HANKE:
Nunnavuoren palloiluhallin peruskorjaus
1 Korjauksen tarpeellisuus
1.1 Nykyiset tilat ja niiden puutteet
Nunnavuoren palloiluhalli (
Salin mitat ovat
Pukuhuoneita on 3, yksi naisille ja kaksi miehille. Pukuhuoneisiin liittyvät yksi wc-tila ja suihkutilat kuudelle suihkupisteelle. Lisäksi on tuomareiden pukuhuone, jota käytetään osittain välinevarastona. Välinevarastoja on kaksi: iltakäyttäjille sekä koululle. Varastojen ongelmia ovat tilanahtaus ja epäjärjestys.
Samassa kerroksessa on myös hallin valvojan huone, jossa on keittokomero. Huoneessa on lukollisia kaappeja valvojan ja urheiluseurojen käyttöön. Lisäksi tästä kerroksesta löytyvät tekniset tilat ilmastointikoneelle, sähkökaappi sekä lämmönjako/vesimittarihuone. Sisääntuloaulassa on lukollisia kaappeja, joissa säilytetään mm. äänentoistovälineistöä.
Toisessa kerroksessa sijaitsevassa katsomossa on 280 istumapaikkaa. Samassa kerroksessa on mahdollisuus kahviotoimintaan. Yleisölle on wc-tilat miehille ja naisille erikseen. Hallin alakerrassa on väestönsuoja.
Nunnavuoren palloiluhalli on valmistunut vuonna 1977. Hallia ei ole peruskorjattu, mutta pieniä korjauksia vuosien varrella on tehty; kahviotilat ja kahta varastoa on remontoitu. Viimeisin varaston kosteusvaurio on korjattu maaliskuussa 2010.
Käyttäjät ovat valittaneet ”maakellarimaisesta” tai homeen hajusta, ja osa on saanut allergia- tai astmaoireita. Hallista on pyydetty tilaliikelaitokselta ilmanlaatu/kosteusmittaustuloksia, joita ei ole vielä saatu.
Nunnavuoren palloiluhallia ei ole suunniteltu esteettömäksi. Sekä urheilijoiden pukuhuoneet että yleisön wc-tilat ovat vailla invatilaa. Katsomo sijaitsee toisessa kerroksessa, jonne pääsee vain portaita pitkin. Peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä esteettömyysasiat on otettava huomioon. Mm. ovien leveydet on tarkistettava ja pintamateriaalien valinnassa huomioitava erityisryhmät.
Efeko Oy:n Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen 2008 mukaan sisäliikuntatiloja piti Turussa vastaajista 53 % hyvin hoidettuna. 20 vastaajan joukossa Turku sijoittui 12:nneksi. Sisäliikuntatiloja piti vastaajista keskimäärin 56% hyvin hoidettuina. Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn 2008 mukaan tyytyväisyys koulujen liikuntasaleihin laski vuoden 2004 kyselystä vuoteen 2008 arvosta 4,05 arvoon 3,49. Kyselyssä olivat mukana Nunnavuoren, Samppalinnan ja Ilpoisten palloiluhallit.
1.2 Toiminnan kuvaus ja yhteiskäyttö
Kokonsa ja varustelunsa ansiosta Nunnavuoren palloiluhalli on tärkeä harjoittelu- ja otteluhalli Turun sisäpalloiluseuroille. Urheiluseurat käyttävät hallia koripalloon, salibandyyn, futsaliin, sulkapalloon, lentopalloon, käsipalloon ja voimisteluun. Sen vakiovuorokäyttäjät ovat mm. salibandyn 1-, 2- ja 3-divisioonassa pelaavia joukkueita sekä naisissa että miehissä, koripallon naisten 1-divisioonajoukkue ja miesten 2-divisioonajoukkue, koripallon A- ja B- poikien ja tyttöjen joukkueet ja naisten lentopallon 2-divisioonajoukkue. Muita urheiluseurakäyttäjiä ovat juniori- ja harrastesulkapalloilijat, juniorikäsipalloilijat, futsaljoukkueet, paikallinen yleisseura (salibandy, voimistelu, lentopallo) ja paikallinen nappulaliiga. Viikonloppuisin hallilla on usein sekä lasten, nuorten että aikuisten otteluita, turnauksia ja kilpailuja molempina päivinä.
Tällä hetkellä koripallo-otteluiden järjestämiseen Nunnavuoren sali on tärkein, sillä Ilpoisten sali ei täytä sarjamääräyksiä (lattia asennettu väärin; pallo ei pompi riittävästi, sekä korit ovat väärällä korkeudella, sillä uusi lattia on asennettu vanhan päälle) ja Peltolan salissa ei ole katsomoa. Suomen Koripalloliitto täsmentää olosuhdekriteereitään 1.7.2010 alkaen. Tällöin Koripalloliiton kaikissa huippukoripallosarjoissa – miesten, naisten ja nuorten SM-sarja ja 1-divisioona – lattiavaatimuksena on puulattia. Lisäksi Koripalloliitto on uudistanut lattiaviivoitukset. Nunnavuoren palloiluhallin asema koripallon ottelu- ja harjoitteluareenana on siis yhä suurempi.
Nunnavuoren palloiluhalli on Runosmäen alakoulun liikuntatila. Sali on koulun käytössä arkisin klo 15 asti. Palloiluhallia liikuntatilanaan käyttäviä koululaisia on tällä hetkellä 270 Runosmäen koulusta. Vuonna 2015 mahdollisesti toteutuva yhtenäiskoulu Turun Lyseon koulu (Runosmäen koulu + Turun lyseon koulu) ja sen arvioidut 609 oppilasta tulisivat liikunnanopettajien mukaan tarvitsemaan liikuntahallia hyvin paljon. Tämän lisäksi opetustoimen koululiikunnanohjaus järjestää vuosittain hallilla joitakin koululaisten sarjapelejä esim. lentopallossa ja koripallossa, sekä isojakin tanssi- ja telinevoimistelu tapahtumia.
Myös Runosmäen päiväkoti ja perhepäivähoitajat käyttävät salia lasten kanssa päiväsaikaan.
Ilta- ja viikonloppuvuorot varataan liikuntapalvelukeskuksesta. Palloiluhallin käyttöaste on talvella puolen vuoden ajanjaksolla 1.10.2009–31.3.2010 varauskalenterin mukaan n. 84 %. Arki-iltaisin käyttöaste on selvästi korkeampi. Viikonloppuisin tyhjiä tunteja on enemmän, sillä ottelukäytön lisäksi saliin annetaan vain joitain vakiovuoroja. Koko kauden (31.8.2009–16.5.2010) käyttöaste on noin 80 %. Kesällä hallissa on noin kahden viikon huoltotauko, jolloin mm. lakataan lattia. Hallin ollessa käytössä käyttöaste oli kesäkaudella n. 50 % (1.6.–30.8.2009).
Hallilla työskentelee liikuntapalvelukeskuksen palkkaama iltavalvoja.
1.3 Strategiset perustelut
Alueelliselta näkökulmalta palloiluhallin vaikutuspiiriin kuuluu suuri kaupunginosa. Runosmäki-Raunistulan palvelualueella asuu n. 14 300 asukasta. Turun kaupungin alueellisen väestöennusteen mukaan alle 15 -vuotiaiden määrä tällä alueella tulee kasvamaan vuoteen 2016 mennessä 13 %.
Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa, joka toimii lähtökohtana valtuustokauden 2009–2012 aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville muille strategioille ja ohjelmille, sanotaan liikuntaan liittyen seuraavasti: ”Vahvistetaan ennalta ehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi esimerkiksi tukemalla yhdistys- ja seuratyötä, sekä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia. Panostetaan vakavien sekä kalliiden kansansairauksien ennaltaehkäisyyn(…). Turkulaisille tarjotaan laadukkaita hyvinvointipalveluita kuuntelemalla palvelujen käyttäjiä.”
Liikuntatoimen strategiassa vuosille 2010–2013 todetaan hallintokunnan keskeisiä haasteita olevan mm. lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja monipuoliset liikuntaolosuhteet. Tavoitteiden toteutumista seuraavina mittareina liikuntatoimella ovat ”Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueensa liikuntaympäristöön” sekä ”Asiakastyytyväisyys sisäliikuntatiloihin”.
Peruskorjauksen yhteydessä halliin tehtävät toiminnalliset muutokset nostavat hallin käyttäjäystävällisyyttä ja edesauttavat seurojen toimintaa niin juniorien, sarjatasopelaajien, kuin paikallisten liikunnanharrastajienkin suhteen. Tulevat korjaukset tulisi suunnitella myös niin, että koululaisten liikuntatuntikäyttö päivisin on laadukasta ja turvallista useita vuosia eteenpäin.
2 Kuvaus tarvittavasta muutoksesta
Käyttäjät toivovat eniten lisää varastotiloja sekä nykyisiin varastoihin hyllyjä, koukkuja tms. salibandykaukalon, sulkapallotolppien, pinottavien tuolien, lentopallotolppien, maalien ja muiden tarvikkeiden helppokäyttöistä ja turvallista säilyttämistä varten. Erityisesti koulu toivoo omaan varastoonsa (salista katsottuna vasemmanreunimmainen) hyllytilaa koko vasemman seinän verran. Lentopallotolppia ja käsipallo/futsalmaaleja säilytetään salin puolella, mikä voi olla myös turvallisuusriski.
Koulun mielestä erillinen opettajien pikkupukuhuone ja suihku ovat tarpeettomia, mutta pukuhuoneissa wc-tiloja voisi mieluummin olla kaksi. Pukuhuonekapasiteetin lisääminen yhdellä uudella normaalikokoisella pukuhuoneella palvelisi urheiluseurakäyttöä. Päätyseinät voisivat olla värikkäitä, sekä niihin voisi maalata kuviomaalauksia tarkkuusheittoa varten. Koripallotelineiden korkeutta pitäisi voida säätää myös yleisön puoleiselta reunalta.
Akustiikan on todettu huonontuneen verkkoväliverhojen vuoksi, ja äänentoistolaitteiden ajanmukaistaminen yleisötilaisuuksia varten on tarpeen. MP3 musiikin soittoa varten toivotaan aktiivikaiuttimia.
Palloiluhallin lattia vaatii kunnostusta kulumisen ja mahdollisten kosteusongelmien vuoksi. Koripalloilun vaatimusten vuoksi lattiamateriaalina tarvitaan puuparkettia. Myös koululiikunnanohjaus on esittänyt toiveen puuparketista koripallo- ja tanssikäytön perusteella.
Hallin pohjakerroksessa on alueen väestönsuoja, jonne ei ole yleistä pääsyä salin käyttäjillä. Tilan kunnostamisella käyttäjäturvalliseksi ilmastointeineen tilaan olisi mahdollista sijoittaa kuntosali-/lämmittelylaitteita
Katsomo on esiin vedettävä haitarikatsomo, mutta se vaatii peruskorjausta. Esiin vedettävä haitarikatsomo tuo toivottua lisää tilaa yläkertaan. Sitä voi hyödyntää oheisharjoitteluun, esim. lihaskunto-, lihashuolto- ja koordinaatioharjoituksiin samaan aikaan kun palloilusali on lajinmukaisessa harjoituskäytössä. Käytäntö mahdollistaisi pidemmän tehokkaan ajan lajiharjoittelulle, kun alku- ja loppuverryttelyt voisi siirtyä tekemään oheisharjoittelutilaan. Suomen talven sääolosuhteissa ulkona verryttely ja harjoittelu ei usein ole turvallista liukkauden tai kylmyyden vuoksi.
Taulukko 1. Puutteet ja muutostarpeet
Tila |
Puutteet |
Muutostarpeet |
Salitila |
Lattian kunto Ilmastointi Akustiikka Tilan jakaminen Äänentoisto Seinien maalaus
Korien säätö |
Joustava ja kestävä puuparketti Uusiminen Umpinaiset väliverhot Kahteen sekä kolmeen osaan jaettavuus Nykyaikaistaminen, MP3-musiikin toisto Värikkäät päätyseinät, kuviomaalauksia tarkkuusheittoa varten Myös yleisön puoleiselta reunalta |
Pukuhuoneet |
Tilaratkaisu
WC-tilat |
Erillinen opettajien pikkupukuhuone ja wc tarpeettomia. Leveä oviaukko pyörätuolikäyttäjille. Yksi uusi normaalikokoinen pukuhuone Pukuhuoneisiin 2 wc-tilaa. Esteettömyys ja inva-wc huomioitava. |
Varastot |
Epäjärjestys ja ahtaus
Lisää tilaa |
Hyllyjä ja varastointijärjestelmiä eri välineille. Erityisesti vasemmanreunimmaiseen varastoon salista katsottuna hyllyjä koko vasemman seinän verran.
|
Katsomo |
Kunto Koko |
Liukuva haitarikatsomo, jolloin vapautuu lattiatilaa oheisharjoittelulle.
|
Kahvio |
Esteellisyys |
Yleisölle inva-wctilat |
Portaat |
Esteellisyys |
Liikuntarajoitteisille mahdollisuus päästä yläkertaan |
Alakerta |
Käyttämätön tila |
Kunnostaminen kuntosali- / lämmittelylaitekäyttöön sopivaksi |
3 Hankkeen taloudelliset vaikutukset
Tulevat käyttökustannukset, sisäiset vuokrat ja hoitomenot selviävät hankesuunnitelman yhteydessä.
4 Hankkeen aikataulu
Suunnittelu vuonna 2011 ja toteutus vuonna 2012.