Palvelujohtaja Mika Helva

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteutti hankkeen ”Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015”. Hankkeen tavoitteena oli selvittää miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on maakunnassa tarkoituksenmukaista organisoida sekä tuottaa 1-3 konkreettista toteuttamismallia. Selvitystyön teki KM Matti Keskinen.

Hankkeen loppuraportissa esitetyt perusmallit verkostoyhteistyöstä, rakenteista ja oppisopimus-koulutuksesta eivät ole vaihtoehtoisia tai toisiaan poissulkevia. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuuksista, joita tulisi tarkastella kehitettäessä maakunnan toisen asteen ammatillista koulutusta kun lähtökohtana on maakunnan ja sen elinkeinoelämän sekä opetuksen kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kehittäminen ja turvaaminen. Loppuraportissa esitetyt kehittämisen perusmallit ovat:

Verkostoyhteistyö:

Verkostoyhteistyön kehittäminen edelleen strategisempaan ja konkreettisempaan suuntaan perustuen osin myös koulutuksen järjestäjien keskinäisen yhteistyösopimuksen syventämiseen.

Koordinoitavat asiakokonaisuudet:

-Aloituspaikkojen määrittely maakuntatasolla

-Hankekoordinaatio maakuntatasolla

-Yhteistyö ja yhteydenpito sosiaalipartnereiden kanssa

-Yhtenäisten käytänteiden luominen (esim. yritysyhteistyö ja hakeva toiminta)

-Yhtenäisen laatujärjestelmän luominen

Rakenteelliset ratkaisut:

Ensisijainen malli perustuu kolmeen vahvaan alueelliseen kouluttajaan: Turku, Salon seudun koulutus-kuntayhtymä ja yhdistetty Raision seudun ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Peimarin koulutus-kuntayhtymä pilkottaisiin siten, että sosiaali- ja terveysalan koulutus tulisi Turulle ja luonnonvarakoulutus Salon seudun koulutuskuntayhtymälle. Turun osalta raportin mukaan ammatillinen koulutus tulisi koota nuorten ja aikuisten koulutuksen osalta omiksi kokonaisuuksiksi.. Mikäli kuntarakenne muuttuu oleellisesti, tulee se huomioida ja tällöin esitetään kahden koulutuksen järjestäjän mallia, jossa Turun lisäksi olisi yhdistynyt Lounais-Suomen ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä.

Oppisopimuskoulutus:

Oppisopimuskoulutusta tullaan valtakunnallisesti karsimaan suhteellisesti eniten. Oppisopimuskiintiöt tulisi maakunnassa koota yhteen. Koonti voidaan tehdä kolmella eri tavalla:

1.Joku nykyisistä oppisopimustoimistoista organisoisi koko maakunnan oppisopimustoimintaa (OKM-näkemys)

2.Oppisopimustoimintaa varten voidaan luoda oma yhtiö, jonka omistaisivat koulutuksen järjestäjät.

3.Toinen vaihtoehto on löytää neutraali taho, jolle toiminta siirrettäisiin. Tällainen taho voisi olla Varsinais-Suomen maakuntaliitto.

Raportti löytyy osoitteesta http://www.koulutustajayhteistyota.com/wp-content/uploads/2011/10/Ammatillinen-koulutus-Varsinais-Suomessa-Loppuraportti-muutos-23-1-2012.pdf

Varsinais-Suomen maakuntahallitus käsitteli raporttia 26.3.2012. Sen lausunnossa todettiin raportin toi-mivan pohjana sekä jatkokeskustelulle että valmistelulle. Se korosti kuitenkin, että järjestäjäverkon kokoamisessa on kyettävä osoittamaan konkreettisia mitattavia hyötyjä ja opetusympäristöjen kehittymistä sekä asiakasnäkökulmaa (elinkeinoelämä ja opiskelijat). Koulutuksen järjestäjien verkosto- ja hankeyhteistyötä tulee sen mukaan syventää loppuraportin viitoittamalla tiellä. Se piti kolmen koulutuksen järjestäjän perusmallia hyvänä lähtökohtana ottaen huomioon mahdolliset tulevat muutokset kuntakentässä. Välittömän jatkotyön painopisteen tulee olla Turun kaupungin järjestämässä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kokoavassa organisoinnissa. Maakuntajohtaja esitti, että Varsinais-Suomen liitto kannattaisi oppisopimustoimistojen yhdistämistä, mutta maakuntahallitus poisti tämän päätöksestä enemmistöpäätöksellä. Varsinais-Suomen liitto esitti edelleen, että asia ja loppuraportti käsiteltäisiin ylläpitäjäkuntien päättävissä elimissä.

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen

Ehdotus        Lukio- ja ammattiopetuslautakunta

-merkitsee tiedoksi ja lähettää asian edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn ja

-omana lausuntonaan lausuu: Turulla on valmius maakunnan oppisopimuksen kokoamisesta Turun oppisopimustoimiston yhteyteen. Esitetyt järjestäjämallit eivät poista sitä ongelmaa, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät kilpailevat Turun seudulla valtionosuusrahoitteisella koulutuksella kuitenkin siten, että kalleimmat tekniikan koulutukset, haastavimmat opiskelijat ja hankkeiden vetäminen jää helposti Turun vastuulle. Mahdollinen kuntarakenneuudistus selkeyttäisi parhaiten seutukunnan ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuita. Aikuiskoulutuksen osalta Turussa tulee kiirehtiä omia ratkaisuja.

Samalla lukio- ja ammattiopetuslautakunta kiirehtii kaupunginhallitusta ottamaan koulutuksen järjestäjänä kantaa Turun kaupungin järjestämän toisen asteen ammatillisen koulutuksen kokoavaan organisaatioon.