Hanke:

Kupittaanpuiston pesäpallostadionin katettu katsomo

 

 

TILANHANKINNAN TARPEELLISUUS

 

Kupittaan pesäpallostadionin katettu katsomo on jatkoa alueen kehittämishankkeelle, jonka edellinen etappi oli pesäpallostadionin huoltorakennuksen valmistuminen keväällä 2007 hiekkatekonurmikentän yhteyteen. Alun perin alueelta tällä hetkellä puuttuva katettu katsomo oli osa pukuhuone-, kuulutus-, ja alueen huoltorakennustilaksi valmistunutta rakennusta. Katsomo kuitenkin jouduttiin jättämään vuoden 2004 aikana pois alkuperäisistä suunnitelmista säästösyistä. Tämän jälkeen katetun katsomo-osan rakentamisen puolesta aloite on tullut niin ikään kaupunginvaltuutetuilta kuin kentän käyttäjiltä. Molemmat osapuolet vetoavat katsomorakentamisen osalta niin Suomen pesäpalloliiton olosuhdevaatimuksiin, kansallislajimme suurotteluiden saamiseksi Turkuun, Kupittaan alueen ja pesäpallokatsojien viihtyvyyden lisäämiseen sekä tasa-arvonäkökulmaan kilpaurheiluolosuhteissa.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa 1999 Itä-Turun kehittämissuunnitelman, jonka yhtenä tavoitteena on ollut kehittää Kupittaanpuistoa kannattavaksi elämyskohteeksi. Projektin tavoite oli markkinoida aluetta matkailullisin ja kulttuurillisin toimenpitein ja luoda paremmat edellytykset monipuoliselle lasten ja nuorten kasvatus- ja harrastustoiminnalle. Lisäksi Kupittaalle on 2004 laadittu Turun ympäristö- ja kaavoitusviraston toimesta yleissuunnitelma, jota alueella on pikkuhiljaa toteutettu. Suunnitelman tavoitteena on ollut luoda Kupittaasta virkistävä ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoava kaikkien kaupunkilaisten olohuone. Tähän osana kuuluu myös siisti, houkutteleva ja turvallinen yleisilme, jota katettu katsomo puiston koilliskulmassa tukisi.

 

Myös Suomen pesäpalloliitto perää kunnollisia ja katettuja katsomoita vastaamaan nykyistä kilpailutilannetta sekä kokee ajanmukaisten olosuhteiden olevan tärkeää myös seurojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Pesäpalloliiton ja Superpesis Oy:n mukaan olosuhdetekijöiden parantaminen tullaan tulevaisuudessa liittämään yhä tiukemmin lisenssijärjestelmään. Suomen pesäpalloliiton 16.11.2008 liittokokouksessa hyväksytyssä vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa on olosuhteiden osalta jo kirjattu tavoitteeksi vuosille 2009–2011, että superpesiksen pesäpallokatsomot olisivat katettuja. Nykyisessä taloustilanteessa katettujen katsomoiden rakentamisessa on pesäpalloliiton ja Superpesiksen osalta päädytty muutaman vuoden siirtymään, jonka jälkeen lisenssiehtoja olosuhteiden osalta tullaan mitä todennäköisimmin kiristämään. Sarjapelien ja turnausten lisäksi ajanmukainen katsomorakenne edesauttaisi osaltaan myös Itä-Länsi tapahtuman järjestämistä Turussa, mikä on alueen pesäpallojärjestöjen pitkäaikainen tavoite.

 

Tällä hetkellä Kupittaan pesäpallostadionilla ei ole lainkaan katettua katsomotilaa. Olemassa olevat katsomot muodostuvat keveistä siirrettävistä ja kiinteistä katsomorakenteista sekä maavallikatsomosta, joka on sijainniltaan huono nykyisen keinonurmikenttään nähden, eikä siten erityisen toimiva pelin seuraamiseen.

 

Lisäksi on huomion arvoista, että muut Turussa pääsarjatasoilla pelattavat joukkuelajit voivat pelata ottelunsa ulkokentillä, joissa katsojat pääsevät seuraamaan peliä katetuista katsomotiloista. Esimerkkeinä miesten joukkueista ovat kaksi jalkapallon Veikkausliigajoukkuetta ja amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliiga-joukkue. Naisten joukkueista vastaavat olosuhteet ovat Naisten liigan jalkapallojoukkueella. Samoin lacrossen SM-finaalitapahtumassa 2009 sekä miesten että naisten joukkueiden kannattajat pääsivät seuraamaan otteluita katetuista katsomoista. Lisäksi katetut katsomotilat ovat tarjolla myös yleisurheilun suurtapahtumia seuraaville. Turku-Pesiksen naiset pelaavat tällä hetkellä pesäpallon ylintä sarjatasoa Kupittaan kentillä, jonka katsomotilat ovat taivasalla.

 

Pesäpallostadionin katsomohanke on merkitty liikuntatoimen uudisrakennushankelistalle, joka on viimeksi käsitelty ja hyväksytty liikuntalautakunnassa 1.4.2009. Valmistumisvuositavoitteeksi katsomolle on listalla merkitty 2011.

 

 

TILAN YHTEISKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

 

Pesäpallon kesäaikainen lajitoiminta on Turussa keskitetty Kupittaan pesäpallostadionille. Harjoitus- ja pelivuoroja osoitetaan myös muille kentille, kun halutaan toteuttaa alueellista nuorisotoimintaa tai jos kaikki ryhmät eivät mahdu harjoittelemaan Kupittaan pesäpallostadionin kentillä. Myös valtakunnallisten ja alueellisten leirien aikana on käytössä muita, riittävän isoja kenttiä.

 

Kupittaan kolmea pesäpallokenttää (yksi hiekkatekonurmi ja kaksi kivituhkakenttää) ovat käytössä tavallisesti huhtikuun alusta syyskuun loppuun asti. Kenttiä käytetään kilpa- ja edustuspesikseen, harraste- ja terveyspesikseen, turnaus-/tapahtumatoimintaan sekä oppilaitosten liikuntaan. Kentän käyttäjäryhmät ovat kolme paikallista pesäpalloseuraa Turku-Pesis ry, TYY-pesis, Lännen Pallo ry, aluejärjestö Varsinais-Suomen Pesis ry, Turun opetustoimi, turkulaiset muut oppilaitokset ja korkeakoulut, työpaikat ja -yhteisöt (firmapesis, opettajaturnaukset) sekä vapaat harrastesidosryhmät. Pesäpallon satunnaisia ja aktiiviharrastajia sekä kilpapelaajia Turun alueella on Varsinais-Suomen Pesiksen arvion mukaan yhteensä n. 780 henkeä.

 

Kilpa- ja edustuspesis

Turun suurimmalla pesäpalloseuralla ja samalla Kupittaan pesäpallostadionin ahkerimmalla käyttäjällä, Turku-Pesiksellä on 330 jäsentä, joista 280 alle 20-vuotiaita ja 50 aikuisia. Seuralla on joukkueita tytöissä ja pojissa E-junioreista aina B-tyttöjen ja naisten Superiin ja miesten maakuntasarjaan. Kaudella 2009 joukkueita oli yhteensä junioreissa 8 ja aikuisissa 4.

 

Turku-Pesis nousi naisten Superpesis -sarjaan vuonna 2007 ja on asettanut ensi kauden tavoitteeksi päästä ylempään loppusarjaan. Seuran tilastojen mukaan sarjaotteluissa kauden 2009 seurasi keskimäärin 400 katsojaa per ottelu. Lisäksi katsojia käy myös B-tyttöjen Superissa ja naisten Ykköspesiksessä.

 

Iltaisin ja viikonloppuisin Turku-Pesis ja TYY-Pesis käyttävät tavallisesti kaikkia Kupittaanpuiston kenttiä harjoituksiinsa ja/tai peleihin samanaikaisesti. Kuusikin joukkuetta saattaa käyttää kenttiä ja sen oheistiloja yhtä aikaa. Pelitoiminnan ja harjoitusten ruuhka-aikaan kolmen kentän alueella voi toimia 90-110 ihmisen joukko, joko itse pelin tai oheistoimintojen parissa.

 

Harraste- ja terveyspesis

Iltaisin ja viikonloppuisin Kupittaan kentillä järjestetään firma- ja ladypesistä, samoin sekalaiset aikuisten harrasteryhmät käyttävät aluetta tuolloin. Firmapesisläiset, jotka pelaavat noin 40 ottelua vuodessa, muodostavat kymmenkunta joukkuetta, joissa on noin 150 pelaajaa. Kupittaan kenttiä muutaman kerran kesässä käyttäviä Seka- ja Lady-Pesis -harrastajia Turun seudulla on noin 160. Pesiskoulu puolestaan liikuttaa kesäisin yli 200 alle 13-vuotiasta lasta kahden viikon ajan. Ns. vapaat harrastesidosryhmät käyttävät aluetta vaihtelevasti ja sen mukaan, miten vuoroja pesäpalloseuroilta liikenee.

 

Koululiikunnanohjaajien järjestämä pesäpallotoiminta sekä oppilaitokset

Opetustoimi järjestää pääosin keväisin yhteensä 6-7 päivää kestävät yläkoulujen ja lukioiden pesäpallosarjat johon osallistuvat lähes kaikki kaupungin koulut. Vuonna 2009 keväällä pesäpallosarjat liikuttivat 280 yläkoululaista ja 220 lukiolaista. Kupittaan kentistä käytössä ovat sarjojen aikana olleet hiekkatekonurmi ja toinen kivituhkakentistä. Myös alakoululaisille järjestetään omat pesäpallosarjat, joissa osallistujia on ollut hieman yläkoululaisia ja lukiolaisia vähemmän. Näiden lisäksi aluetta käyttävät lähistön koulut opetusohjelman mukaisesti.

 

Turnaus- ja tapahtumatoiminta:

Kupittaanpuistossa on pyöritetty seuraavanlaista pesäpallon turnaustoimintaa:

·Valtakunnallinen Lady-pesisturnaus vuosittain syyskuussa. Osallistujia 20 naisjoukkuetta ympäri Suomea eli lähes 300 pelaajaa. Näistä neljä joukkuetta on Turun seudulta.

·Opettajaturnaus vuosittain keväällä. Osallistujia 8-10 joukkuetta eli yli 100 opettajaa Varsinais-Suomesta.

·Alueleiri ensi kesäkuussa Turussa. Osallistujavahvuus 700 lasta.

·Suurleiri on valtakunnallinen pesisleiri, jossa osallistujia viikon mittaan noin 2000. Ollut Turussa 5-10 vuoden välein.

·SM- tai aluekarsintaturnaukset vuosittain eri ikäluokissa.

·Erilaisia harrasteturnauksia, kuten 200 lapsen pesiskouluturnaus.

·TYY-Pesis järjestää vuosittain korkeakouluturnauksen johon osallistuu 7-12 joukkuetta

·4-5 vuoden välein opiskelijoiden liikuntaliiton SM-kisoja. Osallistujia useita satoja.

 

Kupittaan katsomolla varustettu hiekkatekonurmi on pääsääntöisesti monen ison pesäpalloturnauksen tai -leirin finaalitapahtuman päänäyttämö Turussa.

 

 

KUVAUS TARVITTAVASTA MUUTOKSESTA

 

Pesäpallostadionilla on tällä hetkellä katsojia varten käytössä vanha maavallikatsomo, johon mahtuu n. 300 katsojaa, kaksi ns. putkikatsomoa, joihin kumpaankin mahtuu n.100 katsojaa sekä viisi liikuteltavaa katsomoa, joihin kuhunkin mahtuu n. 60 katsojaa. Yhteensä stadionille mahtuu siis nykyisellään 800 katsojaa. Tästä huolimatta putkikatsomo ja osa siirrettävistä katsomoista peittävät näkyvyyttä maavallilta katsoen, joten kaikilta 800 paikalta ei peliä voi seurata. (Kuvaliite 1) Lisäksi maavallikatsomo on rakennettu aikoinaan vanhan pesäpallokentän suuntaisesti, jolloin katsomo kulki aivan kakkospesän vierustaa. Vuonna 1994 pesäpallokentän pinta uudistettiin hiekkatekonurmipinnalla ja samalla kenttää siirrettiin kohti kivituhkakenttiä, jotta pelikentän rajojen ulkopuolelle saatiin suuremmat varoalueet. Samalla maavallikatsomo jäi kauas ja väärään kulmaan pelikenttään nähden, jotta peliä olisi mielekästä seurata. (Kuvaliite 2). Tämän lisäksi maavallikatsomo ei ole erityisen hyvässä kunnossa. Katsomoa hoidetaan lähinnä yleisen siisteyden ja turvallisuuden vaatimissa rajoissa, mutta erityisiä kunnostustöitä ei maavallilla tehdä. Ns. putkikatsomot ovat kotipesän molemmin puolin sijaitsevat kiinteät metalliset rakennelmat. Niiden jatkeena seisovat pyörillä varustetut alumiinikatsomot. Näiden siirrettävien katsomoiden sijoituspaikka on pääosin pesäpallostadionilla, mutta tarpeen vaatiessa katsomoita voidaan käyttää myös muissa urheilutapahtumissa.

 

Maavalli, eivätkä liikuteltavat tai kiinteät putkikatsomorakenteet ole katettuja. Uusi katettu katsomo tarjoaisi katselijoille paremmat puitteet seurata pelejä paremmalta sijainnilta ja pois sään armoilta. Uutta katsomoa on alustavasti hahmoteltu kotipesän ja kakkospesän välisen rajan pintaan.

 

Pesäpallostadionin ensisijainen tarve on nimenomaan saada katettu katsomo n. 500 hengelle. Jatkossa esitetyt tarpeet ovat myös merkittäviä, mutta toissijaisia itse katettuihin istumapaikkoihin nähden. Mikäli näitä tiloja ja niihin mahdollisesti liittyviä LVIS-tarpeita ei pystytä rakentamaan heti ns. ykkösvaiheessa, ne tulisi vähintäänkin huomioida rakenteiden suunnittelussa.

 

Varsinaisten katsomopaikkojen lisäksi uuden katetun rakennuksen yhteyteen pesäpalloseurat ovat toivoneet 2-4 kylmää pukukoppitilaa. Alun perin pesäpallostadionin vuonna 2007 valmistuneeseen huoltorakennukseen oli suunnitteilla neljä pukuhuonetta, joista toteutettiin kolme – kaksi joukkueille, yksi pienempi tuomareille. Ottaen huomioon, että alueella on yhteensä kolme kenttää, nämä nykyiset pukukoppitilat ovat jo nyt, etenkin isojen turnausten ja leirien aikaan, riittämättömät. Uuteen katsomorakennukseen toivottaisiinkin lisää vaatteidenvaihtotilaa, jotka voisivat olla suihkuttomia.

 

Katsomon yhteyteen olisi tarvetta saada yhteensä n. 40-50 m2 lukittua, kylmää varastotilaa seurojen tarvikkeille sekä kentän ja alueen huoltoon tarvittavalle irtokalustolle. Tällä hetkellä huoltorakennuksen vieressä on yksi parakki sekä kaksi erillistä koppia kentän huoltotarvikkeille sekä peliä varten tarvittaville varusteille. Huolimatta seuran tekemistä kunnostustöistä, parakki ja kopit eivät kuulu stadionin ulkoasuun ja ne olisi syytä poistaa alueelta.

 

Huoltorakennuksen valmistumisen yhteydessä tehtiin tilasta esteettömyysselvitys. Myös katsomoa rakennettaessa tulisi esteettömyysasiat huomioida ja suunnittelun osalta olla yhteydessä esteettömyysasioista vastaavaan asiantuntijaan.

 

 

HANKKEEN LAAJUUS

 

Uuteen katettuun katsomoon istumapaikkatarve on 500 kpl. Tällä saataisiin varmistettua, että peleissä keskimäärin käyvä katsojakunta olisi pelien aikana suojassa mahdolliselta sateelta ja tuulelta katsomon alla. Mikäli tarvetta tulee isompien katsojamäärien mahduttamisesta stadionille suurempien turnauksien sekä pelien osalta, voitaisiin se ainakin toistaiseksi tehdä edelleen siirrettävien katsomoiden avulla. Tästä huolimatta suunnittelussa tulisi huomioida katsomon mahdollinen lisärakentaminen tulevaisuudessa katoksilla tai ilman. Katsomon yhteyteen tulisi rakentaa myös riittävä yleisvalaistus. Tällä hetkellä kentällä ei ole kunnollisia valaisimia ja alue onkin sekä turvaton, että altis ilkivallalle.

 

 

HANKKEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

 

Katsomon aiheuttamat käyttökulut tulevat olemaan vähäiset, joten korotuspaineita raamiin ei ole. Kenttävuokran hinnan nousun käyttäjille (mm. liikuntaseurat) määrittelee liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu katsomorakentamisen jälkeen.

 

 

HANKKEEN AIKATAULU

 

Katsomon toivotaan valmistuvan vuoden 2011 keväällä. Toistaiseksi voimassa olevat pesäpalloliiton ja Superpesiksen olosuhdemääräykset tulevat arviolta tiukkenemaan n. 3-5 kuluessa, jolloin Superpesistä pelaavien seurojen ja kaupungin tulee pystyä vastaamaan tavoitteeseen ajanmukaisin katsomoin. Tämä tullaan mitä todennäköisimmin tulevaisuudessa asettamaan pelilisenssien ehdoksi. Lisäksi parantuneet ja ajanmukaiset olosuhteet vauhdittavat Turun alueen pesäpalloyhdistysten pitkäaikaista tavoitetta saada Suomen suurin pesäpallotapahtuma Itä-Länsi –ottelu Kupittaalle.

 

Hankesuunnitelma katsomolle, samoin kuin työn suunnittelu tulisi ajoittaa vuodelle 2010, jotta rakennustyöt alueella voitaisiin aloittaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2011. Katsomon tulisi olla valmis 2011 pelikauden alkaessa, eli toukokuun alkupuolella.

 

TILAOHJELMA

 

	koko/määrä	lisämääritykset
Katsomo 1. vaihe
Katsomo	500 hlö:lle	katettu, penkit/kuppi-istuimet
Oheistilat 2. vaihe
Pukutilat	2-4 kpl/ á 20 m2/15 hlö:lle	penkit, koukkunaulakot
Varastotilat	40-50 m2	lukittavia erillisiä koppeja