vs. Liikuntapalvelupäällikkö Päivi Ekdahl / järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku:

 

Tiivistelmä

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009–2012 esittää kaupungin tavoitteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä palvelujen kehittämiseksi. Ohjelmassa linjataan kaupungin vastuualueisiin kuuluvaa toimintaa sekä yhteistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kohderyhmänä ovat pääasiassa 0–24-vuotiaat turkulaiset, erityisryhmien osalta myös tarkastelu ulottuu nuorisolain mukaisesti 28 ikävuoteen saakka. Ohjelma on jaettu liikuntalautakunnalle kokouksessa 20.8.2009.

 

 

Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti päätöksellään 9.3.2009 työryhmän valmistelemaan hyvinvointiohjelmaa. Strategian laadinnan lähtökohtana on ollut lastensuojelulaki, nuorisolaki sekä Turun kaupungin valtuustoryhmien välinen sopimus. Strategian valmistelutyö on tehty poikkihallinnollisena yhteistyönä, jossa liikuntapalvelukeskuksen edustajan on ollut vs. liikuntapalvelupäällikkö Päivi Ekdahl.

 

Pyydettynä lausuntona liikuntalautakunta toteaa seuraavaa:

Hyvinvointiohjelman tavoitteet:

Hyvinvointiohjelmassa keskeisiksi tavoitteiksi nostetaan ennaltaehkäisevän työn lisääminen, kasvun ja kehityksen tukeminen, vanhemmuuden tukeminen, yhteisöllisyyden edellytysten luominen ja alueellisesti tasaveroiset kasvun ja kehittymisen edellytykset. Liikunnan näkökulmasta voidaan todeta, että ohjelma on onnistunut tavoitteiden asettelussa. Tavoitteet kattavat monipuolisesti koko hyvinvoinnin kentän ja tavoitteiden täyttyminen onnistuessaan lisää lasten ja nuorten hyvinvointia.

Hyvinvointiohjelman yksi keskeinen tavoite on lisätä ennaltaehkäisevää työtä, mikä on pitkäjänteinen, hyvinvointia lisäävä tavoite. Se on myös keino pysäyttää viimevuosina jatkuvasti kasvaneet lapsiperheiden häiriöpalvelumenot. Ennaltaehkäisevän työn lisääminen vaatii kuitenkin uutta ja rohkeaa ajattelua ja strategisia valintoja sekä uskallusta katsoa kehitystä tätä päivää pidemmälle. Ohjelmassa ehkäisevän lastensuojelun toteuttajina ei mainita peruspalveluiden tarjoajista liikuntatoimea, joka kuitenkin on perustehtävältään ennaltaehkäisevää työtä edistäen kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvä, mielekäs harrastustoiminta voi olla lapsen ja nuoren elämässä joskus ainoa tilaisuus normaaliin ja onnelliseen elämään silloinkin kuin muilla elämänalueilla on ongelmia. Liikunnan ja myös kulttuurin merkitys hyvinvoinnin tuojana onkin syytä nähdä laajemmin ja ymmärtää sen todellinen kauaskantoinen ennaltaehkäisevä vaikutus. Ennaltaehkäisevän perustehtävänsä vuoksi liikuntatoimi katsoo velvollisuudekseen olla tärkeä hyvinvoinnin tuottaja kaupungin ennaltaehkäisevässä työssä.

 

Liikuntatoimi näkee positiivisena, että kasvun ja kehityksen tukemisessa on ohjelmassa nostettu esiin hyvin toimivat peruspalvelut, jotka ovat lasten ja nuorten perusoikeus – liikuntapalvelut tässä yhteydessä yhtenä niistä. Ohjelmassa on nostettu kulttuurinen nuorisotyö nuoren minuutta vahvistavana tekijänä. Liikuntatoimi haluaa korostaa, että kaikella harrastetoiminnalla – myös liikunnalla ja urheilulla – on lapsen ja nuoren psyykkistä kehitystä tukeva vaikutus. Lisäksi ohjelmassa tulisi myös huomioida, että kulttuuripalveluiden tapaan myös liikunta ja urheilu tukevat nuoren identiteetin muodostumista ja myös kiinnittymistä yhteiskuntaan.

 

Vanhemmuuden tukeminen on yksi päätavoite. Ohjelmassa esitetään hyviä toimenpiteitä ja siinä mainitaan hyvin harrastustoiminnan antama tuki perheiden arkeen ja verkottumiseen. Erityisen olennaista liikunnan näkökulmasta on koulujen iltapäiväyhteistyö ja koululaisten loma-aikojen palvelut. Lisäksi lähiliikuntapalvelut ja -olosuhteet tulisi ohjelmassa nostaa esiin perheiden yhteistä hyvinvointia lisäävänä tekijänä.

 

Yhteisöllisyyden edellytysten luomisessa esiin nostetaan aidot kohtaamisen mahdollisuudet. Yhteisöllisyyttä luovat myös osallistava lähiliikuntaympäristöjen suunnittelu. Erityisesti tässä tavoitetasossa liikuntatoimi haluaa korostaa liikunta- ja urheiluseuratyön merkitystä. Seuratoimintaan osallistuu lähes puolet lapsista ja nuorista. Seuratoiminta opettaa ryhmässä toimimiseen, rakentaa lapsen ja nuoren sosiaalisia taitoja ja kiinnittää lapsen ja nuoren yhteisönsä kautta yhteiskuntaan.

 

Alueellisesti tasaveroiset kasvun ja kehittymisen edellytykset -kohdassa ohjelmassa nostetaan esiin ongelmat alueellisessa tasa-arvossa, maahanmuuttajakysymykset sekä lähipalvelut. Liikuntatoimi on jo vuosien ajan tehnyt ansiokasta työtä maahanmuuttaja-asioissa ja tarjonnut lähipalveluita. Onkin mielekästä, että myös hyvinvointiohjelmassa nämä asiat nousevat esiin. Etenkin heikommille alueille järjestetyt palvelut lisäävät kuntalaisten tasa-arvoisuutta. Liikuntatoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia lähiliikunnalla. Koulujen pihat sekä leikkipaikat ja -puistot ovat lasten ja nuorten lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikunnan tavoitteena on saada kaupunkilaiset oivaltamaan, että liikkumiseen ei aina tarvita erillisiä liikuntapaikkoja vaan jo olemassa olevia rakenteita voidaan hyödyntää liikkumiseen. Olennaista liikunnan näkökulmasta onkin hyödyntää jo olemassa olevia palveluita monipuolisesti ja hallintokuntarajat ylittäen. Palvelurakenteen osalta liikuntatoimi tukee hyvinvointiohjelmassa esitettyä ajatusta palvelurakenteiden keventämisestä ja monipuolistamisesta.

 

Toimijatahot ja vastuutus:

Hallintokuntien yhteistyön toimivuuden ja palveluketjujen jäntevyyden ohjelma myös nostaa ansiokkaasti esiin. Palveluketjun saaminen toimivaksi hallintokuntien välillä aina kolmannen sektorin palveluihin on haastavaa kuten myös toimivuuden arvioiminen ja mittaaminen. Toimiva ketju takaisi sen, että asiakas saa kussakin elämänvaiheessa hänen hyvinvointiaan tukevaa palvelua. Hallintokuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöhön tulee panostaa entistä voimakkaammin. Tämä ei juurikaan vaadi taloudellista lisäresursointia, vaan halua yhteistyöhön ja käytäntöjä, joihin kaikki osapuolet sitoutuvat.

Kehittämiskohteet:

Ohjelma on nostanut ansiokkaasti esiin havainnollistavan karttakuvan koululaisten oman kasvuympäristönsä arvioinnista. Kuva antaa arvokasta tietoa siitä, miten koululaiset kokevat ympäristönsä ja tulokset voivat olla yllättäviä aikuisten oletusarvoihin nähden. Koululaisten tekemä arvio on aidosti asiakaslähtöinen mittari, joka palveluiden kehittämisessä kannattaa huomioida. Liikuntatoimi pitää tärkeänä, että kuvan tiedot saadaan myöhemmin tarkempaan analyysiin, jolloin saadaan tärkeää tietoa siitä, miten lapset ja nuoret kokevat mm. liikuntaan kannustavat alueet. Tällä hetkellä kartan tarkkuus antaa vain suuntaa, mille alueille ”mielekkäitä” ympäristöjä eniten kasautuu.

 

Lisäksi ohjelmassa on hyvä pyrkimys tuoda esiin ”lapsibudjetti”. Vaikka budjetin kokoaminen on vasta alkuvaiheessa, se on olennainen ohjaustyökalu ja on tärkeä, että budjetti kootaan jatkossakin ja periaatteet sen kokoamiseksi tarkastetaan.

Liikuntatoimen lisäykset lähtökohtatilanteen kartoitukseen ja toimenpide-ehdotuksiin:

 

Kehittämiskohta	Liikuntatoimen korjaukset tai lisäykset
2.3. Vapaa-ajan palvelut: alle kouluikäiset	Korjataan: ·Ihmemaa-toiminta Varissuolla on alkanut jo vuonna 2008.
2.3. Vapaa-ajan palvelut: liikuntapalvelut	Lisätään kohtaan ”Palvelun piirissä”: ·Urheiluseuratoiminnassa n. 26 000 turkulaista alle 25-v. lasta ja nuorta (v. 2008) ·lasten ja nuorten seuratoiminnassa arviolta 900 000-1 000 000 liikuntasuoritetta vuosittain ·liikunta-avustuksista noin 60 % myönnetään lasten ja nuorten toimintaan.
2.3. Vapaa-ajan palvelut: liikuntapalvelut	Lisätään kohtaan ”Kehittämistilanne”: ·Maksuttomat tai edulliset liikuntapaikat
3.1. Lisätään ennaltaehkäisevää työtä	Lisätään liikuntatoimi toteuttajatahoksi kohtiin: ·”Alle kouluikäiset”: vähän liikkuville lapsille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan liikuntaneuvontaa, jolla tarjotaan lapselle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa positiivisia kokemuksia liikunnan parissa. Kömpelöille lapsille tarjotaan heille suunniteltua liikuntaryhmää. ·”Alakoululaiset ja yläkoululaiset”: tarjotaan liikuntaneuvontaa ja ylipainoisille on oma liikuntaryhmänsä, jolla saadaan lapselle tunne liikunnan ilosta ja osaamisen tunteesta. ·Yläkoululaiset: Nuorten matalan kynnyksen palvelujen kehittämisessä on myös liikuntatoimi ja kolmas sektori mukana.
3.3. Vanhemmuuden tukeminen	Lisätään liikuntatoimi toteuttajatahoksi kohtiin: ·”Koko perheen palvelujen kehittäminen ja saavutettavuuden parantaminen vapaa-ajan kulttuuri-, ja nuoriso- ja liikuntapalveluissa.” ·”koululaisten iltapäivien ja loma-aikojen kulttuuri-, ja liikuntapalveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittäminen” sekä ”kodin ja koulun, aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyön kehittäminen”.   Vanhemmuuden tukemisessa olennaisia ovat myös lähiliikuntapalvelut ja -olosuhteet
3.4. Yhteisöllisyyden edellytysten luominen	Yhteisöllisyyden edellytysten luomisessa tulisi huomioida toimenpiteenä harrastusryhmien toiminnan korostaminen ja vahvistaminen. Mittarina toimenpiteelle olisi esimerkiksi jäsenien määrä/toiminnan määrä. Toteuttajana toimii kolmas sektori.

 

Yhteenveto:

Ohjelma nostaa monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä ja tukevia asioita käsittelyyn ja mitattavaksi. Kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävät psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen osa-alue on huomioitu ja ymmärretty toisiaan tukeviksi ja erottamattomiksi alueikseen. Hallintokuntien vastuulla on sitoutuminen käytäntöihin, niiden muuttaminen sanoista teoiksi sekä toteutumisen mittaaminen ja arviointi. Jotta ohjelma toteutuisi, tulee toimintaa arvioida säännöllisesti ja havaittuihin ongelmiin on puututtava. Ohjelma tuo lapsen ja nuoren elämään hyvinvointia vasta sitten, kun joku toteuttaa sitä.

 

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

 

Ehdotus       Liikuntalautakunta päättää esittää, että lähtökohtaisesti oikeansuuntaiseen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan tehdään seuraavat täsmennykset:

-Lähtökohtatilanteen kartoitukseen ja toimenpide-ehdotuksiin lisätään / muutetaan em. taulukossa mainitut kohdat.

-Ohjelmaan lisätään tavoite: Eri hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken sovitaan yhteisistä toimintatavoista, joilla varmistetaan, että myös vähän liikkuvat lapset ja nuoret saadaan harrastamaan liikuntaa. Tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan oppiminen ja säilyminen aina aikuisuuteen asti.