Liikuntasuunnittelijat Terhi Anttila ja Kristina Karppi:

Investointien valmistelusta

Liikuntalautakunta priorisoi vuosittain ulkoliikuntapaikkainvestointien kohteet. Ne kuuluvat kiinteistöliikelaitoksen investointeihin, joista liikuntalautakunnan kohteille on varattu korvamerkitty summa. Seuraavalle neljän vuoden suunnittelukaudelle on osoitettu 930 000 € vuotta kohden. Liikuntakohteisiin osoitetut investointimäärärahat ovat lainaa liikuntapalvelukeskukselle, sillä kiinteistöliikelaitos perii ne takaisin toteutettujen investointikohteiden korotettuina sisäisinä vuokrina. Summa on tarkoitettu ennen muuta suunnitelmallisiin korvausinvestointeihin eli olemassa olevien ulkoliikuntapaikkojen peruskorjauksiin ja kehittämiseen. Etenkin kokonaan uusien kaavoitettujen alueiden tai muuten maankäytöllisesti laajasti kehitettävien alueiden uudiskohteet katetaan kiinteistötoimialan omasta investointibudjetista.

Liikuntalautakunta valitsee kohteet, joihin määräraha sidotaan. Kiinteistöliikelaitos tilaa yleis- ja rakennussuunnittelun ympäristötoimialan suunnitteluyksiköstä ja urakoinnin toistaiseksi pääasiassa Turun seudun kuntatekniikka oy:ltä. Suunnitteluyksikkö koordinoi suurten suunnitelmien hankinnat konsulttitoimistoilta, mutta pienitöisiä piirustuksia ja sommitelmia yksikössä tehdään myös omana työnä. Kaikki vaiheet työstetään tiiviissä yhteistyössä toimialojen kesken.

Liikuntapalvelukeskuksella investointikohteet valmistellaan seuraavasti: palautteet ja toiveet seuroilta ja asukkailta, liikuntapalvelukeskuksen omilta osastoilta, muista kaupungin virastoista sekä muilta yhteistyötahoilta kirjataan jatkuvana työnä nk. ”Pitkälle listalle”. Pitkä lista on tietovaranto ulkoliikuntapaikkojen korjaustarpeista sekä toiveista niiden kehittämiseksi. Keväisin liikuntapalvelukeskuksen henkilöstöä ja läheisimpiä yhteistyökumppaneita muistutetaan vielä kertaalleen toiveiden esittämisestä. Kohteiden valinnassa ja aikataulutuksessa puntaroidaan mm seuraavia asioita: käytön määrä / lajin suosio; palautteet; miten perustavanlaatuinen ja välttämätön parannus on vai onko kyse laadun korottamisesta; alueellinen tasapuolisuus; lajien välinen tasapuolisuus; järjestäytyneen ja omatoimisen liikunnan välinen tasapaino; kohteen liittyminen laajempiin yhteyksiin kuten kaupungin yhteiseen maankäyttöpolitiikkaan tai ajankohtaisiin hankkeisiin, kuten esim. Evivaan parhaillaan.

Tänä keväänä investointien valmistelussa on lisäksi erityisesti huomioitu ne tarkastelut ja keskustelut, joita on tehty yhtäältä pitkän aikavälin liikuntapaikkasuunnitelmaa työstettäessä sekä toisaalta liikuntapalvelukeskuksen omaa toimintaohjelmaa (strategiaa) tehtäessä. Liikuntapaikkasuunnitelman tilanne on se, että peruserittelyt käytöstä, kustannuksista, sijainnista ja osallistamisesta on tehty. Nyt käsillä on lautakunnan käsittelyyn ja edelleen yleisesti käytettäväksi tulevan tiivistelmän toimitustyö. Lopputuote pyritään saamaan valmiiksi juhannukseen mennessä. Konsernihallinnon Strateginen tilojen ohjaus
-vastuualue on kuitenkin ohjeistanut työtä niin, että suunnitelma menee ensin konsernihallinnon käsittelyyn ja vasta sitten liikuntalautakunnalle.

Säästötoimien takia painotus peruskorjauksiin

Kaupungin yhteisten säästötoimenpiteiden takia vuosien 2015-2018 investointikohteissa painotetaan olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjauksia. Hulevesiongelmat ovat yleisiä ja kalliita peruskorjausten syitä etenkin isommilla kentillä. Aivan uusiin liikuntapaikkoihin ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa, etenkin kun alkuinvestoimisen jälkeen uutuudet heijastuvat merkittävästi myös liikuntapaikkayksikön yllä- ja kunnossapidon budjetteihin. Ainoa suurempi kehityskokonaisuus on Impivaaran liikuntakeskus. Impivaaran monipuolistamista ja laaduntamista on suunniteltu jo vuosia. Alueen uusi yleissuunnitelma valmistui vuodenvaihteessa, ja se hyväksyttiin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa 29.1.2014 § 47.Kehittämistoimenpiteistä tehdään lisäksi vielä erillinen tarkka hankesuunnitelma syksyn 2014 aikana. Impivaarankin osalta kehittämisen tahtia on kuitenkin hidastettu säästösyistä.

Vuoden 2015 suurimmat investointikohteet

Pansion Kisapuiston ison kentän kuivattaminen ja tekonurmetus

Pansion kisapuiston iso kenttä vaatii kuivattamista, sillä sadevesi seisoo kentällä pitkään sadekuurojen jälkeen ja tämä vaikuttaa oleellisesti kentän käytettävyyteen. Samassa yhteydessä kentälle asennetaan tekonurmipinta. Kisapuiston kentän tekonurmettaminen on alueellisesti merkittävää ennen muuta omatoimisen lähiliikunnan ja nappulatoiminnan kannalta, sillä lähialueella ei ole entuudestaan tekonurmipintaista kenttää. Kentän kunnostus nostaa samalla koko Kisapuiston profiilia. Alueella tehdään myös parhaillaan Eviva-työtä asukkaiden kokonaisvaltaiseksi aktivoimiseksi. Kentän kunnostus ja tekonurmetus sopiikin kokonaisuuteen, sillä siitä hyötyvät niin koululaiset, lähialueen asukkaat kuin seuratoiminta. Asumisen kehittämis- ja rahoittamiskeskus on myöntänyt Pansion kentän korjaustöille ARA Asuinalueiden kehittämisohjelman investointiavustusrahoitusta kiinteistöliikelaitoksen hakemuksesta. Kaupunginhallitus on käsitellyt Turun ARA-kohteet vuoden 2014 osalta 7.5.2014 § 8.

Keinonurmisyklistä yleisesti

Täysimittaisten pallokenttien keinonurmipinnoitteiden uusiminen ovat lähes jokavuotinen investointi. Turun kaupunkiin rakennetut uudet tekonurmet ovat sijoitettu toistaiseksi suurten liikuntakeskittymien yhteyteen ja ne ovat täysimittaisia. Nurmet ovat kaikki valaistuja ja niiden läheisyydessä ovat asianmukaiset pukutilat. Näin on voitu taata kenttien paras käyttöaste ja samalla se, että investointi maksaa itse itsensä takaisin maksimaalisella käytöllä. Täten tulisi toimia myös jatkossa. Kun Pansion kenttä ja Kupittaan kenttä 1 pinta muutetaan vuosina 2015 ja 2016 keinonurmiksi, on Turussa sen jälkeen 9 kunnallista keinonurmipäällysteistä (ei kierrätys-) kenttää. Keinonurmipinnoitteen käyttöikä on kohteesta riippuen 8-10 vuotta. Jotta kenttien kunto ja uusimissykli (eli yksi uusittava täysmittainen kenttä per vuosi) voidaan taata, verkosto ei voi laajentua enää kovin monella uudella keinonurmikentällä. Käytetyistä nurmista on tehty ja tehdään jatkossakin kierrättämällä pienempiä harraste- ja nappulakenttiä. Lisäksi näin voidaan kohentaa koulujen ja muiden aktiivitahojen käytössä olevia kenttiä. Keinonurmien uusimissykliin vaikuttavat myös näiden pikkukenttien kunto. Kerran käytetty nurmi ei myöskään välttämättä kestä enää toista samanlaista elinkaarta, joten myös kierrätyskenttiä on tehtävä harkiten ja seurattava niiden kuntoa.

Tulevien vuosien keinonurmikohteita ovat Pansio, Kupittaa 1:n luonnonnurmikentän muuttaminen keinonurmeksi; uusittavista täysimittaisista kentistä Kupittaa 2, Javentura-halli ja Urheilupuiston yläkenttä; kierrätysnurmen vaihtaminen ainakin Teräsrautelassa ja uuden alueellisen kierrätyskentän päällystäminen Tallimäenpuistonkentällä (Juhana Herttuan koulun kentällä). Lisäksi Hirvensalon uuden koulun yhteyteen tulevaan Lauttarannan urheilupuistoon on rakentumassa uusi, iso kenttä, jonka lopulliseksi pinnaksi tulee keinonurmi. Alkuinvestointi Lauttarannassa kuuluu kiinteistöliikelaitokselle uutena kaava-alueena, mutta sen jälkeen Lauttarannan Urheilupuiston suorituspaikat siirtyvät liikuntapalvelukeskuksen hallintaan.

Urheilupuiston peruskorjaustarpeet

Urheilupuistoa kiertävä aita on otettava kokonaisuudessaan tarkasteluun. Se on osittain huonokuntoinen; joissain kohdin aita ei taas ole tarpeen edes tapahtumien aikana, joissain taas turvallisuussyistä välttämätön. Puiston yläalueilla, erityisesti ylähiekkakentällä on myös pitkään jatkunut hulevesiongelma, joka on aiheuttanut haittoja itse kentän lisäksi Karikon lenkille ja aina Samppalinnan koululle asti. Hulevesiasiat tulee tutkia, ylähiekkakenttä viemäröidä sekä toteuttaa muut mahdollisesti tarpeelliset toimenpiteet esimerkiksi yläalueen puistokäytävillä. Vuonna 2015 uusitaan myös Urheilupuiston frisbeegolfradan kyltit. Paikalta puuttuvat väyläopasteet, jotka ovat olennainen osa lajin harrastamista. Opasteet näyttävät missä rata ja sen väylät kulkevat ja ovat tarpeen erityisesti lajia aloitteleville. Lajiharrastajien lisäksi opasteet kertovat myös muille puiston käyttäjille radan olemassaolosta ja lisäävät osaltaan turvallisuutta.

Turkulainen seurayhtymä, Turun Urheiluliitto, Turun Toverit ja Turun Weikot yleisurheilu ovat yhteistyössä Suomen Urheiluliiton ja Paavo Nurmen perhettä edustavan Matti Nurmen kanssa perustaneet hanketta koordinoivaksi yhtiöksi Paavo Nurmi Turku Oy:n (PNT). PNT on esittänyt tavoitteekseen järjestää Turussa kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n korkean tason kilpailuksi luokiteltuja tapahtumia sekä lukuisia muita eri kohderyhmiä liikuttavia ja sitouttavia tapahtumia. Yhtiön ja kaupungin välille on solmittu yhteistyösopimus vuosille 2013-2017. Liikuntapalvelukeskus on ulkoliikuntapaikkanvestoinnein varautunut toteuttamaan Urheilupuiston kunnon ja käytettävyyden kannalta sellaiset tarpeelliset kohteet, joilla taataan suorituspaikkojen peruskunto ja nykyinen taso (kuten yläkentän kuivatus). Paavo Nurmen stadionin kentän osalta Liikuntapalvelukeskus varautuu samoin toteuttamaan kunnon ja käytettävyyden kannalta sellaiset tarpeelliset kohteet, joilla taataan suorituspaikkojen peruskunto ja nykyinen tasoluokitus, IAAF Class 2. Mahdolliset erityistapahtumien vaatimat pysyväisluontoiset muutokset laatutasossa ja/tai suorituspaikkojen määrässä joudutaan ratkaisemaan muulla tavoin.

Ulkoilureitistön peruskunnostus Kuninkojalta itään

Kaupungin luoteista ulkoilutietä Impivaarasta Kuninkojan ja Mälikkälän kautta aina Pansiontielle asti käytetään paljon. Erityisesti talvikaudella Impivaarasta länteen päin lähtevä latu on varsin suosittu. Ulkoilutietä on kunnostettu viime vuosina Pansiontieltä itään päin, ja vuosina 2015 – 2016 vuorossa ovat Kuninkojan ja Impivaaran väliset osuudet. 

Kuntoradat ja ulkoilutiet tulisi peruskunnostaa noin 7-10 vuoden välein. Kunnostettaessa mm tasoitetaan ja paikoin levennetään rataa, tarkistetaan salaojitukset, siirretään mahdolliset kannot tai isot kivet ja joudutaan myös kaatamaan joitakin puita. Lisäksi nykyään pyritään lisäämään levähdyspenkkejä noin 500 metrin välein. Kunnostaminen on verrattain arvokasta: noin 60 000 €/km, joten ulkoilureitistöä peruskorjataan vuosittain noin 1-3 kilometrin verran.

Liikuntapaikkasuunnitelmaan liittyneessä asukaskyselyssä syksyllä 2013 kuntoradat nousivat jälleen kerran suosituimmiksi liikuntapaikoiksi heti uimalaitosten jälkeen. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia myös aiemmissa paikallisissa ja kansallisissa selvityksissä. Kansalaiskyselyjen kärjessä ovat myös kevyen liikenteen väylät, mutta niitä ei luokitella liikuntapaikoiksi Turussa eikä muuallakaan maassa. Ne eivät myöskään ole liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa vaan liikenneinfrastruktuurina kiinteistöliikelaitoksella. Ympäristötoimialan suunnitteluyksikkö aikoo päivittää Turun pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelman.

Parkinkentän aitauksen uusiminen

Keskusta-alueella sijaitsevan Parkinkentän nykyinen aita on huonokuntoinen ja siinä on useita reikiä. Talvisin osa asiakkaista tuleekin alueelle vilpillisesti ilman käyntimaksua. Erityisenä ongelmana on Kutomonkadun puoleinen pääty, jonka aita on jopa vaarassa kaatua ja on näin ollen sidottu puihin kiinni liinoilla. Kyseisen päädyn ja kulmauksen aita on myös nykyisellään liian matala. Aidan yli lentäneet jalkapallot ovat rikkoneet useasti vastapäisen kerrostalon parvekelaseja. Vilkkaasti liikennöidyssä kulmauksessa myös liikenneonnettomuuksien riski on merkittävä. Kenttäalueen ympärille on tärkeää saada asiallinen ja nykyaikainen elementtiaita. Koska Parkinkenttä sijaitsee keskeisellä paikalla, niin uusi aita parantaa myös alueen viihtyisyyttä ja siistii ympäristöä.

Nunnavuoren ulkoilupuisto (ent. Seikkailumaa)

Impivaaran alueen yleissuunnitelma hyväksyttiin kiinteistöliikelaitoksen johtoryhmässä 29.1.2014 § 47. Liikunnan suorituspaikkoja peruskorjataan ja kehitetään yleissuunnitelman mukaisesti pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimenpiteistä tehdään lisäksi vielä erillinen tarkka hankesuunnitelma syksyn 2014 aikana. Vuonna 2015 toteutetaan Nunnavuoren ulkoilupuisto eli seikkailullinen lähiliikuntapaikka kouluikäisille perheineen. Puisto tehdään aivan Nunnavuoren kuntoradan alkuun Impivaaran liikuntakeskuksessa, nykyisen grillikatoksen eteläpuolelle.

Puiston toiminnallisena ajatuksena on monipuolinen ja haastava ulkoliikunta Nunnavuoren luonnonmetsän välittömässä läheisyydessä. Puistoon tulee ennen muuta kiipeilyn ja tasapainottelun rakenteita ja temppuratoja, joilla kouluikäiset lapset ja myös aikuiset voivat haastaa itsensä seikkailulliseen lähiliikuntaan. Puistossa harjoitellaan kaikille tärkeitä perusliikuntataitoja, kuten kiipeämistä, hyppimistä, tasapainoilua ja roikkumista.

Ulkoilupuiston ensisijaisena kohderyhmänä ovat kouluikäiset lapset ja nuoret perheineen. Puistosta ei siis tule aivan pienimpien lasten leikkipuistoa, vaan liikunnallisesti haastavampi lähiliikuntapaikka isommille lapsille aina aikuisiin asti. Tavoitteena on houkutella sekä Runosmäen asukkaita että muitakin Impivaaran liikuntakeskuksen liikkujia ulkoilemaan yhdessä seikkailullisesti ja monimuotoisesti ilman ajanvarauksia, maksuja tai varustevaatimuksia. Hankkeella tähdätään myös siihen, että ulkoilupuisto toimisi matalan kynnyksen ”porttina” ja innostajana ulkoilemiselle oikeissa metsissä ja muissa viherympäristöissä. Keskeisenä tavoitteena on myös yhdessä liikkuminen perheenä tai kaveriporukkana.

Vuosien 2016–2018 suurimmat investointikohteet

Impivaaran liikuntakeskuksen kehittäminen

Impivaaran liikuntakeskuksen peruskorjaamista ja kehittämistä jatketaan alueen yleissuunnitelman ja hankesuunnitelman mukaan. Investointeina ovat mm ulkoiluteiden peruskunnostukset siten, että Nunnavuoren ladun lisälenkin pohja saadaan vahvistettua, tenniskenttien hiekkatekonurmien uusiminen, vaativa puistokuntosali hyväkuntoisille sekä padelkenttä.

Kupittaa 1-kentän muuttaminen keinonurmikentäksi

Kupittaa 1 –kentän tämän hetkinen luonnonnurmipinta on heikkolaatuinen ja vaikeasti kunnossapidettävä. Nykyisellään kentän käyttötunnit jäävät todella vähäisiksi ja käyttökausi lyhyeksi. Tilanteen parantamiseksi kentän pinta on tarkoitus muuntaa keinonurmeksi. Samalla alueen huonokuntoinen aitaus uusitaan nykyaikaiseksi ja kentälle lisätään valaistus. Luonnonnurmi on kunnossapitokustannuksiltaan tekonurmea kalliimpaa, vastaavasti tekonurmen kertainvestointi tulee siirtonurmia hintavammaksi. Kun vertaillaan eri pintojen kustannuksia käyttötunteja kohden, muuttuu tekonurmi huomattavasti luonnonnurmea kustannustehokkaammaksi. Eri lähteiden perusteella luonnonnurmen käyttötunnit ovat noin 150-240h/vuosi. Tekonurmella tunteja on tähän verrattuna kymmenkertainen määrä, parhaimmillaan jopa enemmän. Kupittaa 1:n huonon kunnon vuoksi tunnit jäävät kaudessa minimiin. Kenttä sijaitsee keskeisellä paikalla, jossa valmiina ovat oheistilana mm. pukukopit. Kupittaa 1 -kentän keinonurmetus auttaa myös liikuntapalvelukeskusta tarjoamaan enemmän harjoitusvuoroja jalkapallojunioreiden sekä pienempien lajien kuten lacrossen ja ultimaten harrastajille. Kentän pohja tulee viemäröidä ennen tekonurmen asentamista. Kuivatusta suunniteltaessa tarkastellaan samalla kenttä 3:n hulevesiongelmat. Kenttä 3 kuivatetaan vuonna 2017.

Laitakenttien peruskorjaukset

Vuosina 2017-2018 keskitytään erityisesti pienempien laitakenttien peruskorjauksiin. Suurin kokonaisuus näistä on Varissuonkentät (kutsutaan myös Pelttarinkentiksi): mm kivituhkakentän kerrokset tulisi uusia, erittäin vähällä käytöllä olevien tenniskenttien muuntamista pohtia sekä hakea hyvää paikkaa kierrätystekonurmelle. Lisäksi mm Wäinö Aaltosen koulun kalteva kenttä tulisi suoristaa, Hannunniittuun asentaa turva-aitoja ja uusia Teräsrautelankentän kierrätystekonurmi. Kaupungin ylläpitämistä tenniskentistä käytetyimmät sijaitsevat Luolavuoressa ja kaipaavat myös peruskorjausta.

Urheilupuiston tenniskenttäalueen peruskorjaus 2018

Urheilupuiston tenniskenttiä hoitava TVS-Tennis ry on toivonut alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Päällimmäisinä ongelmina nykytilanteessa on se, että kenttien aidat ovat huonokuntoiset ja alakentillä on kuivumisongelmia perustusten heikkoudesta johtuen. Kentät eivät myöskään täytä kansainvälisten kilpailuvaatimusten mukaisia mittoja. Niitä tulisikin hieman laajentaa, jotta Urheilupuistossa voitaisiin järjestää kansainvälisiä kisoja. Lisäksi alueelle sopisi padelkenttä, joka täydentäisi mainiosti Urheilupuiston tennisaluetta. Helposti omaksuttava padelin pelaajia löytyisi todennäköisesti tennistä enemmän vähemmän liikkuvista sekä kaiken ikäisistä.

Liite 1Taulukko vuosien 2015–2018 ulkoliikuntapaikkainvestoinneista

Liite 2Vuoden 2015 investointikohteet kartalla

Liite 3Teemakartta korkeatasoisista pallopelikentistä Turussa

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää esittää kiinteistöliikelaitokselle liitteessä 1 esitettyjen investointikohteiden toteuttamista vuosina 2015–2018.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.