Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

700 000 € vuosittain keskikokoisiin peruskorjaushankkeisiin

Ulkoliikuntapaikkojen investoinnit kuuluvat kaupungin yhteisiin investointeihin osana kiinteistöliikelaitoksen operatiivista sopimusta. Ulkoliikuntapaikkoihin käytettävissä olevat varat on määritelty kiinteistöliikelaitoksen talousarvioprosessissa ollen 700 000 € / vuosi seuraaville kaudelle 2017 – 2020. Määräraha on lainaa liikuntapalvelukeskukselle, ja se maksetaan takaisin korotettuina sisäisinä maanvuokrina kiinteistöliikelaitokselle. Tämä summa on tarkoitettu suunnitelmalliseen ja keskikokoiseen peruskorjaamiseen sekä pienimuotoiseen kehittämiseen.

Suurimmat, selvästi yli puolen miljoonan arvoiset ulkoliikuntapaikkakokonaisuudet valmistellaan vastaisuudessa omina erillisinä prosesseinaan tarveselvitys-hankesuunnitelmamenettelyllä. Yli kahden miljoonan hankkeista päättää ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitusi. Liikuntapalveluille kohdennetuista varoista niiden toteuttaminen ei olisi mahdollista. Tällä tavalla valmistellaan esimerkiksi Lauttarannan urheilupuisto Hirvensalon uuden Syvälahden koulun yhteyteen sekä Impivaaran liikuntakeskuksen uusien kohteiden kehitystyö.

Liikuntalautakunta päättää ja priorisoi kohteet, joihin määräraha sidotaan. Kiinteistöliikelaitos tilaa yleis- ja rakennussuunnittelun ympäristötoimialan suunnitteluyksiköstä ja rakennuttaa urakat. Suunnitteluyksikkö koordinoi suurten suunnitelmien hankinnat konsulttitoimistoilta, mutta pienitöisempiä detaljisuunnitelmia yksikössä tehdään myös omana työnä. Kaikki vaiheet työstetään tiiviissä yhteistyössä toimialojen kesken.

Käytännössä peruskorjauskohteiden valmistelu liikuntapalveluissa etenee seuraavasti: liikuntapalveluissaylläpidetään tietokantaa ulkoliikuntapaikkojen peruskorjaustarpeista ja kehitysehdotuksista. Kaikki virkamiehistöltä, sidosryhmiltä, seuroilta ja asukkailta tulleet näkemykset kirjataan jatkuvana työnä. Tarpeita ja toiveita on aina enemmän kuin mihin määräraha riittää, joten kohteet joudutaan laittamaan tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksiin. Priorisoimisessa sovelletaan liikuntapaikkasuunnitelmassa läpinäkyviksi tehtyjä periaatteita painottaen liikuntakeskuksia, aluekeskuksia, uimarantoja, kuntoratoja ja koulujen kenttiä sekä kaupungin yhteisiä kehityshankkeita. Turvallisuuteen liittyvät asiat ja selvä peruskorjausvelka tähdentävät myös tarvetta korjaukselle. Toisin sanoen jos vilkkaasti käytetty liikuntapaikka on niin huonossa kunnossa, että sen käyttö uhkaa estyä niin korjaus priorisoidaan.  

Tekonurmiverkoston ylläpidon syklistä isona osana investointeja

Kaupungin yhteensä 12 tekonurmea (8 kokomittaista ja 4 pienpelikokoista) muodostavat oman ison vakiopalansa investointien yhtälöön. Tämä johtuu siitä, että tekonurmipinta on uusittava noin 5 - 8 vuoden välein riippuen käyttötarkoituksesta ja käytön intensiteetistä. Turussa esimerkiksi talvikäytössä oleva, lämmitettävä Kupittaa 5 ja talvisin jäädytettävä Parkinkenttä kuluvat nopeimmin. Uusi kokomittainen tekonurmipinta maksaa noin 200 000 €, ja sen hankinta on katettu liikuntapalvelukeskuksen käyttötalouden puolelta käyttöomaisuusinvestoinneista. Uuden tekonurmen edellyttämät pohjatyöt sekä kierrätysnurmen asentaminen pienpelikentille junioreille ja lähiliikuntaan on kuitenkin katettu tältä nyt käsiteltävältä ulkoliikuntapaikkojen investointilistalta.

Tekonurmiverkoston kokonaisuus on sellainen, että kaupungin julkiset varat riittävät ainoastaan yhden kokomittaisen tekonurmipinnan uusimiseen vuodessa sekä vanhan tekonurmipinnan kierrättämiseen jollekin pienpelikokoisista kentistä. Vuosikellossa on myös poikkeuksia, sillä esimerkiksi vuonna 2017 tekonurmipinnan hankinta käyttöomaisuudesta ei valitettavasti onnistu, koska tuolloin samaiselta momentilta hankitaan mitä todennäköisimmin sekä Samppalinnan että palloiluhallin ensikertaiset kalusteet arvoltaan yhteensä 660 000 euroa. Kaupungin täysmittaisten tekonurmikenttien nykymäärä 8 kpl on sellainen, että tuo Suomen Palloliiton sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suositus 8 vuoden uusimisvälistä maksimissaan alkaa olla täynnä yhden kentän vuosivauhdilla. Tekonurmikentistä toki Impivaaran jalkapallohallin ja Javenture-areena ovat omia erityistapauksiaan, halli sisätilainvestointien puolella, Javenturen tekonurmen uusimisesta 70% onkaupungin vastuulla. Jotta tekonurmet pystytään uusimaan ja ylläpitämään kaupungin varoin, tulee investointeja edelleen harkita erittäin huolellisesti vaikka seuroilta tuleekin toiveita uusista kokomittaisista ja pienpelikokoisista tekonurmikentistä. Sijainnin ja ylläpidon tehokkuuden kannalta Kupittaa 1 – kentän tekonurmetusta kannattaisi pohtia keskipitkällä aikavälillä. Huomionarvoista on myös, että kaupungin tekonurmien käyttöaste kesällä 2015 oli 69% kaikista varattavissa olevista vuoroista. Prime time –aikojen ulkopuolella on siis vielä vapaita aikoja niistä kiinnostuneille. Lisäksi Pansion Kisapuiston uusi kokomittainen tekonurmipinta valmistui vasta elokuussa 2015, ja se lisää kapasiteettia merkittävästi. Vasta 2016 kesäkauden käyttöasteet kertovatkin Kisapuiston vaikutuksesta tekonurmikenttäverkoston käyttöön. Pansion kentästä tehtiin myös tavallista pidempi amerikkalaisen jalkapallon takia, joten junioreiden harjoituskäytössä kentälle mahtuu monta samanaikaista ryhmää.

Tekonurmiverkoston yllä kuvattu kokonaisuus huomioiden suunnittelukauden 2017-2020 investoinneiksi esitetään

2018 Kupittaa 5:lle uusi tekonurmi ja kierrätysnurmi Teräsrautelan kentälle

2019 Parkinkentälle uusi tekonurmi ja kierrätysnurmi Turjanpuiston (Vasaramäen) kentälle

2020 Kupittaa 2:lle uusi tekonurmi ja kierrätysnurmi Varissuon kentille

Urheilupuiston ylähiekkakenttä vuoden 2017 suurimpana kohteena

Urheilupuiston ylähiekkakentällä ja sitä ympäröivillä alueilla on ollut hulevesiongelmia jo pitkään. Pahimmillaan vesi on valunut Samppalinnan koulun kellariin asti. Ylähiekkakenttä on heittolajien lämmittelykenttä isoissa kilpailutapahtumissa. Jokapäiväisessä käytössä se toimii kuulan, kiekon ja moukarin tärkeimpänä harjoittelupaikkana ja kansallisten kilpailujen kilpakenttänä. Kentän merkitys on erittäin suuri etenkin moukarille Turun ainoana kilpakelpoisena heittopaikkana. Ylähiekkakenttä on niin ikään erittäin tärkeä keskustan lukuisten koulujen liikunnalle niin sulan maan aikana kuin luistelukenttänä talvisin.

Hulevesitöiden kustannusarvio täsmentyy vasta detaljisuunnitelman myötä tämän vuoden aikana. Kenttien kuivattaminen on kuitenkin useimmiten varsin arvokasta. Mahdollisiin kustannusten isompiin muutoksiin palataan tarvittaessa tämän vuoden lopussa investointikohteiden muutoslistalla. Hulevesiremontin yhteydessä uusitaan myös heittohäkki. Työt toteutetaan vasta syksyllä kauden arvokisojen jälkeen.   

Muutoin vuoden suurimpina kohteina ovat turkulaisten aktiivikäytössä olevat Kupittaan luistelumato, Ispoisten uimaranta sekä Luolavuoren tenniskentät.

Vuosina 2018-2020 verkoston tasapuolista peruskorjaamista

Liikuntakeskusten osalta edistetään pitkään valmisteltuja hankkeita. Urheilupuistossa kehitetään tenniskenttäaluetta ja peruskorjataan Karikon lenkki. Paavo Nurmi Games Oy:n alavälikenttää koskevan kehityshankkeen edettyä täsmennetään myös kaupungin rooli kokonaisuudessa. Kupittaalla peruskorjataan suosittu luistelumato ja kehitetään puiston itäisiä osia, etenkin BMX-rataa ja kenttää 11. Impivaarassa keskitytään Nunnavuoren suositun hiihtolenkin lumetuksen puitteisiin, lisälenkin valaisuun ja lenkin varrella olevaan puistokuntosaliin. Impivaaran uusi kehittäminen kanavoidaan erillisessä tarveselvitys-hankesuunnitelmamenettelyssä, kuten edellä todettu.

Aluekeskuksista peruskorjataan Teräsrautelankenttää, Parkinkenttää, Varissuon kenttiä ja Jäkärlän urheilupuistoa. Näistä kaikki toimivat lähi- ja erityisliikunnan lisäksi myös tärkeinä koululiikuntapaikkoina.

Koulujen kentistä toteutetaan Yli-Maarian uuden koulun lähikenttä ja peruskorjataan Turun lyseon sekä Wäinö Aaltosen koulun kentät. Hirvensalossa peruskorjataan myös skeittipaikka. Hirvensalon uuden Syvälahden koulun viereen tulevaa Lauttarannan urheilupuistoa työstetään eteenpäin omassa erillisessä tarveselvitys-hankesuunnitelmamenettelyssään, koska alkuperäisen suunnitelman kustannusarvio on peräti 3,25 miljoonaa euroa. Vaikea maapohja nostaa kustannuksia merkittävästi, mutta siitäkin huolimatta todennäköistä on, että alkuperäistä suunnitelmaa joudutaan karsimaan ja vaiheistamaan kustannusten pienentämiseksi. Tarveselvitys tuodaan liikuntalautakunnan käsittelyyn omana asianaan.

Uimarannoista panostetaan kaupungin suosituimpaan eli Ispoisiin sekä pohjoisimpaan eli Maariaan viime mainitun rakenteellisten ongelmien takia. Kuntoradoilla tehdään töitä edellä mainittujen Karikon lenkin ja Nunnavuoren lenkin lisäksi Lausteen puistokuntosalilla ja Koivulan liimapuusillalla. Härkämäen ja Pansion kuntoratoja peruskorjataan liikuntapalvelukeskuksen kunnossapidon omana työnä.

Liite 1Taulukko vuosien 2017-2020 ulkoliikuntapaikkainvestoinneista

Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää esittää liitteessä 1 esitettyjen investointikohteiden ja vuoden 2017 osalta tärkeysjärjestykseen priorisoitujen kohteiden toteuttamista kaupungin vahvistetun investointiohjelman puitteissa vuosina 2017-2020. 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.