Lukion jaksaminen (LUJA) - opiskeluyhteisön hyvinvoinnin kehittämishanke

Turun lukioissa toteutettiin vuosina 2007 - 2009 Luja (Lukion jaksaminen) -kehittämishanke opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Hanketta rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Turun kaupungin opetustoimi. Kupittaan lukio toimi hankkeessa pilottilukiona. Tavoitteina oli edistää hyvinvointia lukioyhteisöissä ja tarjota menestyksekkäät työskentelymahdollisuudet kaikille toimijoille. Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi oli osallisuuden lisääminen yhdessä toimimalla ja toimijoita kuulemalla. Opiskelijoita koskevia konkreettisia osatavoitteita olivat aikaisempaa terveellisempien elämäntapojen omaksuminen, mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen, fyysisen toimintakyvyn paraneminen sekä valmiuksien lisääntyminen omien terveysongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa. Opettajien osalta tavoitteena oli vahvistaa ja luoda hyvää työkykyä tukevaa toimintaa.

Hankkeen alussa pilottilukion työryhmä suunnitteli sähköisen hyvinvointikyselyn. Kysely toteutettiin kaikissa lukioissa keväällä 2007. Vastaukset saatiin 1098 opiskelijalta ja 151 opettajalta. Kartoitettavia osa-alueita olivat: yhteistyö ja ilmapiiri, työjärjestelyt ja toimintatavat, kannustus ja tuki, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, opiskelussa / työssä suoriutuminen, turvallisuus ja terveys sekä työympäristö. Tulosten mukaan opiskelijat kokivat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä työympäristöön liittyvien asioiden toteutuvan heikoimmin. Opettajien tuloksissa terveyden ja turvallisuuden osa-alueella sekä työympäristössä ilmeni puutteita. Heikoimpia arvioita saaneet aihepiirit nimettiin kehittämiskohteiksi.

Pilottilukiossa panostettiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kasvattamiseen ottamalla opiskelijat, opettajat ja vanhemmat aikaisempaa aktiivisemmin mukaan yhteisten asioiden kehittämiseen. Yhteistyössä ideoitiin ja suunniteltiin uudenlaista toimintaa stressinhallinnan, ergonomian sekä työssä jaksamisen aihepiireistä. Lisäksi hankkeessa toteutettiin lukuisia opiskelija- ja opettajalähtöisiä kehittämisinterventioita yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston opiskelijoiden, 3. sektorin toimijoiden sekä kouluterveydenhoitajien kanssa.

Keväällä 2009 kaikissa lukioissa toteutetussa seurantakyselyssä saatiin vastaukset 1382 opiskelijalta ja 155 opettajalta. Tulosten mukaan pilottilukion opiskelija-arvioissa havaittiin merkitsevää parannusta osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kannustuksen ja tuen osalta verrattuna muiden lukioiden keskiarvoihin. Pilottilukion opettajien osalta tuloksissa näkyi merkitsevää parannusta yhteistyön ja ilmapiirin, työjärjestelyjen ja toimintatapojen sekä työssä suoriutumisen osalta. (Taulukko 1)

YHTEENVETO LUJA-KYSELYN TULOKSISTA

1. Yhteistyön ja ilmapiirin osalta kehityssuunta on opiskelijoilla negatiivinen ja henkilökunnalla positiivinen. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, jos rajana pidetään arvoa 0,5.

Kehitettävää: Lisää yhteistyötä opiskelijoiden ja oppilaitoksen aikuisten välille, opiskelijoiden yhdenmukaisempaa kohtelua, tiedonkulun tehostamista sekä avointa keskustelua ongelmista.

2. Työjärjestelyjen ja toimintatapojen osalta sekä opiskelijoilla että henkilökunnalla kehitys on positiivinen ja muutos vuosien 2009 ja 2012 mittausten välillä on tilastollisesti merkitsevä

Kehitettävää: Parempaa työrauhaa oppitunneille, apua poissaoloista aiheutuneiden aukkojen paikkaamiseen, vaihtelevia työtapoja opetukseen ja lisää oppilaitoksen ulkopuolisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Lisäksi toivotaan oppilaitoksen eri ammattiryhmiä nykyistä enemmän mukaan kasvatustoimintaan, huomiota sijaisjärjestelyihin ja ryhmäkokoihin sekä opettajat ja opiskelijat yhdessä suunnittelemaan opetuksen toteuttamista.

3. Opiskelijoiden kokemus kannustuksen ja tuen saamisesta on pysynyt muuttumattomana, kun taas henkilökunnan osalta vastaava kokemus on tilastollisesti merkitsevästi parantunut.

Kehitettävää: Enemmän kiitosta ja kannustusta oppilaitoksen taholta, väittämä ”opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu” saa edelleen varsin heikkoja arvioita asteikolla 0-10 (2007: ka 5,28, 2009: 5,41, 2012: 5,53), lisää tukiopetusta sekä opinto-ohjaajien ja terveydenhoitajien tavoitettavuus nykyistä paremmaksi. Uusien työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen tulee muistaa.

4. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksissa on tapahtunut vuodesta 2009 vuoteen 2012 positiivista kehitystä opiskelijoilla lähes tilastollisesti merkitsevästi ja henkilökunnalla selkeästi tilastollisesti merkitsevästi.

Kehitettävää: Opiskelijoiden mielipiteet tulisi ottaa vielä nykyistä enemmän huomioon oppilaitoksen kehittämisessä (esim. ergonomian näkökulmasta kalustehankintojen yhteydessä). Opiskelijoiden osallisuuden kokemusta olisi mahdollista vahvistaa systemaattisella oppilaitoksen moniammatillisella hyvinvointityöllä tai yhdistämällä esim. aktiivinen kansalaisuus -sisältöjä ja oppilaskuntatoimintaa nykyistä selkeämmin. Henkilökunta toivoo parempia vaikutusmahdollisuuksia heitä ylirasittaviin tilanteisiin.

5. Opiskelussa / työssä suoriutumisessa on tapahtunut viime vuosien aikana vähäistä muutosta myönteisempään suuntaan sekä opiskelijoilla että henkilökunnalla.

Kehitettävää: Merkittävä joukko opiskelijoita kokee opiskelun vaikeana, työmäärän epäsopivana ja kaipaisi opiskelusta suoriutumiseen oppilaitoksen taholta lisää tukea. Työntekijöiden osalta on tärkeää panostaa täydennyskoulutukseen ja kaikinpuoliseen viihtymiseen.

6. Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät kokemukset ovat pysyneet muuttumattomina opiskelijoilla ja henkilökunnalla arviot ovat heikentyneet tilastollisesti merkitsevästi

Kehitettävää: Kiusaamista ilmenee lukioissa jonkin verran eikä siihen liittyvissä kokemuksissa ole tapahtunut muutosta seuranta-aikana asteikolla 0-10 (”olen joutunut kiusaamisen kohteeksi tämän lukuvuoden aikana 2007: ka 0,89, 2009: 0,85, 2012: 0,60(henkilökunta 0,65, vaihteluväli 0,00-2,57) ja ”olen osallistunut kiusaamiseen tämän lukuvuoden aikana” 2007: ka 0,66, 2009: 0,64, 2012: 0,70(henkilökunta 0,33, vaihteluväli 0,00-1,50). Opiskelijat ja opettajat puuttuvat kiusaamiseen melko laiskasti. Oppilaitosruokailua ei koeta viihtyisänä ja rentouttavana (ka 4,53). Opiskelun stressaavuutta tulisi vähentää. Henkilökunnan työterveyshuoltoon, työympäristön terveellisyyteen sekä työssä jaksamiseen toivotaan nykyistä suurempaa panostusta.

7. Heikkoja työympäristöön liittyviä keskiarvoja asteikolla 0-10 (2007: 5,22, 2009: 5,31, 2012: 5,85) nostavat viime vuosina muutamissa oppilaitoksissa tehdyt korjaukset tai kunnostustyöt. Työympäristöä tulisi edelleen monipuolisesti parantaa.

Yksittäisen opiskelijan tai oppilaitoksen työntekijän pärjääminen tehtävissään on riippuvainen sekä omasta opiskelu- / työkyvystä että koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Opiskelukyky määritellään yksilön terveytenä ja voimavaroina, opiskelutaitoina, opetus- ja ohjaustoimintana sekä opiskeluympäristönä. Työikäisen työkykyyn ajatellaan kuuluvaksi työ, arvot, ammatillinen osaaminen ja terveys. LUJA-hyvinvointikyselyn opiskelija- ja henkilökuntaosioilla on kerätty tietoa kaikilta opiskelu- / työkyvyn osa-alueilta vuodesta 2007 lähtien. Seurantatiedon pohjalta voidaan todeta laaja-alaisen hyvinvoinnin edistämistyön tuoneen parannuksia lähes kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin. Tarve systemaattiseen kehittämistyöhön on kuitenkin edelleen olemassa ja laadukkaan opetustoiminnan tarjoaminen edellyttää jokaisen opiskeluyhteisön toimijan vahvaa sitoutumista hyvinvointityöhön.

26.2.2012 Sirkku Mikkola