Liikuntasuunnittelija Kristiina Karppi:

Kaikkiaan yli 200 pienempää ja vaatimattomampaa ulkoliikuntapaikkaa siirtyi kiinteistöliikelaitokselta liikuntapalvelukeskuksen hallintaan 1.5.2012 (kh 16.1.2012 § 38, kv 23.1.2012 § 14, dnro 14117–2011). Muutoksen jälkeen kaikki kaupungin ulkoliikuntapaikat ovat olleet liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa. Liikuntapaikkaverkosto on tämän jälkeen tutkittu perusteellisesti työstettäessä pitkän tähtäimen liikuntapaikkasuunnitelmaa. Etenkin runsas pallokenttien verkosto on käyty läpi tarkkaan: yhteensä pallokenttiä on peräti 137, ja niistä aivan pienimpiä hiekkakenttiäkin on lähes puolet, yht. 61. Pienten hiekkakenttien käyttöaste on kuitenkin keskimäärin hyvin alhainen. Kyseessä ovat tällöin pelialaltaan pienemmät kuin  40 m x 60 m –kokoiset kentät. Nämä kaikista pienimmät lähikentät eivät ole kyllin suuria jalkapallon tai pesäpallon junioritoimintaan eivätkä myöskään koululiikuntaan, joiden vähimmäiskoko on juuri tuo 40 m x 60 m. Pienet lähikentät soveltuvatkin ennen muuta vapaaseen pelailuun ja leikkiin, mölkkyyn, petankkiin jne. Pienten lähikenttien käyttöaste on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmenien aikana, ja nykyään se on useimmiten valitettavasti varsin alhainen. Pahimmillaan pikkukentät toimivat epävirallisina parkkipaikkoina, ajoharjoittelukenttinä ja kaatopaikkoina.

Poistettavista kentistä oli tarkoitus päättää kootusti liikuntapaikkasuunnitelman käsittelyn yhteydessä, mutta kaupungin ajankohtaiset yhteiset kilpailutukset julkisten alueiden ylläpitosopimuksista pohjoisilla alueilla jouduttavat asiaa pohjoisen kenttien osalta.

Pienten kenttien tarpeellisuutta on arvioitu koko kaupungin alueella seuraavilla kriteereillä:

·         onko kenttien omatoimisesta käytöstä tietoa? Useimmat pienistä kentistä eivät nimittäin ole mukana vuorovarausjärjestelmässä, joten käytöstä kertovat esim. katselmukset paikan päällä, ylläpitohenkilöstön tiedot, palautekanavien palautteet, lähellä asuvien havainnot sekä ilmakuvat ja muu kuvamateriaali.

·         jäädytetäänkö kenttä talvisin?

·         onko kentän lähellä kouluja?

·         onko kentän läheisyydessä muita kenttiä?

Jollei kentällä ole havaittua käyttöä, läheisyydessä on muita vapaaseen pelailuun soveltuvia kenttiä eikä lähellä myöskään ole koulua, niin kenttää ei ole enää tarkoituksenmukaista ylläpitää liikuntapaikkana. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajalle eli kiinteistöliikelaitokselle. Kaupungin kokonaistalouden kannalta on järkevää, että erittäin vähäisellä käytöllä oleville kentille puntaroidaan uusia merkityksiä. Tällä kaupungin talouden kannalta myönteisellä menettelyllä liikuntapalvelut toivovat varmistavansa vastaavasti liikuntakäytössä olevaan ulkoliikuntapaikkaverkostoon asianmukaiset resurssit.

Pohjoisilla alueilla poistokriteerit täyttäviä kenttiä on neljä, ja ne kaikki sijoittuvat Runosmäen lähialueille:

- Parolanpuiston kenttä

- Munterinpuiston kenttä (lento- ja koripallokenttänä)

- Raskinpuiston kenttä

- Savonkedon (Ruskonpuiston) kenttä

Liite 1Teemakartta Runosmäen alueen ulkoliikuntapaikoista ml poistuvat kentät

Liite 2Teemakartta kaupungin kaikista pallokentistä

Liite 3Teemakartta kaupungin pienistä lähikentistä

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää lakkauttaa Parolanpuiston, Munterinpuiston, Raskinpuiston ja Savonkedon kentät liikuntapaikkoina ja irtisanoa niiden maanvuokrasopimukset kiinteistöliikelaitokselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin lukuun ottamatta Runosmäen Raskinpuiston kenttää, jonka osalta asia pantiin pöydälle Lintusen ehdotuksesta Palmusen kannattamana yksimielisesti.