Erityisasiantuntija Ritva Jykelä:

Esteettömyys tarkoittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esteettömyys liittyy usein rakennetun ympäristön toimivuuteen. Este ilmenee käyttäjän kohdatessa huonosti suunnitellun ympäristön. Rakennus tai ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien, myös toimintarajoitteisten, kannalta toimiva ja miellyttävä käyttää. Esteettömyys voidaan nähdä myös laajempana kokonaisuutena, joka tarkoittaa sujuvaa osallistumista eri elämänaloilla; työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Suomessa rakentamista ohjaavat säädökset ja määräykset asettavat tarkat vaatimukset julkisten rakennusten ja työympäristöjen ominaisuuksille niiden käytön esteettömyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen. Verkkoviestinnän esteettömyydestä on myös suositukset, jotka koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa.

Liitteenä oleva Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2016 – 2017 on valmisteltu kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä. Työryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginsihteeri Satu Lehto konsernihallinnosta ja sihteerinä esteettömyysasiamies Jaana Solasvuo ympäristötoimialalta. Työryhmässä oli kaikkien toimialojen edustajat. Valmistelun aikana kuultiin myös asiantuntijoita. Suunnitelman lähtökohtana on edellä kuvattu laaja, monitahoinen esteettömyys, mikä tarkoittaa palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Kyseessä on liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Esteettömyys tulee huomioida rakentamisessa, valaistuksessa, värien käytössä, opasteissa, palvelujen järjestämisessä ja viestinnässä. Esteettömyyden varmistaminen helpottaa jokaisen ihmisen asumista, liikkumista, työntekoa, asioimista ja vapaa-ajan viettoa.

Esteettömyystyöryhmä on pyytänyt lauta- ja johtokunnilta sekä vaikuttajaryhmiltä lausuntoa suunnitelmasta 24.2.2017 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuteen, toteuttamiskelpoisuuteen ja konkreettisuuteen.  Lausunnossa voidaan esittää myös näkemyksiä suunnitelman perusteella laadittaviin esteettömyyden tasoa määrittäviin kriteereihin ja käytäntöihin.

Esteettömyyssuunnitelmassa on määritelty esteettömyyden edistämiseksi kolme tavoitetta:

·         selkeyttää kaupungin eri toimijoiden rooleja,

·         lisätä esteettömyystyön suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta, sekä

·         vahvistaa esteettömyysosaamista ja -tietoisuutta.

Ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu esteettömyysasiamiehen ja muiden toimijoiden vastuiden ja roolien selkeyttäminen. Esteettömyysasioita on esitetty kytkettäväksi kaupungin johtamisjärjestelmään ja sopimusohjaukseen. On ehdotettu ohjausryhmän perustamista ja suunnitelmaa valmistelleen työryhmän muuttamista esteettömyysverkostoksi. Toisena tavoitteena on esteettömyystyön suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen mm. luomalla kriteerit ja käytännöt (esim. esteettömyyskartoitukset) sekä määrittämällä perustasoa ja erikoistasoa edellyttävät kohteet. Perustaso edellyttää erittäin hyvää esteettömyyden tasoa, jolloin kaikki käyttäjäryhmät voivat liikkua ja toimia esteettömästi rakennetussa ympäristössä. Laatuvaatimukset eivät sisällä eri käyttäjäryhmien edellyttämiä erityisratkaisuja esim. näkövammaisten opaslaattoja. Vapaa-aikatoimialan perustason kohteita olisivat kirjastojen, museoiden, urheilupaikkojen ja muiden julkisten palveluiden ympäristöt. Erikoistason esteettömyys toteutetaan alueilla, reiteillä ja kohteissa, joilta vaaditaan tavallista suurempaa esteettömyyttä, koska kohteita käyttävät erityisryhmät. Erikoistason kohteita ovat mm. kävelykadut, keskusta-alueet, liikunta- ja leikkipaikat, jotka on tarkoitettu soveltuviksi laajoille käyttäjäryhmille ja esteettömät reitit esim. virkistysalueilla. Kolmanneksi tavoitteeksi on valittu esteettömyystietoisuuden lisääminen sekä keskeisten toimijoiden (tilapalveluiden ja infran suunnittelijat, rakennuttajat, kilpailuttajat jne.) esteettömyysosaamisen vahvistaminen.

Toimialojen vastuulla olevissa toimenpiteissä julkisen kaupunkikuvan ja toimitilojen esteettömyyteen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisvastuu on ensisijaisesti ympäristö- ja kiinteistötoimialan yksiköillä. Muun toiminnan esteettömyyden edistämiseen määritellyissä toimenpiteissä vastuutahoja ovat edellä mainittujen lisäksi mm. esteettömyysasiamies, hankinta- ja logistiikkakeskus ja konsernihallinnon viestintä. 

Vapaa-ajan toimiala pyrkii omalla toiminnallaan kaventamaan hyvinvointieroja ja parantamaan asukkaiden edellytyksiä hyvinvoinnille keskeiseen aktiiviseen elämäntapaan.

Liikuntasuunnittelija Tanja Matarma, liikuntapalveluvastaava Johanna Friman 9.2.2017:

Monitahoinen esteettömyys

Esteettömyyden monitahoisuus olisi hyvä määritellä suunnitelmassa tarkemmin, jotta tiedetään mihin kontekstiin suunnitelman toimenpiteet rajoittuvat. Suunnitelmassa on esitelty esteettömyyden olevan ”ei vain liikkumisen esteettömyyttä, vaan huomioon otetaan myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat”. Esteettömyys voi kuitenkin olla esimerkiksi fyysistä, sosiaalista, psyykkistä, kulttuurista tai taloudellista. Usein esteettömyys todella mielletään rakennetun ympäristön esteettömyydeksi. Esteettömyyden monitahoisuus olisi hyvä huomioida esteettömyyssuunnitelmassa laajemmin, muutenkin kuin fyysisen (liikkuminen, näkeminen, kuuleminen) ja sosiaalisen (kommunikaatio) esteettömyyden kannalta – joko määrittelyn jälkeen rajaten suunnitelmaa jo mainittuihin, tai laajentamalla esteettömyysnäkökulmaa ja ottamalla mm. sosiaaliset ja psyykkiset haasteet laajemmin huomioon.

Esteettömyystyön suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

Perustason ja erikoistason esteettömyyden määritelmässä puhutaan ympäristöistä. Sisältääkö tämä itse tilat myös? Määritelmän alussa mainitaan ”julkiset rakennukset sekä niihin liittyvät ulkoalueet”, mutta myöhemmin puhutaan vain ympäristöistä. Tarkoitetaanko näillä kuitenkin myös rakennuksia?

Esteettömyysosaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen

Vapaa-ajan toimiala pyrkii omalla toiminnallaan kaventamaan hyvinvointieroja ja parantamaan asukkaiden edellytyksiä hyvinvoinnille keskeiseen aktiiviseen elämäntapaan. Liikuntapalvelukeskuksessa kiinnitetään huomiota fyysisen esteettömyyden lisäksi sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen esteettömyyteen monenlaisilla ja monille eri ryhmille kohdennetuilla liikuntapalveluilla/-tuotteilla. Liikuntapaikkojen infrastruktuurissa esteettömyysnäkökohdat pyritään tällä hetkellä huomiomaan uusien ja peruskorjattavien hankkeiden osalta suunnitteluvaiheessa.

Suunnitelma esteettömyyskoulutukseksi on lavea ja oletamme sen täsmentyvän itse suunnitelman myötä. Liikuntapalvelut tulisi ottaa koulutussuunnitelmaan mukaan. Laajempaa ja kohdistetumpaa koulutusta olisi tarpeen saada erityisesti liikuntapaikkaosastolle. Liikuntapaikkaosaston tehtävänä on muun muassa ylläpidon ja korjaamisen lisäksi kartoittaa olemassa olevien kohteiden korjaustarpeita ja tavoitella toivottavasti jatkossa myös parempaa esteettömyyttä päivittäisessä käytössä näkökulman laajentamisella esteettömyysasioihin. Monissa kohteissa pystyttäisiin todennäköisesti pienin toimenpitein parantamaan esteettömyyttä, mikäli siihen osattaisiin nykyistä paremmin kiinnittää huomiota.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2016 - 2017

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää antaa em. lausunnon esteettömyyssuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.