Järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku / Liikuntasuunnittelija Terhi Anttila

Kaupunginvaltuutetut Jukka Mikkola ja Pentti Kosonen ovat tehneet kaksi erillistä aloitetta hyppyrimäen rakentamisesta Turkuun. Mikkolan aloitteessa 14.11.2011 § 210 muistutetaan Urheilupuistossa aiemmin sijainneesta hyppyrimäestä sekä esitetään, että kyseinen perinnelaji ja talviurheilumuoto olisi aika jälleen herättää henkiin Turussa. Myös valtuutettu Pentti Kosonen 27.2.2012 § 113 ehdottaa Turkuun rakennettavaksi hyppyrimäkeä, mutta kaavailee Urheilupuiston lisäksi sijoituspaikaksi Hirvensalon talviurheilukeskusta. Aloitteissa on korostettu perinnekulttuurin vaalimista. Lisäksi Kosonen esittää hyppyrin yhteyteen rakennettavaksi näköalatornia ravintoloineen. Liikuntapalvelukeskus on perehtynyt aloitteisiin ja toteaa seuraavaa:

Harrastajat ja seudullisuus

Turussa ei tällä hetkellä ole mäkihyppyyn erikoistunutta urheiluseuraa tai yhdistyksen alajaostoa. Myös yksikään mäkihypystä kiinnostunut taho ei suoraan ole lähestynyt liikuntatoimea ja ehdottanut turkulaisen mäkihyppytilan elvyttämistä liikuntapaikkarakentamisella.

Lähimmät mäkihyppypaikat alueella ovat Paimion Varasvuori ja Liedon Parmaharju. Molempiin mäkimonttuihin matkaa on alle puoli tuntia. Paimion muovitetut mäet ovat kooltaan K-8, K-15, K-29, K-58 ja Liedon luonnonmäet K-20, K-50 ja K-80. Muun muassa Paimiossa harjoittelu aloitetaan pienimmästä mäestä edeten yhä kohti suurempia torneja. Seuralla on hyppymonoja ja -suksia sekä kypäriä, joita lainataan vasta-alkajille. Kehittyneimmät hyppääjät siirtyvät suurimpien mäkien käydessä liian pieneksi Lahteen tai muihin suurmäkikaupunkeihin harjoittelemaan. Sekä Liedossa että Paimiossa mäkihyppy on suhteellisen pienen joukon harrastus. Paimiossa pari harrastajaa käy jo nyt Turusta käsin harjoituksissa. Molemmat seurat ottaisivat mielellään lisää harrastajia, myös ulkopaikkakuntalaisia. Lisäksi alueyhteistyön eli ”Rajattomasti liikunta Turun seudulla” - 11 kunnan yhteishankkeen tavoitteena on nimenomaan erikoisolosuhteiden osalta, että toiminta kaikista alueen kunnista kohdistetaan johonkin alueella jo olevaan ko. lajin liikuntapaikkaan.

Kustannukset

Hyppyrimäen rakennuskustannukset riippuvat eritoten kahdesta seikasta – kuinka suurta mäkeä ollaan rakentamassa ja millaiselle paikalle. Mikäli mäki voidaan sijoittaa luonnollisen rinteen yhteyteen, säästetään jonkin verran maanmuokkaus- ja rakennuskustannuksissa. Hyppyrimäen koko vaikuttaa luonnollisesti rakennuskustannusten suuruuteen. Mitä suurempi mäki, sen enemmän tarvitaan rakennusaineita, minkä lisäksi on huomioitava rakenteiden kantavuus. Pienemmät mäet voidaan rakentaa puusta, kun taas suurimmissa on käytössä jo betonirakenteet. Mikäli hyppyrin yhteyteen tehtäisiin Kososen aloitteessa mainittu näkötorni ravintoloineen, vaatii se todennäköisesti betonipohjaista rakennetta. Hinta-arviota hyppyrimäen rakentamiseen on vaikea antaa ilman, että määritetään sille kokoa ja sijaintia. Urheilupuistossa olleesta mäestä on historialähteiden mukaan hypätty parhaimmillaan noin 25 metrin hyppyjä. Tämän kokoisen pienen puurakenteisen mäen eli noin K-20 (mäen kriittinen piste 20 metrissä) rakentamiskustannukset ovat arviolta 100 000 €:n tietämillä, riippuen siis hyppyrin sijainnista ja siihen tarvittavista maanmuokkaustöistä.

Itse rakennustyön päälle tulevat vuosittaiset huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä ajoittaiset investoinnit. Turun lähelle sijaitsevien Liedon Parmaharjun ja Paimion Varasvuoren mäkien huolto nojaa kummassakin liikuntapaikassa hyvin pitkälti paikallisiin seuroihin ja näiden tekemään talkootyöhön. Huolto- ja ylläpitokustannuksia on näissä lähikunnissa vaikea määritellä, koska seurat tekevät suuren osan kustannuslaskelmissa näkymättömiin jäävää työtä. Sen sijaan esimerkiksi Kouvolassa ja Kuopiossa kaupunki vastaa kaikista kustannuksista. Itse tornien, niiden ympärillä olevan tiestön ja muun infrastruktuurin hoitoon, kalustoon, valaistukseen ja kaikkeen mäkihyppyalueen ylläpitoon kuluu kaupungeilta vuodessa kymmeniä tuhansia euroja, jonka päälle tulevat satojen tuhansien eurojen säännölliset investointikustannukset. Huolto- ja investointikulujen lisäksi kustannuksia tuottavat liikuntapaikan valvonnasta aiheutuvat kulut. Erityishuomiota vaativat myös turvallisuus- ja vastuukysymykset.

Sijoittamiskohteet

Urheilupuistossa vanhan, nyt jo puretun hyppyrimäen ”tussarin” kohdalla on tällä hetkellä tiheää puustoa. Mäkihyppypaikan sijaitessa alueella vuosina 1922-1961, paikka oli puutonta, paljasta kalliota. Tämän lisäksi silloisen hyppyrialueen kohdalla sijaitsee nykyisin kulttuuripääkaupunkivuotena 2011 toteutettu Kulttuuripääkaupunkipolku sekä jo useamman vuoden Urheilupuistossa sijainnut frisbeegolfrata. Hyppyrimäen rakentaminen vaatisi muutoksen alueen yleissuunnitelmaan, joka on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 22.6.2010. Suunnitelma on siis aivan tuore ja sen huolelliseen valmisteluun käytettiin huomattavasti aikaa sekä resursseja. Lisäksi Urheilupuistossa on paljon toimintoja, jotka tulisi ottaa tarkasti huomioon mahdollisen hyppypaikan rakentamisessa. Vaikka kyse on talvilajista, olisi rakentamisella mahdollisia vaikutuksia myös kesäajan toimintoihin (kuten huoltoreitit, kulku välikentälle, alastulorinteen muokkaus lammen, saunan ja maavallikatsomon puitteissa).

Silmämääräisesti Hirvensalon laskettelukeskuksen yhteydessä tilaa hyppyrimäelle olisi ainakin Urheilupuistoa paremmin. Tarkempia mittauksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty. Myöskään maanomistajan tai alueella toimivan laskettelukeskuksen kanssa uudesta liikuntapaikasta ja sen vaikutuksista alueen muihin toimintoihin ei ole erikseen neuvoteltu. Muita mahdollisia sijoituskohteita ei tässä vaiheessa ole vielä lähdetty selvittämään.

Yhteenveto

Liikuntapalvelukeskus ei pidä ajatusta hyppyrimäen rakentamista Turkuun tällä hetkellä ajankohtaisena. Mäkihyppy ei ole matalan kynnyksen ns. massaliikuntalaji tai sellainen, jota voisi omatoimisesti, ilman asiantuntevaa ohjausta harrastaa tai kokeilla. Tällä hetkellä ei Turussa ole tahoa, joka olisi ilmoittanut kiinnostuksensa kyseiseen lajiin harrastajien tai vetäjien osalta. Jotta liikuntapaikan rakentaminen ja ylläpitäminen olisi mielekästä, tulisi ensin varmistaa, että lajilla on edes jonkin suuruinen harrastaja- ja harjoittelupohja, jotta liikuntapaikalle löytyy käyttöä ja jatkuvuutta.

Toinen tärkeä argumentti ovat kustannukset. Turulla ja sen liikuntatoimella on jo nykyisellään liikuntapaikkoja, joiden kunnossapitotarpeet ylittävät käytössä olevat resurssit. Lisäksi kaupungissa on eri lajien harrastajia, joille ei joko ole tarjota asianmukaista liikuntapaikkaa tai niitä on liian vähän. Liikuntapaikkainvestointivarat tulisi kohdentaa ensisijaisesti vastaamaan tarpeita ja palvelemaan jo olemassa olevia harrastajia.

Kolmanneksi on huomioitava alueelliset mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Alle puolen tunnin ajomatkan päässä on kaksi mäkihyppypaikkaa, jonne myös turkulaiset harrastajat ovat tervetulleita. Alueellinen yhteistyö varsinkin erikoisliikuntapaikkojen osalta on hyvä ottaa huomioon, kun kyseessä ovat suuret rakentamiskustannukset ja pienet harrastajamäärät. Selvityksen yhteydessä eri kaupunkien taholta tuli ilmi, että mäkihyppy on suuresta medianäkyvyydestään huolimatta marginaalinen laji, jossa harrastajamäärät ovat hyvin pieniä.

Turun talviset ulkourheilumahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla. Riippuen talvista sekä latu- että luisteluverkosto on kattava. Etenkin hiihtomahdollisuudet ovat keränneet paljon kiitosta. Hirvensalon laskettelurinne kerää myös hyvinä lumivuosina erinomaiset kävijämäärän laskettelijoineen ja lumilautailijoineen. Lisäksi jäätynyt meri luo eksoottiset olosuhteet retkiluistelulle, hiihdolle, avantouinnille ja pilkkimiselle.

Mäkihyppy on perinteikäs, arvostettava ja suomalaisia sykähdyttävä laji. Samoin uusien liikuntapaikkojen kehittäminen ja ihmisten aktivointi löytämään oman lajinsa ovat osa liikuntatoimen tehtävää.

Edellä kuvatuista syistä johtuen liikuntapalvelukeskus ei koe tarpeelliseksi jatkaa tarkempaa selvitystä hyppyrimäen rakentamiseksi Turkuun.

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen valtuutettu Jukka Mikkolan ja valtuutettu Pentti Kososen tekemiin valtuustoaloitteisiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.