Liikuntasuunnittelija Eeva Ennola:

 

Tammikuussa 2011 työskentelynsä aloitti Turun ulkoilutyöryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Turun kaupungin liikuntajohtaja Arto Sinkkonen, vs. liikuntasuunnittelija Eeva Ennola, luonnonsuojelutarkastaja Jarmo Laine, viherliikelaitoksen johtaja Mari Helin, kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen, vastaava rakennuttaja Anna-Kaisa Kaukola ja liikuntapaikkapäällikkö Markku Aaltonen. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksesta työryhmätyöskentelyyn on osallistunut kestävän liikkumisen koordinaattori Paula Väisänen, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:stä Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeen projektipäällikkö Reijo Hakorinta sekä Turun Ladun varapuheenjohtaja Ilpo Vuori. Suomen Ladusta työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Sulka II -hankkeen projektikoordinaattori Eveliina Nygren ja toiminnanjohtaja Eki Karlsson.

 

Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Lisäksi työryhmälle tehtiin asiantuntijakysely, jonka avulla kartoitettiin kunnan lähtötilanne ulkoilumahdollisuuksien näkökulmasta. Sähköisen asukaskyselyn avulla kartoitettiin ulkoiluolosuhteiden kehittämistarpeita asukkaiden näkökulmasta (480 vastausta). Hankkeessa järjestettiin myös avoin asukastilaisuus. Tilaisuudessa asukkaille esiteltiin asukaskyselyn tuloksia sekä asukkaat pääsivät keskustelemaan kunnan viranhaltijoiden kanssa asukaskyselystä nousseista aihe-alueista.

 

Selvityksen perusteella ulkoilijat ovat kohtuullisen tyytyväisiä kaupungin ulkoilupaikkoihin (taulukko 1). Erityisesti kiitosta keräsivät hiihtoladut talvella 2010–2011, ulkoilureittien hyvä kunto, Hirvensalon pulkkamäki, Impivaaran hiihtomaa, Kupittaan BMX -rata, Kupittaan luistelumato, Erikvallan esteetön uimaranta sekä Turun frisbeegolfradat.

 

Suurimmat haasteet liittyvät Turun pyöräteiden ja jalankulkuväylien kehittämiseen, olemassa olevien mahdollisuuksien kunnossapitoon ja uusien ulkoiluharrastusten huomioimiseen. Suhteutettuna ulkoilupaikkojen kehittämistarpeeseen vaikuttaisi ulkoilupalveluissa olevan enemmän kehittämistä.

 

Taulukko 1. Turun ulkoilupaikkojen arvosana Sulka I - hankkeen asukaskyselyn perusteella.

 

 

Ulkoilutyöryhmä nosti esille seuraavat toimenpide-ehdotukset:

1) kävelyn ja pyöräilyn verkoston kehittäminen

2) ulkoilureittien yhtenäinen laatu- ja hoitoluokittelu

3) ulkoilureittien viitoitussuunnitelman yhtenäistäminen liikunta- ja ympäristötoimen kesken

4) ulkoilureittien varrella olevien taukopaikkojen kartoitus ja markkinoinnin kehittäminen

5) metsässä kulkevan talvikävelyreitin kokeilu

6) Teräsrautelan esteettömän reitin markkinoinnin kehittäminen

7) uimarantojen siisteyden kehittäminen

8) retkeilyreittien kartoittaminen maastopyöräilyn näkökulmasta ja tunnistettujen reittien merkitseminen maastoon ja ulkoilukarttaan.

 

Kävelyn ja pyöräilyn verkoston kehittäminen nousi esille tärkeimpänä kehityskohteena. Turussa on kevyen liikenteen väyliä asukasta kohti vähemmän kuin vertailukaupungeissa, eikä vuosikymmenessä ole tapahtunut merkittävää kehitystä (taulukko 2). Kuitenkin kevyen liikenteen merkitys on Turussa selvästi suurempi kuin Helsingissä ja Tampereella ja lähes samaa tasoa kuin Oulussa (Lähde: ”Liikkujaryhmät suomalaisissa kaupungeissa” –tutkimus 2007).

 

Taulukko 2. Kevyen liikenteen väylät v. 2000 ja 2010 (km/1000 as). (Lähde: Vertti)                                          

	Turku	Helsinki	Vantaa	Oulu
2000	1,91	2,03	2,75	3,11
2010	1,93	2,00	3,09	ei tietoa

 

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2010, jossa esitetään mm. suunnitelma kevyen liikenteen reitistön kehittämiseksi. Hankkeet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Ensimmäisen kiireellisyysluokan hankkeiden rahoitustarve on noin 14 miljoonaa euroa, ja ne on suunniteltu toteutettaviksi vuosina 2011-2015. Toistaiseksi kehittämisohjelman toteuttamiseen ei ole myönnetty korvamerkittyä rahoitusta. Jotta ohjelma toteutuisi aiotussa aikataulussa, sen toteuttamiseksi tulisi myöntää erillinen rahoitus, tai vaihtoehtoisesti rahoitus tulisi varmistaa priorisoimalla kevyttä liikennettä.

 

Ulkoilureittien kehittämisehdotuksista osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parempaan sijoitteluun, viittojen määrän lisäämiseen ja huonokuntoisten opasteiden uusimiseen. Opasteiden ja viitoituksen kehittämistyötä on tehty Liikuntapalvelukeskuksessa pitkäjänteisesti, ja opasteita uusitaan vuosittain. Uusimistahti ei kuitenkaan nykyisellään riitä täysin kompensoimaan ilkivallan aiheuttamia menetyksiä, vaan kylttejä tulisi uusia n. 30%:n vuosivauhtia.

 

Talvikävelyn ja hiihdon yhteensovittaminen nousi selvityksessä esille suurena haasteena. Liikuntapalvelukeskus on saanut hyvää palautetta Karikon lenkistä talvikävelyreittinä, joten kokeilua kannattaa laajentaa muillekin alueille. Sopiva ja ennestäänkin suosittu kohde talvikävelyreitille olisi reitti Runosmäestä Impivaaran uimahallille. Kiinteistöliikelaitoksen investointilistalta onkin osoitettu vuodeksi 2012 resursseja Nunnavuoren lenkin leventämiseen, mikä antaa mahdollisuuden kehittää reittiä talvikävelyn tarpeisiin.

 

Liite 1                                 Turun ulkoiluolosuhteiden selvitys 2011

 

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

 

Ehdotus       Liikuntalautakunta päättää merkitä Turun ulkoiluolosuhteiden selvityksen 2011 tiedokseen ja edistää Turun ulkoiluolosuhteita toimenpide-ehdotuksen kohtien 1-8 mukaisesti sekä päättää ottaa huomioon omissa investointiohjelmissaan tarpeet ulkoilureittien viitoituksen ja talvikävelyn olosuhteiden kehittämiselle. 

                     Samalla liikuntalautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki suuntaa lähivuosina merkittävästi nykyistä enemmän resursseja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2010 toteuttamiseen.