalautakunta on arvostanut tätä toimintaa.  Seuratuet ja avustukset tulee säilyttää nykyisellä tasolla. Avustustoiminnan kehittämisessä tulee tarkastella mahdollisia uusia ohjausmenetelmiä ja laadullisia kriteereitä. Kaupunkilaisten liikkumaan aktivoinnissa on mahdollista lisätä vielä nykyisestä kumppanuuksia seurojen kanssa. Tavoitteeksi voisi asettaa, että kaikkiin tukea saavien seurojen toimintaan voi mennä tutustumaan maksuttomasti kolme kertaa.

Liikkumaan aktivoinnin kehittäminen edellyttää ajantasalla olevia tuotteita sekä vahvaa viestintää, jotta kaupunkilaisia tavoitetaan mahdollisimman laajasti.

Lautakuntakaudella yleinen asenne liikuntaa ja lautakuntaa kohtaan on ollut arvostava sekä virkamies- että luottamushenkilöjohdossa. Tämä arvostus sekä liikuntalautakunnan keskusteleva toimintakulttuuri sekä avoin tapa valmistella asioita ovat perintönä seuraavalle lautakunnalle. Hyvän ilmapiirin muodostumiseen tarvitaan yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja kohtaamisia myös kokousten ulkopuolella.

Edellisen lautakunnan toive tehdä tiiviimpää yhteistyötä liikunta- ja kulttuurilautakunnan kanssa jäi aiottua vähäisemmäksi.

Päättyvän kauden (2013-2017) liikuntalautakunta toivottaa menestystä uudelle lautakunnalle turkulaisen liikunnan edistämistyön jatkamiseen.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää perinnöstään edellä kuvaillun mukaisesti ja lähettää sen valittavalle lautakunnalle tiedoksi.

PäätösLiikuntalautakunta päätti perinnöstään Norontauksen ehdotuksesta puheenjohtajan kannattamana yksimielisesti liitteen 1 mukaisesti ja päätti lähettää sen valittavalle lautakunnalle tiedoksi.   

Liite 1Liikuntalautakunnan perintö