Kehittämispäällikkö Heini Parkkunen, liikuntasuunnittelija Kristina Karppi, tutkija Sanna Kupila:

Yleiskaavaprosessista

Ympäristötoimialan kaavoitusyksikkö pyytää lautakuntien lausuntoja Yleiskaava 2029 –prosessin vaiheeseen ”Kehityskuvan valinta” 30.9.2015 mennessä. Kolmen kehityskuvavaihtoehdon pääpiirteet on kuvattu lyhyesti ja havainnollisesti kaavayksikön tiivistelmässä https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//liite_1_kehityskuvavaihtoehdot.pdf . Tiivistelmän lisäksi avoimesti tutkittavana on myös monipuolinen ja tarkempi tausta-aineisto siitä, miten kehityskuvien vaikutusten arvioinnit on tehty: https://www.turku.fi/yleiskaava2029/vaikutustenarviointi.

Kehityskuvan valinnan jälkeen yleiskaavatyö jatkuu luonnoksen työstämisellä, ja sen jälkeen tehdään yleiskaavaehdotus. Kyseessä on monivaiheinen ja pitkä prosessi, joka on aloitettu vuonna 2009. Yleiskaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana. Koko yleiskaavaprosessia kuvaava runsas aineisto löytyy niin ikään verkosta http://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/yleiskaava-2029 Maankäyttö- ja rakennuslaki raamittaa yleiskaavatyön vuorovaikutteisuutta hyvinkin tarkasti, ja vapaa-aikatoimialan edustajat ovat olleet työn vaiheissa mukana alusta pitäen muiden toimialojen ohella.

Kehityskuvavaihtoehtoja on kolme: ”Kasvu keskuksiin”, ”Kasvu käytäviin” ja ”Hajautettu kasvu”. Kehityskuvien pohjalta on tehty monipuoliset, seikkaperäiset ja avoimet vaikutusten arvioinnit mm. hyvinvointiin, virkistykseen, liikkumiseen/liikenteeseen, palvelurakenteeseen, talouteen, väestökehitykseen liittyen. Näiden pohjalta on arvioitu kehityskuvien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Lähes kaikkien tehtyjen vaikutusten arvioinnin pohjalta positiivisimmat vaikutukset on keskuspainotteisella mallilla, toiseksi positiivisimmat kehityskäytävä mallissa ja lähes kautta linjan hajautettu malli oli vaikutuksiltaan heikoin.

Vapaa-aikatoimialan näkökulmat

Vapaa-aikatoimiala tarkastelee Yleiskaava 2029:n kehityskuvia neljästä näkökulmasta: palvelujen tuottaminen, arkiaktiivisuuden edistäminen, ihmisiin kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset sekä viher- ja kulttuuriympäristöt.

Palvelujen tuottamisen vaikutusten arviointia on mallien laadinnassa tehty päivähoito- ja koulupalvelujen näkökulmasta. Vapaa-aikatoimialan liikunta-, nuoriso-, kirjasto-, orkesteri-, museopalvelut eivät ole mukana tarkastelussa. Mutta myös vapaa-aikapalvelujen tuottamisen näkökulmasta sekä vapaa-ajan paikkojen infrastruktuuri että toiminnalliset palvelut on taloudellisesti tehokkainta tuottaa asukas- ja palvelukeskittymissä. Tällöin myös niiden käyttö ja vaikuttavuus on mitä todennäköisimmin runsaimmillaan. Kokonaistaloudellista on, että varsinkin suuret ja kalliit ”erikoispaikat” (palloiluhalli, konserttitalo…) ovat asukkaiden ja myös matkailijoiden kannalta tehokkaasti ja helposti saavutettavissa keskuksissa. Tästä näkökulmasta ”Kasvu keskuksiin” ja ”Kasvu käytäviin” ovat myönteisiä ja ”Hajautettu kasvu” on kielteinen. Elinvoimaisessa keskustasta kulttuurille ja liikunnalle löytyy kysyntää ja kasvupohjaa, mutta hajautuvassa kaupunkirakenteessa vapaa-aikapalvelut jäävät muiden palvelujen lailla kauas asutuksesta.

Arkiaktiivisuuden tukemista on arvioitu kävelyn ja pyöräilyn edistämisen näkökulmista. Kehityskuvista ”Hajautettu kasvu” vähentää kävelyä ja pyöräilyä jokapäiväisinä ja tärkeinä hyötyliikuntamuotoina, ja tämä on kaikkien ikäryhmien liikkumaan aktivoimisen ja terveyden edistämisen kannalta kielteinen asia. Arkiaktiivisuuden kannalta joukkoliikennevälineetkin ovat yksityisautoilua hieman aktivoivampi vaihtoehto sen takia, että ne edellyttävät aina jonkinlaista liityntäliikuntaa joukkoliikennepysäkille ja sieltä määränpäähän. Erityisesti lasten liikkumista tutkineet yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijat Aalto yliopistossa ovat havainneet, että lasten arkiliikunnan aktiivisuus on vilkkainta tiiviissä pientalovaltaisissa, kuitenkin selvästi kaupunkimaisissa rakenteissa. Sipilän hallitusohjelman painopisteenä on juuri lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen – tunti liikuntaa päivässä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta malleja ”Kasvu keskuksiin” ja ”Kasvu käytäviin” pidetäänkin hyvinä.

Ihmisiin kohdistuvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi on kehityskuvissa puutteellisin. Sitä näkökulmaa tulee jatkossa ehdottomasti vahvistaa ja käyttää apuna myös korkeakoulujen aiheeseen liittyvää osaamista esimerkiksi koetusta hyvinvoinnista eri asumismuodoissa. Kehityskuvissa käytetyt väestöennusteet eivät ota kantaa väestörakenteeseen tai kaupunkilaisten profiiliin, joten voiko esimerkiksi keskuspainotteisuus rajata pois potentiaalisia uusia kaupunkilaisia? Jo nyt on olemassa asuinalueiden välisiä suuria eroja ja tätä segregaatiota pitäisi pystyä tulevaisuudessa vähentämään, ja tähän liittyvää pohdintaa kehityskuvien vaihtoehdoissa tarvitaan lisää yleiskaavatyön jatkuessa. Ihmisillä on sosiaalisista ja yhteisöllisistä lähtökohdista mielikuvia, toiveita ja ajatuksia hyvästä asumista ja elinympäristöstä. Asukkaiden ja eri kohderyhmien tarpeet pitää tuntea riittävästi ja heidän kuulemistaan ei voi liikaa korostaa.

Kehityskuvavaihtoehdot ja vapaa-aikatoimialan palvelujen näkökulma niihin ovat kaiken kaikkiaan huomattavasti monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin mihin erittäin nopealla aikataululla edellytetyssä lausunnossa on mahdollista syventyä. Kaikissa vaihtoehdoissa samoin kuin vapaa-aikapalvelujen runsaassa kirjossa on paljon hienosyisiä ja monitahoisia piirteitä, joita ei annetussa aikataulussa ole ollut mahdollista tarkemmin tarkastella.

Liikuntapalvelujen lausunto

Kehityskuvien vaihtoehdot ”Kasvu keskuksiin” ja ”Kasvu käytäviin” ovat liikuntapalvelujen kannalta rakentavia. Sen sijaan kehityskuvavaihtoehto ”Hajautettu kasvu” on kielteinen. Keskitetyissä vaihtoehdoissa panokset liikuntapaikkainfrastruktuuriin ja liikuntatoimintaan tuottavat hyötyä eli liikuntaa huomattavasti vaikuttavammin kuin niin, että palveluverkkoa levitettäisiin laajalti myös harvaan asutuille alueille. Kuntatalouden näkymissä julkisin varoin ei ole edes mahdollista tuottaa kattavaa palveluverkostoa kovin laajaksi leviävälle kaupunkialueelle. Paineita on pikemminkin päinvastaiseen suuntaan eli nykyverkoston selkeämpään hierarkisoimiseen ja jonkinasteiseen harventamiseen selkeisiin aluekeskuksiin. Tätä on työstetty liikuntapaikkainfrastruktuurin osalta meneillään olevassa Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 –prosessissa. Mikäli kaupunkirakenne hajautuu kovin laajalle, jää kasvava osa asukkaista liikuntapalvelujen kohtuullisen saavutettavuuden ulkopuolelle.

Kehityskuvien vaikutuksia liikkumiseen eli henkilöliikenteen kulkutapajakaumaan eri liikennemuotojen välillä on arvioitu ansiokkaasti kehityskuvien tausta-aineistossa. Valtakunnallisesti henkilöliikennettä tutkitaan muun muassa liikenneviraston laajoissa henkilöliikennetutkimuksissa. Niistä viimeisimmän mukaan kaikkien ikäluokkien jalan ja pyörällä tekemät matkat ovat vähentyneet, eniten mopoikäisten ja heitä hieman nuorempien. Kaupunkirakenteen aluetehokkuuteen suhteutettuna kävellen ja pyöräillen liikutaan sitä enemmän, mitä tiiviimpi kaupunkirakenne on (Henkilöliikennetutkimus 2010-2011, liikennevirasto 2012).

Asiakokonaisuuksien monitahoisuudesta mainittakoon liikkumisen kannalta kuitenkin yhtenä esimerkkinä se, että ”Hajautetun kasvun” mallissa asukkaiden pääsy pidettyihin ja monipuolisesti elvyttäviin viherympäristöihin voi olla välittömämpää kuin muissa malleissa – toisaalta riskinä on myös se, että arvokkaat viheraluekokonaisuudet pirstaloituvat eikä laajentuville alueille ole varaa tehdä suosittuja kuntoratoja tai luontopolkuja julkisena luontoliikunnan infrana. Keskuspainotteinen rakentaminen säästää viheraluekokonaisuuksia paremmin. Toinen esimerkki monisäikeisyydestä on se, että seuratoiminnan ja erikoisliikuntapaikkojen osalta kaupunkirakenne ei myöskään ole niin vaikuttava tekijä kuin omatoimiliikunnassa, kun joukkueen harjoituksiin joudutaan menemään sinne mistä vuoro saadaan. Silti etenkin isot ja kalliit erikoisliikuntapaikat on tehokkainta ylläpitää keskeisesti, jotta niiden saavutettavuus on ihanteellinen käyttäjien valtaosan kannalta, samoin kuin edellä on todettu kaikkien suurien vapaa-aikapalvelujen osalta.

Kaupunkikehityksen pääpiirteiden kannalta liikuntapalvelut  vastaa lausuntopyyntöön siten, että hajautettua mallia ei pidetä hyvänä liikuntapalvelujen tuottamisen, niiden vaikuttavuuden eikä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta. Malleissa ”Kasvu keskuksiin” ja ”Kasvu käytäviin” on puolestaan paljon positiivista potentiaalia, jota kannattaa työstää täsmällisemmäksi yleiskaavaprosessin luonnosvaiheessa.

Museopalvelujen lausunto

Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa on yhtenä osa-alueena tuotu esille eri kehityskuvien vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä viherympäristöön. Selvitystä voidaan pitää riittävänä tulevaa yleiskaavatyötä ajatellen. Arvioinnissa on tuotu esille kolmen eri kehityskuvavaihtoehdon hyödyt ja haitat. Näiden perusteella rakennetun kulttuuriympäristön kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi on noussut ”Kasvu käytäviin” –malli, jossa rakentamispaine hajautuu laajemmalle ja joka sen vuoksi säilyttää parhaiten keskustan vanhaa rakennettua ympäristöä ja täydentää maltillisesti myös keskustan ulkopuolista rakennettua ympäristöä. Malli säilyttää parhaiten niin kulttuurimaisemaa kuin viherympäristöäkin.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta esittää lausuntonaan edellä esitetyn, ja toteaa, että palvelujen tuottamisen kannalta Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaihtoehdot ”Kasvu keskuksiin” ja ”Kasvu käytäviin” ovat tarkoituksenmukaisimmat ja rakennetun kulttuuriympäristön kannalta ”Kasvu Käytäviin -malli. Ihmisiin kohdistuvien ja sosiaalisten vaikutusten kannalta tarvitaan lisää tarkastelua.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selostamassa kaavoitusinsinööri Andrei Panschin.