Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

Liikuntapalvelujen hallinnoimassa ulkoliikuntapaikkojen verkostossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti sellaisia muutoksia, joiden perusteella tulee arvioida kohteiden toimimista juuri liikuntapaikkoina. Turun kaupungin sisäisessä ja toimialojen keskinäisessä työnjaossa liikuntapalvelut hallinnoi nimenomaan liikuntapaikkojen infrastruktuuria eli liikunnan suorituspaikkoja. Käytännössä asukkaat liikkuvat paljon myös muilla kaupungin julkisilla alueilla, kuten kevyen liikenteen väylillä, viheralueilla tai päiväkotien ja koulujen pihoilla jne. Näiden julkisten alueiden hallinta kuuluu kuitenkin kiinteistöliikelaitokselle ja poliittinen päätösvalta kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle. Tätä työnjakoa on myös pyritty viime aikoina johdonmukaisesti selkeyttämään entisestään virkamiesneuvotteluissa.

Nyt ajankohtaista on neljän liikuntapaikan maanvuokra-alueen palauttaminen kiinteistöliikelaitokselle, koska nämä kohteet eivät enää käytännössä toimi liikunnan suorituspaikkoina. Alueiden tuleva käyttö on tämän jälkeen kiinteistöliikelaitoksen hallinnassa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kaikki luovutettavat alueet on osoitettu virkistysalueiksi, Biolaakson kuntorataosuus suojaviheralueeksi.

Yleisesti ottaen liikuntapaikat tarkastellaan tehostetusti kaupungin yhteisiä suuria alueurakoita kilpailutettaessa. Parhaillaan ryhdytään työstämään itäisen alueen (Metsämäestä Lausteelle) ylläpidon kilpailuttamista. Alkusyksystä liikuntalautakunta päättääkin jälleen muutamien sellaisten itäisen alueen kohteiden maanvuokra-alueiden palauttamisesta, jotka eivät enää käytännössä toimi liikuntapaikkoina. Tyypillisesti tällaisia ovat kilpailutusaluetta kohden muutama pienin kivituhkakenttä ja kivituhkapintainen lentopallokenttä, joiden käyttöaste on vähäinen ja sijainti huono sen kannalta, että ne muunnettaisiin toiseen liikunnalliseen tarkoitukseen. 

Kokonaisvaltaisesti kaupungin liikuntapaikkaverkostoa ja sen kehityspaineita on tarkasteltu pitkän tähtäimen liikuntapaikkasuunnitelmassa, joka on nyt saatu valmiiksi. Asia etenee siten, että suunnitelma lähetetään ensin konsernihallinnon strategiseen tilojen ohjaukseen tutkittavaksi, minkä jälkeen suunnitelma esitellään liikuntalautakunnalle työpajassa syksyllä 2015.

Raskinpuiston kenttä

Raskinpuiston pieni kivituhkakenttä luovutettiin elokuussa 2014 Runosmäkiseuran ylläpitoon (liiklk 26.8.2014 § 105). Nyt tilanne on muuttunut sikäli, että kiinteistöliikelaitos tulee peruskorjaamaan kentän vierellä olevaa leikkipaikkaa mittavasti. Leikkipaikalle tehdään laadunkorotus alueen keskusleikkipaikaksi. Suunnittelutyön myötä kila tiedusteli Runosmäkiseuralta olisiko leikkipaikan aluetta mahdollista laajentaa kivituhkakentälle, jotta leikkipaikasta saataisiin tehtyä mahdollisimman laadukas ja toimiva alueen lapsille. Runosmäkiseuran mukaan leikkipaikan laajennus ja laadunkorotus on hyvä asia, ja he puoltavat muutosta. Raskinpuiston pienen kivituhkakentän maanvuokra-alue onkin syytä palauttaa kiinteistöliikelaitokselle, jotta leikkipaikan perusparannus ja laajennus voi edetä sujuvasti.

Biolaakson kuntoratayhteys

Biolaaksossa on kilometrin mittainen kuntoradan ”pisto”, joka vie Huhkolasta Biolaakson kautta moottoritien yli. Huhkolasta alkaa varsinainen laaja kuntorataverkoston läntinen kaari (ks liitekartta). Kaupungin sisäisessä työnjaossa liikuntapalvelujen vastuulle on sovittu nimenomaan ne ulkoilureitit, joille tehdään ladut runsaslumisina talvina. Käytännössä nämä ovat 3,5 – 5 metrin levyisiä ja kivituhkapintaisia kuntoratoja. Biolaakson pisto on ollut talvisin vaikea osuus jo vuosia, koska siinä on sekä moottoritien alitus että ylitys ja alueella kuljetaan paljon jalkaisin ja pyörällä, mikä pilaa ladut. Hiljattain Skanssin kohdalle on tehty myös uusi linja-autopysäkki. Kevyen liikenteen liittymä pysäkille halkaisee kuntorata-/latuyhteyden. Osuutta ei kannatakaan enää ylläpitää juuri kuntoratana.    

Sorttamäen ja Moikoisten uimarannat

Sorttamäen uimarannan ylläpito on ollut haastavaa jo pitkään. Huono vedenlaatu ja valkoposkihanhet ovat ongelmista suurimpia, mutta alueella esiintyy myös harmillisen paljon ilkivaltaa. Vedenlaatu on ollut kesästä 2011 saakka keskiarvoltaan huonoa, jolloin uimista ei suositella. Luokitus määritellään vesinäytteiden keskiarvojen perusteella ja EU-rantojen luokitusten mukaisesti. Huonon vedenlaadun takia rannan kävijämäärät ovat laskeneet.

Sorttamäen rannalle on niin ikään pesiytynyt runsaasti valkoposkihanhia, joiden jätökset tuovat oman haasteensa viihtyvyyteen ja rannan ylläpitoon. Ylläpito on työlästä myös rannan profiilin ja veden virtausten takia. Uima-alueen hiekka nimittäin leviää herkästi, ja sitä joudutaan lisäämään joka vuosi. Rannan rakenteisiin kohdistuu lisäksi harmillisen paljon ilkivaltaa: esimerkiksi lasten leikkivälineitä ja roska-astioita on poltettu ja kemiallisia käymälöitä kaadettu. Kaupunkiseudun rakennemallissa ja maakuntakaavassa Hirvensalon mahdollinen toinen siltayhteys on osoitettu Sorttamäen uimarannan välittömään yhteyteen, mikä mahdollisesti toteutuessaan tulisi myös heikentämään rannan viihtyvyyttä olennaisesti.

Moikoisten uimaranta on puolestaan toiminut viime vuodet käytännössä koirien uittopaikkana. Uimareita rannalla on erittäin vähän.

Näiden ongelmien takia Sorttamäen ja Moikoisten uimarantoja ei olekaan enää mielekästä ylläpitää kaupungin virallisina uimarantoina ja liikuntapaikkoina. Liikuntapalvelut luopuu maanvuokra-alueista rakenteineen ja palauttaa rannan maanomistajalle eli kiinteistöliikelaitokselle.

Sorttamäkeä ja Hirvensaloa lähin kaupungin ylläpitämä virallinen ja laadukas uimaranta on tämän jälkeen Satavan Ekvallassa. Hirvensaloon olisikin toivottavaa löytää sijainti uudelle uimapaikalle pitkällä tähtäimellä. Asiasta on keskusteltu yleiskaavoittajien kanssa, mutta tehtävä ei valitettavasti ole helppo. Hirvensalossa on nimittäin vain vähän sellaisia vapaita ja kaupungin omistuksessa olevia rantoja, jotka olisivat myös pohjaltaan sopivan kovia. Valtaosa rannoista on liian pehmeitä eli matalia ja liejuisia. Hyvän ja nykyistä uimarantaverkkoa tosiasiallisesti täydentävän sijainnin löytymiseksi tulee huomioida pohjan ja vedenlaadun lisäksi olennaisesti myös asutuksen sijoittuminen, liikenneyhteydet ja ympäristön piirteet muutoin. Alustavasti pohdituissa mahdollisissa vaihtoehdoissa on valitettavasti ongelmia. Uusia uimapaikkoja ei kannata perustaa jo lähtökohtaisesti vaikeisiin, kuten liejuisiin tai saavutettavuudeltaan hankaliin paikkoihin.

Liite 1Poistettavat maanvuokra-alueet kartalla

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää luopua Raskinpuiston kentän, Biolaakson kuntoratayhteyden sekä Sorttamäen ja Moikoisten uimarantojen maanvuokra-alueista ja palauttaa alueet takaisin maanomistajalle eli kiinteistöliikelaitokselle 1.6.2015 alkaen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.