Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

Liikuntalautakunta priorisoi vuosittain ulkoliikuntapaikkainvestointien kohteet. Nämä kuuluvat kiinteistötoimialan investointeihin, joista liikuntalautakunnan kohteille on varattu korvamerkitty summa. Viime vuosina ulkoliikuntapaikkoihin on osoitettu kaikkiaan noin 680 000 € vuosittain. Liikuntakohteisiin osoitetut investointimäärärahat ovat ikään kuin lainaa liikuntapalvelukeskukselle, sillä kiinteistötoimiala perii ne takaisin toteutettujen investointikohteiden korotettuina sisäisinä vuokrina.

Liikuntalautakunta valitsee kohteet, joihin määräraha sidotaan. Kiinteistötoimiala tilaa yleis- ja rakennussuunnittelun ympäristötoimialan suunnitteluyksiköstä ja urakoinnin toistaiseksi pääasiassa Turun seudun kuntatekniikka oy:ltä. Suunnitteluyksikkö koordinoi suurten suunnitelmien hankinnat konsulttitoimistoilta, mutta pienitöisiä piirustuksia ja sommitelmia yksikössä tehdään myös omana työnä.

Vuoden 2012 toteumassa 11 prosentin ylitys

Vuoden 2012 määräraha 680 000 € ylittyi 11 prosentilla. Toteuma on kaikkiaan 754 000 €. Rakennusinvestoinneissa tämän voi katsoa jäävän tavanomaisen +- 10%:n vaihteluvälin sisään. Ylityksen merkittävimpinä tekijöinä on kahden suuren kohteen kasvaneet kustannukset: Nunnavuoren kuntoradan levennys ja Kupittaan velodromin eli pyöräilystadionin pinnan uusiminen. Näiden lisäksi listalla oli monia pienempiä muutoksia, jotka on kuvattu liitetaulukossa. Pienistä muutoksista kuitenkin osa nosti kustannuksia ja osa taas laski niitä. Niiden kokonaisvaikutus on kutakuinkin neutraali. Kuluja on seurattu ja muutoksista sovittu kaiken aikaa yhteistyössä kiinteistötoimialan vastaavien rakennuttajien kanssa. 

Suurimmat poikkeamat Nunnavuorella ja Kupittaan velodromilla

Nunnavuoren kuntorataa levennettiin, jotta sille saadaan talvisin tehtyä leveä luisteluväylä kahden perinteisen tyylin ladun väliin. Tykkilumetettu lenkki on kaupungin tärkein ja suosituin jopa ruuhkautumiseen asti, joten leventämisellä lisättiin sen kapasiteettia sekä parannettiin turvallisuutta. Urakan kustannusarvio oli 50 000 €, ja toteuma nousi 90 000 euroon. Leventämisen kustannusarvio laskettiin tavanomaisen peruskunnostuksen mukaan. Suunnittelun ja rakennuttamisen edetessä aiheelliseksi osoittautuivat kuitenkin myös levennysten järeämpi perustaminen, latukoneiden kääntöpaikkojen leventäminen ja puunkaadot niissä, levähdyspenkit ja niiden ympäristöt ikääntyneille, lapsille jne sekä kesän rankkasateiden aiheuttamien urien paikkaaminen. Lisäksi todettiin, että koska lenkki on kaupungin tärkein latu ja sitä ylläpidetään tykkilumella vähälumisinakin talvina, niin urakka on syytä viimeistellä kunnolla vaikka kustannusten nähtiinkin ylittyvän selvästi.

Kupittaan velodromin asfaltointityöt osoittautuvat arvioitua vaikeammiksi ja hitaammiksi. Urakan kustannusarvio oli 70 000 €, ja sen toteuma nousi 100 000 euroon. Kustannusarvio laskettiin uuden asfaltointityön mukaan. Velodromin pinta osoittautui kuitenkin varsin epätasaiseksi, ja sen paikkausten sekä saumausten lisäksi uuden ja vanhan pinnan väliin jouduttiin tekemään tasauskerros, jotta pinta saatiin muotoiltua oikein. Tämä nosti asfalttimassan menekkiä ja lisäsi työtunteja. 

Investointiprosessien ylivuotisista kokonaisaikatauluista ja toteumien tasoittumisesta

Vuoden 2012 ylitys ei vähennä ulkoliikuntapaikkakohteiden investointiosuutta tältä vuodelta. Rakentamisinvestoinnit ovat luonteeltaan sellaisia, että täysin vedenpitäviä kustannusarvioita ei pysty tekemään kovin aikaisin. +-10% vaihteluväliä pidetäänkin normaalina toteumaa tarkasteltaessa. Kustannusarviot täsmentyvät suunnittelun edetessä, ja usein – varsinkin isoissa ja vanhoissa kunnostuskohteissa – asiat tarkentuvat vielä urakointivaiheessakin. Päätökset investointikohteista tulee kuitenkin tehdä jo vuosi ennen rakennuskautta (liikuntalautakunnan kesäkuun istunnossa), jotta ne ehtivät kiinteistötoimialan budjettiprosessiin alkusyksystä. Useimmiten investointilista tuodaankin uuteen muutoskäsittelyyn vuoden alussa, koska kohdetiedot ovat täsmentyneet syksyn aikana. Muutoksista tulee päättää heti alkuvuodesta, sillä rakennuttamisprosessille on jäätävä riittävästi aikaa jo ennen rakennuskautta eli sulan maan kautta: suunnitelmapiirustukset tulee viimeistellä, mahdolliset luvat haettava, urakat tai hankinnat kilpailutettava ja urakoiden aikataulut sekä yksityiskohdat sovittava.

Myös toteumia arvioidaan kiinteistötoimialalla vuotta pidemmillä aikataululla ja suhteessa kiinteistötoimialan muihin investointikokonaisuuksiin: ulkoliikuntapaikkakohteiden osuus ylittyi viime vuonna 11%, mutta esimerkiksi vuoden 2011 toteuma alittui vastaavasti peräti 25%. Olennaisin syy tähän oli se, että samana vuonna uusittiin Paavo Nurmen Stadionin joustopäällyste ja nurmi, joiden kustannukset kipusivat yli miljoonan. Stadionin urakka katettiin kiinteistötoimialan muista investoinneista. Se vaikutti kuitenkin valtavana menoeränä siihen, että mahdolliset lisäkohteet ja –hankinnat kiellettiin myös liikuntalautakunnan priorisoimalta ulkoliikuntapaikkainvestointien listalta siitäkin huolimatta, että toteuman tiedettiin alittuvan selvästi kohdeseurannan valossa. Pitkistä investointisykleistä johtuen kiinteistötoimialalla suositaankin monivuotisia investointisuunnitelmia. Kesäkuussa 2013 liikuntalautakunnan käsittelyyn tuotava ulkoliikuntapaikkojen investointilista valmistellaankin nyt ensimmäistä kertaa nelivuotiseksi, vuosille 2014-2017, kiinteistötoimialan kehotuksesta. Se jäntevöittänee myös liikuntapalvelukeskuksen työtä.

Tekeillä on myös liikuntapalvelukeskuksen oma, vielä pidemmän tähtäimen palveluverkkosuunnitelma työnimeltään liikuntapaikkasuunnitelma 2025. Tätä työstetään juuri pitkän aikavälin tukityökaluksi vuosittaisten investointi- ja ylläpitokulujen parempaan hallintaan. Kyseessä on varsin iso, kaksiosainen kehitystyö. Prosessi jakaantuu yhtäältä lähtötietojen faktapohjaiseen analyysiin, jota työstää liikuntasuunnittelijoiden tiimi, sekä toisaalta osallistavaan tavoitteenasetteluun. Osallistamisvaiheen keskiössä on kysymys siitä, mitä liikuntapaikkoja pidetään tärkeimpinä ja mihin Turun kaupungissa siis tulisi panostaa. Tähän vuorovaikutteiseen tavoitteenasetteluun osallistetaan kaikki keskeiset liikuntatoimijat: seurat, kaupunkilaiset, liikuntalautakunta, virkamiehistö sekä muut sidosryhmät. Liikuntalautakunnalle pidetään oma taustoitus- ja työpajaosuus. Kun prosessi kaikkine osineen on valmis, tuodaan se syksyn 2013 aikana liikuntalautakunnan päätöskäsittelyyn.  

Vuodelle 2013 yhteensä 930 000 euroa ulkoliikuntapaikkojen hallintamuutosten takia

Tämän vuoden alusta ulkoliikuntapaikkojen investointisumma nousee 930 000 euroon. Liikuntalautakunta on priorisoinut investointikohteet 19.6.2012 § 6 ja 22.1.2013 § 77. Investointisumman kasvun syynä ovat ulkoliikuntapaikkojen hallintaan liittyvät muutokset (kh 16.1.2012 § 38, kv 23.1.2012 § 14, dnro 14117-2011), jotka astuivat voimaan 1.5.2012 alkaen. Muutoksen nojalla kaupungin kaikki ulkoliikuntapaikat siirtyivät liikuntapalvelukeskuksen hallintaan. Aiemmin liikuntapalvelukeskus hallinnoi vain kolmannesta eli noin sataa ulkoliikuntapaikkaa. Ne olivat luonteeltaan enemmän korkealuokkaisia laji- ja kilpaurheilupaikkoja (esim. liikuntakeskukset Kupittaalla, Urheilupuistossa ja Impivaarassa). Kiinteistöliikelaitoksella oli puolestaan noin 200 ulkoliikuntapaikkaa, ja ne olivat etupäässä matalamman kynnyksen lähiliikuntapaikkoja (esim. pienempiä kenttiä, katukoriskenttiä, skeittipaikkoja). Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien tehtävien jako oli kuitenkin ajan saatossa muotoutunut varsin monimutkaiseksi ja sekavaksi. Uudistuksella pyrittiinkin selkeyttämään tilannetta.

Liite 1Ulkoliikuntapaikkainvestointien toteuma 2012

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta merkitsee tiedokseen vuoden 2012 ulkoliikuntapaikkainvestointien toteuman oheisen liitteen mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen.