vs. Liikuntapalvelupäällikkö Päivi Ekdahl:

Tiivistelmä:

Ikääntymispoliittisen strategian tehtävänä on ohjata vanhuspalvelujen toteuttamista ja kehittämistä sekä tukea kaupungin päätöksentekoa ja suunnittelua. Strategia kohdistuu 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteeseen ja ehkäisevän vanhustyön osalta 65 – 74 – vuotiaisiin. Ikääntymispoliittisen strategian keskeisinä ohjausvälineinä ovat olleet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman hyvinvointipolitiikka-ohjelma, Turun valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009 – 2012 sekä kaupunginhallituksen hyväksymä strateginen palvelusopimus. Strategian valmistelutyö on tehty poikkihallinnollisena yhteistyönä kuudessa eri työryhmässä, joista ennaltaehkäisevän vanhustyön työryhmässä on ollut liikuntapalvelukeskuksesta liikuntapalveluvastaava Päivi Vastamäki. Ohjelma on jaettu liikuntalautakunnalle kokouksessa 20.8.2009.

Pyydettynä lausuntona liikuntalautakunta toteaa:

Turun ikääntymispoliittinen strategia painottaa palvelurakenteen kehittämistä nykyistä avohoitopainotteisemmaksi, ennaltaehkäiseväksi ja ikääntyvän väestön toimintakykyä tukevaksi. Tämä strateginen painotus on kannustettava ja kaupungin ikärakenne huomioiden myös ainoa keino saada säästöjä ja lisäresursseja ehkäisevään vanhustyöhön. Ikääntymispoliittisessa strategiassa korostetaan edelleen sosiaali- ja terveystoimen osuutta ja vastuuta ikääntyvien palveluissa. Vanhuuteen eivät lähtökohtaisesti kuulu sairaudet tai sosiaaliset ongelmat, etenkään nuorempien ikääntyvien osalta. Monipuolisin, ikääntyneet huomioivin palveluin voidaan ehkäistä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen käytön tarvetta ja toisaalta näin myös mahdollistaa sosiaali- ja terveystoimen ennaltaehkäiseviin toimintoihin riittäviä resursseja. Liikuntapalvelut ovat tärkeä osa palveluketjua, joka edistää ikääntyvien toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa.

Yksilön ja talouden näkökulmasta on erittäin positiivista, että strategia on ottanut tavoitteekseen edistää kotona asumista mahdollisimman pitkään. On syytä huomioida, että liikunnan vähäisyys on yksi tärkeimmistä ikääntymiseen liittyvistä toiminnanvajauksien riskitekijöistä. 80. ikävuoteen mennessä miehet ja naiset menettävät merkittävän osan lihasvoimastaan ja myös hapenottokyky alkaa laskea ilman harjoittelua 30 ikävuoden jälkeen (Kallinen 2003). Nämä liikunnan vähyydestä johtuvat fysiologiset muutokset aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttavat itsenäistä selviämistä päivittäisissä toiminnoissa. Liikunnalla voidaan ikäihmisten kohdalla saada merkittävää kehitystä aikaan niin kestävyyskunnon kuin lihasvoimankin osalta. Yksi merkittävä tekijä Ikääntyvien strategian tavoitteeseen pääsemisessä on riittävän liikuntakyvyn säilyttäminen sellaisella tasolla, että se riittää päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Samalla voidaan tarjota mielekästä sosiaalista toimintaa, jolla voidaan vahvistaa ikääntyneiden sosiaalista verkostoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Ikääntyvien liikunnan tavoitteena on tukea laaja-alaisesti terveyttä ja toimintakykyä sekä tarjota harrastus- ja osallistumismahdollisuus liikunnan parissa.

Strategian mukaan ympärivuorokautiseen hoitoon jono kasvoi vuonna 2008 huolestuttavasti, ollen nyt noin 100 vanhusta. Ikääntyvien määrän kasvaessa hoitojonoja voidaan lyhentää kehittämällä kotihoitoa sekä myös tukemalla ikääntyvien toimintakykyä siten, että fyysisen toimintakyvyn aleneminen ei aiheuttaisi kotona asumiselle estettä. Näin terveysliikunnan lisääminen kytkeytyy vahvasti kuntien palvelu- ja rahoitusrakenteeseen.

Myös vaativan hoidon menoihin voidaan vaikuttaa liikunnan avulla. Strategiassa todetaan, että 2008 turkulaiset 75 vuotta täyttäneet käyttivät TYKS:ssä yli 30 000 hoitopäivää. Eniten hoitopäiviä kului sisätaudeilla, kirurgialla, ortopedialla, keuhkosairauksilla ja neurologisilla osastoilla. Sisätautien ja neurologian osastoilla hoidattavat sairaudet ovat usein sairauksia, joihin liikunta toimii tehokkaana täsmälääkkeenä ja ennaltaehkäisijänä. Yleisimmissä muissakin sairauksissa liikunta toimii joko suoraan tai välillisesti ennaltaehkäisevänä. Liikunnan säännöllinen harrastaminen vähentää mm. lonkkamurtumariskiä, joka on liikuntaa harrastavilla vain n. 50 % harrastamattomien riskistä. (Gerontologia, 4/2005. Vanhusten toimintakyky tutkimuksen kohteena) Lonkkamurtumapotilaan sairaalahoitoon kuluu keskimäärin 50 vuorokautta josta erikoissairaanhoidon osuus on noin 10 vuorokautta. Hyvin toipuneen lonkkamurtumapotilaan hoidon hinnaksi on laskettu 15 000 euroa, sen sijaan huonosti toipuvan ja vuodepotilaaksi jäävän lonkkamurtumapotilaan kustannukset nousevat 39 000 euroon ensimmäisenä hoitovuotena. Yhden lonkkamurtuman hoidon hinnalla voidaan järjestää ikäihmisille monipuolista liikunnallista aktiviteettiä, joka ehkäisee murtumariskiä ja lisää elämän laatua myös monella muulla alueella.

Strategiassa todetaan Turussa toimivan kolme palvelulinjaa, joiden reittisuunnittelun lähtökohtana on tarjota vanhusväestölle terveyskeskus- ja kauppapalveluja sekä mahdollistaa keskusta-asiointi. Ikääntyvien liikunnan harrastamista rajoittaa usein kulkemisen vaikeus liikuntapaikoille. Liikunnan edistämisen näkökulmasta palvelulinjan reittisuunnitelmaa tulisi kehittää niin, että se mahdollistaa pääsyn keskeisimmille ikääntyvien käyttämille liikuntapaikoille. Kupittaan urheiluhallista on muodostunut yksi tärkeimmistä ikääntyviä liikuttavista paikoista. Hallissa toimii useita liikuntaryhmiä, jotka liikuttavat viikoittain satoja ikääntyviä. Mm. Aarnen talli tuo joka viikko yli 300 erikuntoista ikämiestä liikkumaan. Toimintaa on kehitetty niin, että se soveltuu myös toimintakyvyn heikentyessä. Urheiluhallissa on myös keilahalli, joka liikuttaa joka viikko noin 200 ikääntyvää. Useilla kävijöistä ei ole enää ajokorttia, joten kaupungin tulisi turvata hallin saavutettavuus. Palvelulinjan reitin kulkeminen Kupittaan urheiluhallin kautta takaisi kaupungin tuen ikääntyvien omatoimiselle sekä ohjatulle liikuntaharrastukselle. Näin kaupunki tukisi väestön omatoimista fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa.

Strategiassa nostetaan ansiokkaasti esiin jo toimivat liikuntapalvelut ja korostetaan myös poikkihallinnollisen palveluketjun toimivuuden tärkeyttä. Liikunnallisesti passiivisten ikääntyvien kohdalla erityisen suurena haasteena on asiakaskunnan tavoittaminen. Ikäihmisiä saadaan liikuntapalveluihin, mutta liikkujat ovat usein ennestään niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin varsin aktiivisia kuntalaisia. Liikunnallisesti passiiviset ihmiset ja kaupungin tarjoamat liikuntamahdollisuudet eivät helposti kohtaa. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja käyttää usein fyysisesti passiiviset henkilöt ja näin ollen liikuntapalveluihin ohjaaminen tulisi tapahtua yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa. Toimivaa yhteistyötä on jo rakennettu, mutta sen mahdollisuudet ovat paljon suuremmat kuin nyt käytössä olevat.

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä mm. lääkärit, hoitohenkilökunta ja kotihoidon henkilöstö onkin avainasemassa ns. etsivätyössä ohjaamaan liikunnallisesti passiiviset ikääntyvät liikuntaneuvontaan, oikeiden liikuntapalveluiden piiriin tai omatoimiseen liikuntaan. Palveluketjun toiminta vaatii yhteistyössä tehdyn toimintasuunnitelman ja henkilöstön sitoutumisen toimintaan. Perusterveydenhuollossa strategian tavoitteena on kehittää terveysneuvontaa. Liikuntapalvelukeskus tarjoaa terveysasemilla liikuntaneuvontaa, joka on ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa. Oikean asiakaskunnan saaminen liikuntaneuvontaan on osoittautunut haasteelliseksi ja vaatii yhteistyön toimivuutta liikuntapalvelukeskuksen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Näin ikääntyvät kuntalaiset saisivat entistä monipuolisempaa terveysneuvontaa.

Strategiassa on koottu hyvin ikäihmisille sopivat liikuntapaikat ja lähiympäristön esteettömyyden vaatimukset. Ekvallan esteetön uimaranta tosin puuttui liikuntapaikkojen listasta ja se on syytä mainita näissä palveluista. Esteettömyys on usein ikääntyvien kohdalla ehtona omatoimiliikunnan onnistumiselle ja toimii myös muille liikkujille houkuttelevana tekijänä. Yksi merkittävä omatoimiliikuntaa lisäävä tekijä on saattajakortti, jota strategiassa ei mainita. Saattajakortilla pitkäaikaissairaan tai vaikeasti vammaisen henkilön avustaja pääsee maksuttomasti kaupungin liikuntapaikkoihin. Palvelu tukee myös strategian tavoitetta tukea omaishoitajiaan heidän tehtävässään. Kortti on mahdollista saada myös ryhmille.

Strategiassa todetaan kolmannen sektorin olevan tärkeä yhteistyökumppani ja palvelujen tarjoaja ikäihmisille. Liikuntapalvelukeskus on tehnyt vuosia tiiviisti yhteistyötä eri ikääntyville palveluja järjestävien seurojen ja yhdistysten kanssa. Lisäksi seurojen ja yhdistysten liikuntatoimintaa tuetaan liikuntapalvelukeskuksesta taloudellisilla avustuksilla ja koulutuksella.

Strategiassa on liitteenä Vanhusneuvoston kannanotto (18.12.2008 § 73), jossa todetaan: ”Kaupungin omistamien liikuntayksiköiden asiakasmaksut tulee poistaa eläkeläisiltä”. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole riittävästi liikuntatiloja eikä liikuntapalvelukeskuksella käytössään määrärahoja, jotta maksuttomuuteen päästäisiin. Seniorikortin ikäraja tullaan laskemaan valtuuston päätöksellä 70 vuodesta 65 vuoteen, mikä tulee aiheuttamaan haasteita etenkin nyt, kun Impivaaran uimahalli ja kuntosali ovat remontin vuoksi pois käytöstä. Tavoitteena on avata vuoden 2010 aikana senioriväestöä ja erityisryhmiä esteettömästi palveleva kuntosali, jolla pyritään korvaamaan Impivaaran uimahallin remontin vuoksi vähentyneitä harrastusmahdollisuuksia. On myös syytä muistaa, että kaupunki tarjoaa useita maksuttomia liikuntapaikkoja, kuten monipuoliset ulkoliikuntapaikat.

Suunnitteilla on kulttuuritoimen kanssa yhteistyössä tarjottava kulttuuri-liikuntakortti, jolla pääsisi edullisesti tai ilman erillismaksua kaupungin liikunta- ja kulttuuripaikkoihin. Näin voidaan saada yhä useampi ikääntyvä aktivoitumaan uusista harrastuksista ja edistämään hyvinvointiaan.

Yhteenvetona voidaan todeta ennaltaehkäisevän painotuksen olevan erinomainen strateginen valinta, joka edistää yksilön elämänlaatua sekä tukee kaupungin taloudellista tasapainon saavuttamista väestön ikääntyessä. Ikääntyvän oman aktiivisuuden tukeminen eri keinoin hallintokuntien ja kolmannen sektorin toimesta on avainasemassa tavoitteeseen pääsemiseksi. Onnistumisen takaamiseksi kaikki ennaltaehkäisevä työ on oltava laadukasta ja oikein suunnattua. Tämä vaatii selkeää toiminnan koordinointia, moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä sekä seurantaa ja arviointia.

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

EhdotusLiikuntalautakunta toteaa, että ikääntymispoliittinen ohjelma on erinomaisesti laadittu ja se tukee hyvin liikuntatoimen tavoitetta aktivoida kaupunkilaiset näiden itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi mahdollisimman pitkään.

Liikuntalautakunta päättää esittää, että ikääntymispoliittiseen ohjelmaan lisätään seuraavat täsmentävät tavoitteet:

- Jokaisella ikääntyvällä on mahdollisuus hänelle sopivaan liikuntaan. Kaupunki pyrkii varmistamaan ohjauksella, informaatiolla ja olosuhteilla, ettei yksikään ikääntyvä jää liikuntatarjonnan ulkopuolelle. Näin varmistetaan, että jokainen ikääntyvä saa tarvitsemansa liikuntapalvelut toimintakykynsä mukaisesti ja oikea-aikaisesti.

- Liikuntapalveluja kehitetään kiinteänä osa ns. peruspalvelujen asiakaspalveluketjua yhteistyössä kaupungin, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.