Liite 1

STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS

 

Sopimusosapuolet

 

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun liikuntalautakunta

 

Sopimuksen tarkoitus

 

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja liikuntalautakunta sopivat johtosäännössä määriteltyä liikuntatoimen toimialaa koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

 

Sopimuksen lähtökohdat

 

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

 

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustoryhmien välisen sopimuksen 16.2.2009 § 55. Sopimuksessa linjataan valtuustokauden tärkeimmät tavoitteet, joihin valtuuston enemmistö on sitoutunut. Valtuustokaudelle 2009–2012 hyväksytty sopimus (RVS) toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville toimintaa ohjaaville toimeenpano-ohjelmille

 

Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa on päädytty neljään kaupungin kehityksen

kannalta keskeiseen tavoitekokonaisuuteen:

− tasapainoinen talous,

− kilpailukykyinen Turku,

− ydinpalveluihin keskittyminen sekä

− hyvä hallinto.

 

Turun kaupungin strateginen ohjelmarakenne - Turku-sopimus

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.3.2009 § 78 konsernin ohjelmarakennemallin, Turku-sopimuksen. Turku-sopimus koostuu kaupunginvaltuustossa hyväksymistä, valtuustokautta koskevista toimeenpano-ohjelmista, joiden avulla valtuustoryhmien välisen sopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet toimeenpannaan.

Turku-sopimuksessa toimeenpano-ohjelmat on jaettu kolmeen strategiseen

teemaan

− vetovoimaisuus ja kilpailukyky (Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma, ilmasto- ja ympäristöohjelma ja osaamis- yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma vuosille 2009-2013),

− asukkaiden hyvinvointi (lasten ja nuorten ohjelma, työikäistenohjelma ja senioriohjelma ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009-2013) sekä

− resurssien tasapainoinen ohjaus (henkilöstöohjelma, talousohjelma omistajapolitiikka 2009-2013 ja tilaohjelma 2011-2013).

 

Kaksi ensimmäistä teemaa kytkeytyy kaupungin palvelutuotantoon ja kolmas

käsittelee palvelutuotannon resursointia ja ohjausta.

 

Liikuntatoimen toiminta-ajatus

 

Innostamme turkulaiset liikkumaan. Takaamme monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja rakennamme urheilumyönteistä ilmapiiriä. Liikunta antaa elämyksiä ja hyvinvointia kaupunkilaisen jokaiseen päivään.

 

Sopimuksessa liikuntatoimelle määritellyt tavoitteet

 

 

Taustatietoja lasten ja nuorten liikunnan harrastuksesta

 

Liikunnan harrastaminen vähenee murrosiässä.

Lähes puolet 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta

16−18-vuotiaista enää kolmannes.

Terveytensä kannalta selvästi liian vähän liikkuvia on 12−14-vuotiaista reilu 10 %,

vanhemmissa ikäryhmissä kolmasosa.

Pojat harrastavat hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa enemmän kuin tytöt.

Urheiluseuran järjestämiin harjoituksiin osallistuminen on lisääntynyt kahden viimeisen

vuosikymmenen aikana.

 

 

Tavoite

Tavoitetilan kuvaus

Mittari

Lapset ja nuoret omaksuvat terveellisen elämäntavan

Monimuotoinen ja laaja harrastetoiminta urheilu- ja liikuntaseuroissa.

Taataan monipuolinen liikunta- ja urheilumahdollisuus jokaiselle toimintakykyyn ja taitotasoon katsomatta.

Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista.

 

http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/Gm1/110/3/3A/0/3905/

 

Lähtöarvo 32% (2009)

Tavoitearvo 30% (2013)

Urheiluseuroissa liikkuvien lasten ja nuorten viikoittaisen liikunnan määrän lisääminen ja tasapainottaminen

Liikunta edesauttaa lasten, lapsiperheiden ja nuorten elämänhallintaa. Painopisteenä syrjäytymisvaarassa olevat.

Koulupäivän aikaisen ja iltapäivätoiminnan liikunnan lisääminen.

Osallistaminen sekä itseohjautuvan ja omaehtoisen liikunnan lisääminen

Liikuntapaikat tukevat lasten ja nuorten omatoimista ja itseohjautuvaa liikkumista. Liikuntapaikat ovat esteettömämpiä ja saavutettavampia. Tuetaan lähiliikuntaa ja lähiliikuntapaikkoja.

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin liikunnan päätöksentekoon ja toimintojen suunnitteluun.

Liikunta edesauttaa erityispäivähoidon lapsien ja erityiskoulujen oppilaiden elämänhallintaa. Yhteistyössä urheiluseurojen, yhdistysten, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen kanssa.

Kokonaisvaltaisen valmentamisen ja ohjaamisen tukeminen

Liikuntapudokkaiden (drop out) vähentäminen

Monimuotoinen ja laaja harrastetoiminta urheilu- ja liikuntaseuroissa

Vapaiden sidosryhmien toiminnan tukeminen

 

Nuorten elämänhallinnan tukeminen liikunnan avulla

Nuorten osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon

 

Urheiluseuratoiminnan tukeminen ja merkityksen vahvistaminen

 

Seuratoiminnan taloudellisten edellytysten turvaaminen

Avustukset

Liikuntapaikat

 

Seuratoiminnan imagon ja kansalaistoiminnan arvojen tukeminen ja esiintuominen

 

Kaupungin tarjoaminen liikuntapalveluiden järjestäminen seurojen ja yhdistysten kanssa

 

Joustava ja nopea liikuntapaikkojen vuorovarauspalvelu

 

Koulujen pihat lähiliikuntapaikoiksi

Liikuntapaikkojen, leikkipuistojen ja koulujen pihojen kehittäminen tukemaan lasten ja nuorten omaehtoista ja itseohjautuvaa liikkumista

 

Lasten ja nuorten osallistuminen suunnitteluprosessiin

 

Lähiliikuntapaikat ovat kaiken ikäisten käytössä

 

 

Taustatietoja työikäisten liikunnan harrastuksesta

Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt.

2000-luvulla työikäisten viikoittaiset liikuntakerrat ovat hieman lisääntyneet ja liikunnan luonne tullut intensiivisemmäksi.

Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu.

Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt.

Ainoastaan runsas kymmenesosa 15−64-vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät.

Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi.

25−64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet.

Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus kasvaa.

 

Tavoite

Tavoitetilan kuvaus

Mittari

Perhe-elämän ja liikunnan yhdistäminen

Perheiden liikuntamahdollisuudet lisääntyvät

 

Työikäisten liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen

 

Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat, %:a 20 – 64 vuotiaista asukkaista. (ATH)

 

Lähtöarvo 2010 46,61%

Tavoitearvo 2013 48%

 

Liikuntapalvelujen riittävyys ikäryhmän asukkaiden mielestä, %

 

Lähtöarvo 2010 86,21%

Tavoitearvo 2013 87 %

 

http://www.terveytemme.fi/ath/tulokset/

 

 

Olemassa olevien palveluiden kehittäminen vastaamaan paremmin asiakastarpeita

 

Hyötyliikunta lisääntyy

Vanhempien tiedon ja ymmärryksen lisääminen lasten harrastamisesta urheiluseurassa, ns. vanhempien kasvattaminen seuratoimintaan

Työnantajan roolin korostaminen liikuntaan kannustajana

Työnantajien tietoisuus kaupungin järjestämistä liikuntamahdollisuuksista ja –paikoista lisääntyy.

 

Seurat toimivat hyvinvointipalveluiden tuottajina ja markkinoivat niitä työnantajille

Ohjataan työelämästä syrjäytyneitä liikunnalliseen elämäntapaan

Löydetään oikeat yhteistyökumppanit ja luodaan toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden liikkumaan aktivoimiseksi

 

Taustatietoja seniorien liikunnan harrastamisesta

Sekä ulkona kävely että muu liikunta ovat vähentyneet, mutta liikunnan tehokkuus näyttäisi hieman lisääntyneen.

Kävelylenkkeily on suosituin liikuntalaji. Sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat lisänneet suosiotaan.

Vain muutama prosentti täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suosituksen. Kestävyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes eläkeikäisistä, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes.

Nuoremmat ikäryhmät täyttävät suosituksen paremmin kuin vanhemmat.

Viidesosa eläkeikäisistä ei liiku viikoittain lainkaan.

 

Tavoite

Tavoitetilan kuvaus

 

Mittari

Senioriväestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen

 

Liikuntapalvelut ovat tasapuolisemmin saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta

Ikääntyvien liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen

 

Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat %:a 65 – 74 vuotiaista asukkaista (ATH)

 

Lähtöarvo 2010 53,12%

Tavoitearvo 2013 54 %

 

Liikuntapalvelujen riittävyys ikäryhmän asukkaiden mielestä, % (ATH)

 

Lähtöarvo 2010 84,44%

Tavoitearvo 2013 85,5%

 

http://www.terveytemme.fi/ath/tulokset/

 

Yhteisöllisen toiminta- ja seurakulttuurin luominen, monipuolisen senioritoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, urheiluseuratoiminnan elämänkaariajattelun tukeminen

Fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen

Ikääntyvän väestön autonomiaa, itsenäistä selviämistä ja osallisuutta tuetaan liikunnan avulla

Palvelut tavoittavat uusia asiakkaita ja omatoiminen liikunta lisääntyy kun tietoisuus liikunnan terveysvaikutuksista kasvaa.

Liikuntapaikkojen esteettömyys

Esteettömyysohjelman noudattaminen ja siihen vaikuttaminen

Liikkumisolosuhteet ovat esteettömämpiä, turvallisempia ja paremmin saavutettavia huomioiden sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen saavutettavuus.

 

Olemassa olevat kuntosalit ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa

Senioreiden ja erityisryhmien kuntosaliolosuhteiden parantaminen

Olemassa olevat kuntosalit ovat mahdollisimman helposti saavutettavia ja esteettömiä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti

Erityisryhmään kuuluvia asiakkaita palvelee kaikki kaupungin ylläpitämät kuntosalit. Erityisryhmille on riittävästi rauhallisia ja turvallisia kuntosaliharjoittelupaikkoja

 

Ilmasto- ja ympäristöohjelma,

Asunto- ja maankäyttöohjelma

 

Tavoite

Tavoitetilan kuvaus

 

Mittari

Liikuntapaikkojen energiatehokas ylläpito ja rakentaminen

Valaistukseen käytettävän energian vähentäminen. (esim. valaisinten vaihto sekä automatiikan lisääminen/käyttämättömät vuorot)

 

 

Säätilan mukaisesti kustannustehokkaiden käyttöjaksojen määritteleminen lämmitettäville keinonurmille ja tekojääradoille

 

Kaupunkiin lisää kevyen liikenteen väyliä

Kevyenliikenteen merkityksen ja olosuhteiden korostaminen omatoimiliikunnan kannalta

 

 

 

Talous

Turussa XX.XX.2012

 

Allekirjoitukset

 

Kaupunginhallituksen puolesta      Liikuntalautakunnan puolesta

 

            Saara-Sofia Sutela

            lautakunnan puheenjohtaja

 

            Riitta Luoma

            Varapuheenjohtaja

            

Arto Sinkkonen

            liikuntajohtaja