Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 29.4.2009:

Turun kaupunginhallitus hyväksyi edellisen kerran 7.6.2004 § 558 Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Päätöksessään kaupunginhallitus edellytti, että mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumisen seuranta tehdään vuosittain hallintokunnissa ja että se päivitetään neljän vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2008.

Päivittäminen viivästyi tarkoituksellisesti, koska työryhmä odotti valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistumista ottaakseen sen linjaukset huomioon työskentelyssään. Suunnitelma julkaistiin 10.2.2009 nimellä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma.

Päivitystyössään työryhmä ei ole muuttanut mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi, koska Turussa on erillinen, voimassa oleva Turun kaupungin päihdeohjelma 2005– 2010. Päihteisiin liittyvät valtakunnalliset suositukset on kuitenkin otettu huomioon päivitystyössä.

Suunnitelma esitellään kaupunginhallitukselle 4.5.2009 seminaarissa, jonka jälkeen se lähetetään lausunnoille lautakunnille ja muille asiaan kuuluville tahoille. Suunnitelman on tarkoitus muodostaa osa valtuuston hyväksymään uutta Turku-strategiaa/Turku-sopimusta ja asukkaiden hyvinvointi -teemaa poikkihallinnollisena kaikki ohjelmat läpikäyvänä ohjelmana.

Esitän, että mielenterveystyön kokonaissuunnitelma lähetetään lautakunnille lausunnon antamista varten. Lisäksi strategia lähetetään lausunnolle seurakuntayhtymälle, sairaanhoitopiirille ja erityishuoltopiirille. Myös muilla toimijoilla on mahdollisuus esittää lausuntonsa strategian johdosta.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

EhdotusKaupunginhallitus päättää lähettää mielenterveystyön kokonaissuunnitelman lautakunnille lausunnon antamista varten. Lisäksi strategia lähetetään lausunnolle seurakuntayhtymälle, sairaanhoitopiirille ja erityishuoltopiirille.

PäätösKaupunginhallitus päätti lähettää mielenterveystyön kokonaissuunnitelman lautakunnille ja valtuustoryhmille lausunnon antamista varten. Lisäksi strategia päätettiin lähettää lausunnolle seurakuntayhtymälle, sairaanhoitopiirille ja erityishuoltopiirille.

Päätös tehtiin yksimielisesti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta.

Vs. Liikuntapalvelupäällikkö Päivi Ekdahl:

Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009 on nähtävillä liikuntalautakunnan kokouksessa 15.12.2009.

Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma on kattava kuvaus kaupungin mielenterveyspalveluista huomioiden palvelut aina ehkäisevästä ja edistävästä toiminnasta vaativaan erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveystyön painopistealueeksi on asetettu edistävä ja ehkäisevä työ, ja se kohdennetaan erityisesti lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. Edistävä ja ehkäisevä painopistevalinta tuo pitkällä aikavälillä hyvinvointia kuntalaisille ja on myös taloudellisesti järkevä valinta. Liikuntatoimi pitää painopistevalintaa hyvänä ja toteaa oman toimintansa tukevan tätä tavoitetta, koska kaikki liikuntatoimen palvelut ovat luonteeltaan ehkäiseviä. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä valitseminen painopistealueeksi on myös panostus tulevaisuuden hyvinvointiin, jossa liikuntatoimi kokee voivansa vaikuttaa. Kuitenkin on syytä muistaa, että myös ikääntyvien kohdalla edistävällä ja ehkäisevällä työllä voidaan saada hyvinvointia, toimintakykyä ja myös taloudellisia säästöjä aikaan.

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa on arvio vuoden 2003 tavoitteiden toteutumisesta. Arviossa todetaan mitkä tavoitteet on saavutettu ja mitkä ovat toteuttamatta. Kriittinen arviointi on tarpeen, jotta kehitystä voi tapahtua ja siksi arviointi on tärkeä osa suunnitelmaa. Liikuntalautakunta toteaa arviosta seuraavaa:

Liikuntatoimelle on yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa, asetettu seuraava vastuu perustason edistävästä ja ehkäisevästä palvelusta: Kohta 3. ”Liikuntatoimi järjestää ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävä liikuntatoimintaa suurten hallintokuntien asiakaspalveluketjussa.”

Ohjelma toteaa tavoitteen toteutuneen liikuntatoimen osalta, mutta terveystoimen kohdalla tavoite ei ole toteutunut. Osittain palveluketjut on toiminut sosiaali- ja terveystoimen palveluista liikuntatoimen palveluihin ja sitä kautta kolmannen sektorin piiriin. Nämä toimivat palveluketjut ovat hyvä osoitus siitä, mitä voidaan saada yhteistyöllä aikaan. Yhteistyö on kuitenkin vielä monelta osin vajavaista ja tai puuttuu kokonaan. Tähän yhteistyöhön tulisikin mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa asettaa selkeitä tavoitteita.

Kohdassa 16 todetaan: ”…Toimintakykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä liikuntatoimen lisäksi myös seurakuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Yhteishankkeena mielenterveyskuntoutujille järjestetään päivätoimintakeskus. Nuoret ovat kuntoutuksen painopistealue.” Yhteistyö liikunnan toteuttamisessa toteutuu mielenterveysjärjestöjen kanssa, mutta erityisesti nuorille suunnattuja liikuntapalveluja ei ole kehitetty. Nuoret kuntoutujat omaavat usein liikunnallisen lapsuuden ja nuoruuden ennen sairastumista. Liikuntapalvelujen tarjoaminen heille olisikin tärkeää kuntoutuksen aikana, jotta mahdollisuus liikunnan mukanaan tuomat sosiaaliset verkostot ja mielihyvä toteutuisivat myös kuntoutusvaiheen jälkeen. 

Turun kaupungin päivitetty mielenterveystyön kokonaissuunnitelma sisältää kolme toimenpidekokonaisuutta: 1) asiakkaan aseman vahvistaminen 2) edistävä ja ehkäisevä työ 3) mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämiseen. Suunnitelmassa mainitaan toimenpiteiden vastuutahot, mutta konkreettisia edellytyksiä näihin pääsemiskeksi ei ole esitetty. Myöskään selkeitä mittareita, joilla toimintaa arvioidaan, ei ole asetettu. Hallintokuntien välistä yhteistyötä olisi ollut hyvä korostaa ja määrittää tarkemmin.

Ehdotus mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaksi edistävän ja ehkäisevän työn osalta toteaa ehdotuksessa kohdassa 10.: ”Edistävän ja ehkäisevän työn painopistealueeksi valitaan lapset, nuoret ja heidän perheensä.” Liikuntatoimi on ottanut omassa strategiassaan yhdeksi painopisteekseen lasten ja vanhempien yhteisen harrastamisen tukemisen ja sitä kautta elämänhallinnan vahvistamisen liikunnan avulla. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, jolloin samalla vahvistetaan näiden toimintaa.

Ehdotus toteaa tavoitteekseen kohdassa 15.: ”päiväkotien ja koulujen resursointi siten, että niiden toiminta tukee lasten ja nuorten mielenterveyden kehittymistä”. Liikuntatoimi on ollut mukana kehittämässä koulujen ja paikallisten urheiluseurojen kanssa aktiivista ja turvallista koulupäivää, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Uudenlaiset alakoululaisten liikuntakerhot, Jatkoaika-klubit eli Jatkikset, käynnistyivät Turussa syksyllä 2009. Palvelu tarjoaa liikunnallista ohjelmaa omassa koulussa heti koulupäivän päätteeksi. Tavoitteena on tarjota liikkumisen iloa erityisesti lapsille, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa.

Myös päiväkotien kanssa on tehty yhteistyötä, jossa liikuntapalvelukeskuksen toimesta on koulutettu päiväkotien henkilökuntaa hyödyntämään olemassa olevia tiloja ja välineitä lasten liikunnan aktivoimiseen ja liikunnan ilon saavuttamiseen. Toiminnasta on ollut erinomaiset kokemukset ja toimintaa laajennetaan ensi vuodesta alkaen.

Kohta 18. toteaa: ”Tarjotaan harrastusmahdollisuuksia tasapuolisesti lapsen ja nuoren asuinpaikasta ja vanhempien sosioekonomisesta asemasta riippumatta.” Liikuntatoimi pitää tavoitetta tärkeänä ja on pyrkinyt järjestämään maksuttomia liikuntamahdollisuuksia tasapuolisesti eri kaupunginosiin painottaen kuitenkin alueita, joissa asuu syrjäytymisvaarassa olevia kuntalaisia. Vastaavaa painotusta voisi suunnitelmassa velvoittaa myös muille hallintokunnille.

Kohdassa 20. todetaan: ”Tuetaan tervettä aikuisuutta. Väestön omaa aktiivisuutta vastuun ottamista ja yhteisöllisyyttä tuetaan luomalla uudenlaisia toimintaedellytyksiä. Tässä vapaaehtoisjärjestöt ja kolmas sektori ovat avainasemassa.” Tavoite on kannustettava, mutta jää hallintokunnille tavoitteena ylimalkaiseksi. Liikuntatoimi osaltaan tuottaa palvelua, jossa pyritään aktiovoimaan vähän liikkuvia ja osallistuvia kuntalaisia. Palveluketju rakennetaan siten, että tavoitteena on asiakkaan ohjautuminen kunnan palveluiden piiristä aina kolmannen sektorin toimijaksi. Edellytyksenä palveluketjun alkupäässä on hallintokuntien välinen yhteistyö, jota tässäkin tavoitteessa tulisi korostaa.

Kohta 21. ”Tuetaan iäkkäiden osallistumista. Esteettömien osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen ikääntyville tukee hyvää mielenterveyttä”. Esteettömien osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeä tavoite ohjelmassa, johon myös liikuntatoimi pyrkii liikuntapaikkojen osalta. Ikääntyvien ehkäisevää toimintaa painotetaan suunnitelmassa hyvin vähän vaikka suunnitelman palvelujen tarpeita kuvaavassa osassa, todetaan esim. depressiota esiintyvän jopa 12 – 13 %:lla vanhusväestöstä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä suunnitelma ei juuri nosta esiin alkoholiriippuvuuden ehkäiseviä toimenpiteitä. Edistävät ja ehkäisevä palvelut ovat erityisen tärkeitä huomioida päihdepalveluiden järjestämisessä. Mm. liikunnalla voidaan ehkäistä päihderiippuvuuden syntymistä kaiken ikäisillä kuntalaisilla. Myös päihderiippuvuuskuntoutujalle on liikunnan ja muun mielekkään elämän sisällön löytäminen erityisen tärkeää, jotta kuntoutuminen olisi pysyvää.

Lapsille ja nuorille liikuntatoimi ja mm. urheiluseurat tarjoavat terveelliseen elämäntapaan ohjaavaa harrastustoimintaa, joka osaltaan ehkäisee päihdeongelmien syntymistä. Lisäksi liikuntatoimi tukee urheiluseuroissa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä ja kannustaa seuroja ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Työikäisten kohdalla liikunta voi olla tärkeä osa arjen rutiineja, jotka auttavat elämänhallintaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikuntatoimi kehittää paraillaan päihderiippuvaisille elämänhallintaa vahvistavia kursseja, joissa pyritään saamaan liikunta osaksi jokapäiväistä elämää.

Ikääntyneellä väestöllä yksinäisyys on usein päihderiippuvuutta aiheuttava tekijä. Mm. liikunnan avulla voidaan saada ikääntyviä osallistumaan yhteisölliseen toimintaan ja samalla tuetaan itsenäistä toimintakykyä. Tämän kaltaisilla toimilla voidaan ehkäistä ikääntyvien päihderiippuvuuden syntymistä ja tällaisten palveluiden järjestäminen on myös taloudellisesti huomattavasti edullisempaa kuin korjaavan palvelun järjestäminen. Liikuntatoimi pyrkii tavoittamaan juuri sellaisia ikääntyviä, jotka ovat sosiaalisen toiminnan ulkopuolella.

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma esittää, että vuonna 2010, kun ohjelma seuraavan kerran päivitetään, tulisi mielenterveys- ja päihdesuunnittelu yhdistää. Suunnitelmien yhdistäminen on toivottavaa, sillä päihderiippuvuus on yksi yleisimmistä suomalaisten mielenterveysongelmista ja myös palvelut tulisi näin ollen miettiä yhteneväisiksi. Myös päihdesuunnittelussa tulisi olla vahva ehkäisevä painotus.

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää esittää lausuntonaan, että Turun mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivitys on kattava kuvaus kaupungin mielenterveyspalveluista jättäen hallintokunnille kuitenkin osin karkeasti määritellyn vastuun. Näin ollen vuosittainen päivittäminen ohjelman toteutumisesta on tarpeen tehdä yhteistyössä hallintokuntien kesken.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.