LIIKUNTALAUTAKUNNAN STRATEGINEN SOPIMUS

1.SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS

Sopijatahot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat kaupunginhallitus ja liikuntalautakunta.

Sopimuksen tarkoitus

Tässä sopimuksessa sovitaan kaupunkistrategian sekä siihen kuuluvien hyvinvointiohjelman ja kilpailukykyohjelman mukaisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista ja mittareista liikuntalautakunnan alaisissa liikuntapalveluissa.

Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista

Liikuntalaissa, kaupunkistrategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla liikuntalautakunta edistää asukkaiden ja muiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta sekä hyvinvointia ja kaupungin kilpailukykyä.

Liikuntalautakunnan tehtäväalueena on liikuntalaissa (1054/98) säädetyllä tavalla edistää kaupungissa harjoitettavaa liikuntatoimintaa

Liikuntalautakunnan missio: Liikkuminen elämäntavaksi!

Liikuntalautakunnan visio: Turku liikuttaa – kaikkia!

Liikuntalautakunnan päämäärät:

•Liikkuminen ja hyvinvointi

•Liikunta ja vetovoima

Liikuntalautakunnan painopisteet:

•Liikunnallinen ja yhteisöllinen elämä : kaikenikäisten aktivointi, yksinäisten mukaan saaminen, sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, ylipainoisuuden vähentäminen

•Liikkuvat lapset ja nuoret: Dropoutin ja Dropoffin vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten liikuntatakuu, kasvatuksellinen vastuu

•Houkuttelevat liikkumisedellytykset: hyvä liikkumisen arki, läheltä liikkeelle, esteettömyys ja saavutettavuus

•Vireä seuratoiminta: seurojen toimintaedellytysten edistäminen, seurayhteistyön tiivistäminen, yhteiskuntavastuuseen kannustaminen

•Urheilupääkaupunki: kilpailukykyiset liikuntapaikat, monipuoliset kilpaurheilutapahtumat, Sportti – Turku ja urheiluakatemiayhteistyö

Keskeisiä periaatteita painopisteiden saavuttamiseksi ovat

•Vaikuttava viestintä

•Yhdessä tekeminen

Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Toimintaympäristön muutostekijät

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on vireillä liikuntalain uudistaminen tämän hallituskauden aikana.

Valtioneuvosto korostaa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkastelemista osana kansalaisten elin – ja elämäntapojen kokonaisuutta sekä liikuntapolitiikan ymmärtämistä osana eri hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan edistämisen painospisteitä ovat olosuhteiden ja toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistäminen niin, että mm.

oLapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.

oNuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana.

oTyöikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan.

oIkääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla.

oTerveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee.

oErityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy.

Haasteita/kehittämisalueita

•Liikunnan harrastaminen vähenee murrosiässä

olähes puolet 12 – 14 –vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 16 – 18 –vuotiaista enää kolmannes.

oterveytensä kannalta selvästi liian vähän liikkuvia on 12 – 14 –vuotiaista reilu 10 % - vanhemmissa ikäluokissa kolmasosa.

•Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt.

•2000 –luvulla työikäisten viikoittaiset liikuntakerrat ovat hieman lisääntyneet ja liikunnan luonne on tullut intensiivisemmäksi.

•Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu.

•Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt.

•Ainoastaan runsas kymmenesosa 15 – 64 –vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät.

•Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi.

•25 – 64 -vuotiaat istuvat keskimäärin seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet.

•Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuoden aikana, joskin edelleen huonokuntoisten osuus kasvaa.

Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma

Vapaa-aikatoimialan liikunnan palvelualue luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Turussa liikunta kuuluu kaikille: Toimintaa, palveluita ja olosuhteita tarjotaan turkulaisille tasapuolisesti sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta.

Vapaa-ajan aktiivisuus ja harrastaminen lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden tunnetta, jotka ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Yhteisöllisyyden ja identiteetin tunteet vahvistavat aktiivisen harrastamisen pysyvyyttä. Myös järjestöt ja yhdistykset ovat ovat merkittäviä yhteisöllisyyden lisääjiä sekä paikallisen identiteetin kohottajia. Turussa on 300 liikuntaseuraa ja niissä lähes 60 000 aktiivijäsentä.

Liikunnallisen elämätavan tuottama lisäarvo on kaupungin talouden ja toiminnan kannalta merkittävä. Se hillitsee korjaavien palvelujen kasvua. Eniten lisäarvoa saadaan panostamalla passiivisten väestöryhmien, erityisesti nuorten, liikkumaan aktivointiin.

2.TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Kaupunkistrategia ja strategiset hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat valmistuvat kevään 2014 aikana. Vapaa-aikatoimiala ja sen palvelut edistävät merkittävästi asukkaiden hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaupungin kilpailukykytekijöitä. Liikuntalautakunnan päämääriä ovat liikkuminen ja hyvinvointi sekä liikunta ja vetovoima.

Kilpailukykyohjelmaan sisältyvät teemat ovat

•Yrittävä ja osaava kaupunki

•Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

•Rakentuva kaupunki ja ympäristö

Hyvinvointiohjelmaan sisältyvät teemat ovat

•Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

•Osaava ja oppiva kaupunkilainen

•Aktiivinen kaupunkilainen

Vapaa-aikatoimiala osallistuu aktiivisesti strategisten ohjelmien työstämiseen. Ohjelmien valmistumisen myötä niistä tulee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä liikuntalautakunnalle.

2.1Liikuntalautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimiala määrittelee 2013-2014 aikana toimialan yhteiset mittarit sekä toimintaan että tuottavuuteen. Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

2.2Liikuntalautakunnan kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimiala laatii kehittämistoimintaa seuraavia mittareita, jotka tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

3.UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

4.LIIKUNTALAUTAKUNNAN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €

4.1Liikuntalautakunta

•ENN = Ennuste / SL = Suunnitteluluku / HKE = Hallintokuntien ehdotus