| Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
| Liikuntalautakunta | 91 | 18.06.2013 | 7 | |
7195-2013 (643, 654, 664)
Ulkoliikuntapaikkainvestoinnit vuosille 2014-2017
Tiivistelmä: -
Liiklk § 91
Liikuntasuunnittelijat Kristina Karppi ja Veera Pälvimäki:
Liikuntalautakunta priorisoi vuosittain ulkoliikuntapaikkainvestointien kohteet. Ne kuuluvat kiinteistöliikelaitoksen investointeihin, joista liikuntalautakunnan kohteille on varattu korvamerkitty summa. Seuraavalle neljän vuoden suunnittelukaudelle on osoitettu 930 000 € vuotta kohden. Liikuntakohteisiin osoitetut investointimäärärahat ovat lainaa liikuntapalvelukeskukselle, sillä kiinteistöliikelaitos perii ne takaisin toteutettujen investointikohteiden korotettuina sisäisinä vuokrina. Summa on tarkoitettu ennen muuta suunnitelmallisiin korvausinvestointeihin eli olemassa olevien ulkoliikuntapaikkojen peruskorjauksiin ja kehittämiseen. Etenkin kokonaan uusien kaavoitettujen alueiden tai muuten maankäytöllisesti laajasti kehitettävien alueiden uudiskohteet katetaan kiinteistötoimialan omasta investointibudjetista.
Liikuntalautakunta valitsee kohteet, joihin määräraha sidotaan. Kiinteistöliikelaitos tilaa yleis- ja rakennussuunnittelun ympäristötoimialan suunnitteluyksiköstä ja urakoinnin toistaiseksi pääasiassa Turun seudun kuntatekniikka Oy:ltä. Suunnitteluyksikkö koordinoi suurten suunnitelmien hankinnat konsulttitoimistoilta, mutta pienitöisiä piirustuksia ja sommitelmia yksikössä tehdään myös omana työnä. Kaikki vaiheet työstetään tiiviissä yhteistyössä toimialojen kesken.
Liikuntapalvelukeskuksella investointikohteet valmistellaan seuraavasti: palautteet ja toiveet seuroilta ja asukkailta, liikuntapalvelukeskuksen omilta osastoilta, muista kaupungin virastoista sekä muilta yhteistyötahoilta kirjataan jatkuvana työnä nk. ”Pitkälle listalle”. Pitkä lista on tietovaranto ulkoliikuntapaikkojen korjaustarpeista sekä toiveista niiden kehittämiseksi. Keväisin liikuntapalvelukeskuksen henkilöstöä ja läheisimpiä yhteistyökumppaneita muistutetaan vielä kertaalleen toiveiden esittämisestä. Kohteiden valinnassa ja aikataulutuksessa puntaroidaan mm. seuraavia asioita: käytön määrä / lajin suosio; palautteet; miten perustavanlaatuinen ja välttämätön parannus on vai onko kyse laadun korottamisesta; alueellinen tasapuolisuus; lajien välinen tasapuolisuus; järjestäytyneen ja omatoimisen liikunnan välinen tasapaino; kohteen liittyminen laajempiin yhteyksiin kuten kaupungin yhteiseen maankäyttöpolitiikkaan tai ajankohtaisiin hankkeisiin, kuten esim. Evivaan parhaillaan tai kulttuuripääkaupunkivuoteen viime vuosina.
Liikuntalautakunta priorisoi kohteet nyt ensimmäistä kertaa neljäksi vuodeksi kiinteistöliikelaitoksen pyynnöstä ja heidän menettelytapojensa mukaisesti. Näistä ensimmäinen vuosi eli 2014 on kuitenkin tärkein, sillä muut vuodet käsitellään kertaalleen vielä seuraavina vuosina, suunnitelma kun tehdään jatkossa aina nelivuotisena. Myös käsittelyn aikataulu myötäilee kiinteistöliikelaitoksen prosesseja: liikuntalautakunnan päätökset on tehtävä ennen kiinteistöliikelaitoksen omaa budjettityöskentelyä. Aikainen päätös-, suunnittelu- ja rakennuttamisaikataulu tarkoittaa myös sitä, että nämä investointivarat kohdennetaan nimenomaan suunnitelmallisiin korjauksiin ja kehittämiseen. Sellaisia akuutteja ja yllättäviä tarpeita, joihin tulisi/toivottaisiin reagoimista nopeasti, ei voida tältä listalta kustantaa kuin ainoastaan erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Ensimmäistä kertaa investointeja on myös suunniteltu siinä tilanteessa, että kaikki kaupungin ulkoliikuntapaikat ovat liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa. Syynä ovat ulkoliikuntapaikkojen hallintaan liittyvät muutokset (kh 16.1.2012 § 38, kv 23.1.2012 § 14, dnro 14117–2011), jotka astuivat voimaan 1.5.2012 alkaen. Muutoksen nojalla kaupungin kaikki ulkoliikuntapaikat siirtyivät liikuntapalvelukeskuksen hallintaan. Aiemmin liikuntapalvelukeskus hallinnoi vain kolmannesta eli noin sataa ulkoliikuntapaikkaa. Ne olivat luonteeltaan enemmän korkealuokkaisia laji- ja kilpaurheilupaikkoja (esim. liikuntakeskukset Kupittaalla, Urheilupuistossa ja Impivaarassa). Kiinteistöliikelaitoksella oli puolestaan noin 200 ulkoliikuntapaikkaa, ja ne olivat etupäässä matalamman kynnyksen lähiliikuntapaikkoja (esim. pienempiä kenttiä, katukoriskenttiä, skeittipaikkoja). Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien tehtävien jako oli kuitenkin ajan saatossa muotoutunut varsin monimutkaiseksi ja sekavaksi. Uudistuksella pyrittiinkin selkeyttämään tilannetta.
Impivaaran liikuntakeskukselle on työstetty uusi kokonaisvaltainen yleissuunnitelma talven aikana. Tarkoituksena on ollut kehittää ja ehostaa liikuntakeskusta aiempaa selkeämmäksi ja toiminnallisesti monipuolisemmaksi. Suunnittelun valmisteluvaiheessa osallistettiin myös alueen käyttäjät ja asukkaat varsin monipuolisesti.
Nunnavuoren ulkoilupuisto, työnimeltään Seikkailumaa, on yleissuunnitelman keskeisimpiä uudistuksia. Ulkoilupuistosta on haluttu kehittää koko perheelle soveltuva lähiliikuntapaikka, jossa on seikkailuratatyyppisiä rakenteita ja joka niveltyy luontevasti Nunnavuoren metsäiseen ympäristöön. Toinen uudistus ovat uudet suorituspaikat tenniskenttien läheisyyteen: 2 rantalentopallokenttää, padelkenttä, juoksusuora, haastava ulkokuntosali kovakuntoisille (esim. crossfitin ulkoversio tms.) sekä koripallokenttä. Lisäksi suunnitelmassa on mm. jäsennetty paikoitusta, selkeytetty latujen/kuntoradan/kevyen liikenteen linjauksia esimerkiksi niin, että niin sanottu hiihdon lisälenkki voidaan myöhemmin virallistaa. Uudistettavaa on niin paljon, että rakennustyöt vaiheistetaan usean vuoden ajalle, kuten tapana on isojen kehityskohteiden suhteen. Ensimmäiseksi toteutetaan Nunnavuoren ulkoilupuisto eli kaiken ikäisten lähiliikuntapaikka.
Kupittaan pesäpallokentän nykyinen hiekkatekonurmi on asennettu vuonna 1994 ja sitä on paikkailtu useaan otteeseen esimerkiksi kotipesän kohdalta. Turku-Pesis pelaa pesäpalloa naisten puolella ylimmällä sarjatasolla ja niin juniori- kuin aikuisharrastajien määrät ovat Varsinais-Suomen Pesiksen mukaan Turun alueella kasvussa. Mikäli vanha nurmi irtoaa alustastaan siten, että sitä voidaan vielä hyödyntää, niin se on tarkoituksenmukaista siirtää viereiselle kivituhkakentälle. Kupittaan pesäpallokentän hiekkatekonurmen vaihtoa ja vanhan mahdollista siirtoa puoltavat niin Varsinais-Suomen Pesis kuin Turku-Pesis.
Eco Design -direktiivin myötä elohopeapitoisten lamppujen valmistaminen lakkaa vuonna 2015. Elohopeahöyrylamppu on ollut varsin yleinen ulkovalaistuksessa, joten katuvalaistus uusitaan myös Turun kaupungissa ja liikuntapaikoista ennen muuta ulkoilureitistöllä. Ulkoilureitistön valaistus on mukana kaupungin yhteisessä kilpailutuksessa, johon on haettu ja saatu myös ESCO-energiansäästötukea ELY-keskukselta. ESCO-menettelyssä urakoiva yritys tekee investoinnit, ja kaupunki maksaa lamppujen kulut takaisin toteutuneena energiansäästönä kymmenen vuoden aikana. Valaisinten, johdotusten ja pylväiden uusimisen kulut katetaan kuitenkin tavalliseen tapaan. Kaupungin koko valtava urakka on jaettu 3. vaiheeseen, ja ulkoilureittien lamput toteutetaan viimeisessä vaiheessa vuonna 2014. Toisen vaiheen kilpailutuksen voittivat led-valot, jotka ovat erityisen energiatehokkaita. Ulkoliikuntapaikkojen osalta tulee vuonna 2014 kartoittaa myös se, missä määrin direktiivi vaatii toimenpiteitä myös erilaisten pienten ulkokenttien valaistuksessa.
Myllymäenpuiston kentän eli Vähäheikkilän kentän pinnoitteena on kierrätetty hiekkatekonurmi. Kentän pinta on nykyisin erittäin huonokuntoinen ja jopa käyttäjille vaarallinen. Vähäheikkilän kentän pinta uusitaan Impivaaran jalkapallohallista saatavalla kierrätysnurmella, mikäli hallin nurmi vaihdetaan vuonna 2014. Kierrätystekonurmi parantaa kentän kuntoa ja antaa niin seuroille, kouluille kuin lähialueen asukkaille nykyaikaisemmat palloiluolosuhteet.
Keskusta-alueella sijaitsevan Parkinkentän nykyinen aita on huonokuntoinen ja siinä on useita reikiä. Talvisin osa asiakkaista tuleekin alueelle vilpillisesti ilman käyntimaksua. Erityisenä ongelmana on Kutomonkadun puoleinen pääty jonka aita on jopa vaarassa kaatua ja on näin ollen sidottu puihin kiinni. Kyseisen päädyn aita on myös nykyisellään liian matala. Aidan yli lentäneet jalkapallot ovat rikkoneet useasti vastapäisen kerrostalon parvekelaseja. Kenttäalueen ympärille on tärkeää saada asiallinen ja nykyaikainen elementtiaita. Koska Parkinkenttä sijaitsee keskeisellä paikalla, niin uusi aita parantaa myös alueen viihtyisyyttä ja siistii ympäristöä.
Impivaaran yleissuunnitelman toteutuksen toisessa vaiheessa alueelle rakennetaan uusia liikunnan suorituspaikkoja. Alueelle rakennetaan kaksi rantalentopallokenttää, padelkenttä, katukoriskenttä, ulkokuntosali sekä juoksusuora. Juoksusuoraa sekä vaativampaa ulkokuntosalia voidaan hyödyntää myös liikuntaseurojen oheisharjoittelussa. Samassa yhteydessä vaihdetaan jo olemassa olevien tenniskenttien kuluneet hiekkatekonurmet uusiin. Impivaaran tenniskentät ovat kovassa käytössä.
Pansion kisapuiston kenttä vaatii kuivattamista, sillä sadevesi seisoo kentällä pitkään sadekuurojen jälkeen ja tämä vaikuttaa oleellisesti kentän käytettävyyteen. Samassa yhteydessä kentälle asennetaan keinonurmipinta. Pansion kisapuiston kenttä on täysimittainen jalkapallokenttä hyvien kulkuyhteyksien päässä ja tarjoaa jatkossa nykyaikaiset olosuhteet monen lajin harrastamiseen sekä kilpailutoimintaan. Kisapuiston kentän tekonurmettaminen on alueellisestikin merkittävää, sillä lähialueella ei ole entuudestaan keinonurmipintaista kenttää. Kentän kunnostus nostaa samalla koko Kisapuiston profiilia. Alueella tehdään myös parhaillaan Eviva-työtä asukkaiden kokonaisvaltaiseksi aktivoimiseksi. Kentän kunnostus ja keinonurmetus sopiikin kokonaisuuteen, sillä siitä hyötyvät niin koululaiset, lähialueen asukkaat kuin seuratoiminnan kautta myös kilpaurheilun harrastajat ympäri kaupunkia. Uusi täysimittainen keinonurmi antaa liikuntapalvelukeskukselle enemmän mahdollisuuksia tarjota myös pienempien lajien (esimerkiksi ultimaten, lacrossen ja kriketin) harrastajille harjoitusvuoroja nykyaikaiselta pelialustalta. Kisapuiston kenttäprojekti jakautuu kahdelle vuodelle siten että suunnittelu tapahtuu vuonna 2014 ja rakentaminen vuonna 2015.
Kupittaa 1 -kenttä muunnetaan keinonurmipintaiseksi ja pinnan uusimisen yhteydessä alueen huonokuntoinen aitaus uusitaan nykyaikaiseksi. Nykyisellä nurmipinnalla kentän käyttötunnit jäävät todella vähäisiksi ja käyttökausi lyhyeksi. Kenttä sijaitsee keskeisellä paikalla ja keinonurmipinta takaa kentälle käyttöä moninkertaisen määrän. Kupittaa 1 -kentän keinonurmetus auttaa myös liikuntapalvelukeskusta tarjoamaan enemmän harjoitusvuoroja jalkapallojunioreiden sekä pienempien lajien kuten lacrossen ja ultimaten harrastajille.
Kuntoradat ja ulkoilutiet tulisi peruskunnostaa noin 7-10 vuoden välein. Kunnostettaessa mm. tasoitetaan ja paikoin levennetään rataa, tarkistetaan salaojitukset, siirretään mahdolliset kannot tai isot kivet ja joudutaan myös kaatamaan joitakin puita. Lisäksi nykyään pyritään lisäämään levähdyspenkkejä noin 500 metrin välein sekä ulkokuntoilulaitteita kokonaisuuteen soveltuvasti. Kunnostaminen on verrattain arvokasta: vähintään noin 50 000 €/km, joten ulkoilureitistöä peruskorjataan vuosittain noin 1-3 kilometrin verran. Tutkimusten perusteella ulkoilureitit ovat sekä koko Suomen että Turun kaupungin käytetyimpiä ulkoliikuntapaikkoja heti kevyen liikenteen väylien jälkeen, joten niihin kannattaa panostaa. (Kevyen liikenteen väyliä ei tosin varsinaisesti luokitella liikuntapaikoiksi Turussa eikä muuallakaan maassa, eivätkä ne myös ole liikuntapalvelukeskuksen hallinnassa vaan liikenneinfrastruktuurina kiinteistöliikelaitoksella.)
Kaupungin luoteista ulkoilutietä Impivaarasta Kuninkojan ja Mälikkälän kautta aina Pansiontielle asti käytetään paljon. Erityisesti talvikaudella Impivaarasta länteen päin lähtevä latu on varsin suosittu. Ulkoilutietä on kunnostettu viime vuosina Pansiontieltä itään päin, ja vuosina 2016–2017 vuorossa on Kuninkojan ja Impivaaran väliset osuudet. Vuonna 2017 peruskorjataan myös Jäkärlän kuntorata Pohjois-Turussa.
Keinonurmipinnan käyttöikä on noin 8-10 vuotta. Kupittaa 2 -kentän tekonurmipinta on asennettu vuonna 2007 ja sen uusiminen on aikataulutettu vuodelle 2017. Kenttä on yksi käytetyimmistä keinonurmista Turun alueella ja se on syytä pitää asianmukaisessa kunnossa. Vanha nurmipinta voidaan kierrättää jollekin uusimisen tarpeessa olevista lähikentistä.
Urheilupuiston tenniskenttiä hoitava TVS-Tennis ry on toivonut alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Päällimmäisinä ongelmina nykytilanteessa on se, että kenttien aidat ovat huonokuntoiset ja alakentillä on kuivumisongelmia perustusten heikkoudesta johtuen. Kentät eivät myöskään täytä kansainvälisten kilpailuvaatimusten mukaisia mittoja. Niitä tulisikin hieman laajentaa, jotta Urheilupuistossa voitaisiin järjestää kansainvälisiä kisoja. Lisäksi alueelle sopisi padelkenttä. Padel tennistä helpompana ja sosiaalisempana lajina täydentäisikin mainiosti Urheilupuiston tennisaluetta. Padelin pelaajia löytyisi todennäköisesti tennistä enemmän myös vähemmän liikkuvista sekä kaiken ikäisistä.
Liikuntasuunnittelijoiden tiimi valmistelee myös pidemmän tähtäimen liikuntapaikkasuunnitelmaa, työnimeltään Liikuntapaikkasuunnitelma 2025:a. Suunnitelman on tarkoitus linjata perustavammin sitä, mihin liikuntapaikkoihin Turun kaupungissa tulisi panostaa. Työ jakaantuu kahteen osaan: 1) olemassa olevan liikuntapaikkaverkoston lähtötietojen erittely virkamiesten toimesta ja 2) vuorovaikutteinen tavoitteenasettelu kaikkien osallisten kanssa eli luottamushenkilöiden, urheilu- ja liikuntaseurojen sekä omatoimiliikkujien eli kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilaisten osallistaminen ostetaan Turun AMK:n kestävän kehityksen opintolinjalta, ja sen ensimmäinen vaihe on aloitettu toukokuussa. Osallistamisen näkyvin ja suurin vaihe toteutetaan alkusyksystä, ja silloin siitä myös tiedotetaan enemmän. Seuroille on niin ikään lähetetty kysely seurakyselyn yhteydessä toukokuun lopussa. Seuraparlamentin kanssa pidettiin työpaja huhtikuussa. Liikuntalautakunnalle tullaan pitämään kaksi työpajaa syksyn aikana: ensimmäisessä taustoitetaan liikuntapaikkaverkoston faktoista ja toisessa käydään arvokeskustelua siitä, mitä liikuntalautakunnan jäsenet pitävät tärkeimpänä liikuntapaikkaverkostossa ja sen ylläpidossa pitkällä tähtäimellä.
Liite 1Ulkoliikuntapaikkainvestoinnit 2014
Liite 2Ulkoliikuntapaikkojen investointikohteet 2014 kartalla
Toimialajohtaja Minna Sartes:
EhdotusLiikuntalautakunta päättää esittää kiinteistöliikelaitokselle liitteessä 1 esitettyjen investointikohteiden toteuttamista vuosina 2014–2017
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Jakelu
esiKiinteistöliikelaitos
Liitteet:
Liiklk § 91
Liite 1:Ulkoliikuntapaikkainvestoinnit 2014
Liite 2:Ulkoliikuntapaikkojen investointikohteet 2014 kartalla