Palvelujohtaja Mika Helva

 

Nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on liian vähän

 

OKM:n ehdotuksessa Nuorten koulutuksen aloittajatarpeiksi vuodelle 2016 todetaan, että ammatillisen perustutkinnon osalta aloitustarvetta koko maassa olisi 2290 paikkaa vähemmän kuin mitä koulutusta tarjotaan. Varsinais-Suomessa vastaavasti paikkoja on 1542 vähemmän kuin mikä olisi tarve. Olisi hyvä, jos tarvetarkastelu olisi tehty erikseen eri seutukuntien tai työssäkäyntialueiden osalta. Joka tapauksessa tarve on kaikesta päätellen suurinta Turussa ja toissijaisesti Turun seudulla tai työssäkäyntialueella.

 

Koulutusaloista päätettäessä ennakointi on tärkeää. Turun kaupungin ylläpitämässä Turun ammatti-instituutissa paikat on käytetty siten, että ennakointitietojen mukaan opiskelupaikan saavilla opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä. Ongelmana on kuitenkin se, että yhteisvalinnassa noin 40 % ensisijaisista hakijoista ei pääse Turun ammatti-instituuttiin. Tämä asettaa turkulaiset nuoret eriarvoiseen asemaan niiden paikkakuntien nuorten kanssa, joille alueen ammatilliset oppilaitokset pystyvät tarjoamaan tarvittavan määrän koulutuspaikkoja.

 

Aikuiskoulutuksessakin tarvitaan perustutkintopaikkoja

 

Aikuiskoulutuksella on merkittävä rooli täyttämässä sitä työvoimatarvetta, jota nuorten kouluttaminen ei voi täyttää. Erityisesti puhdistuspalvelualan koulutuksiin on vaikea saada nuoria. Nuorten ikäryhmään suhteutettuja aloituspaikkalukuja sekoittaakin puhdistuspalveluala, jonka suuri tarveluku laskee muiden nuorten paikkamääriä turhaan suhteutettaessa tarve nuorten määrään. Puhdistuspalvelualan koulutustarvetta tulisikin ensisijaisesti tyydyttää aikuiskoulutuksen keinoin eikä antaa tämän vähentää muiden työvoimapula-alojen koulutuspaikkoja nuorilta suhteutettaessa koulutustarve nuorten ikäryhmään. Aikuiskoulutuksessakin tarvittaisiin riittävää määrää perustutkintopaikkoja alan vaihtajille ja ylioppilas- tai muun toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Turussa ollaan rakentamassa ilman korkeakoulupaikkoja jääneille lukion suorittaneille nopeaa aikuiskoulutuksen tietä ammattiin. Paikat yritetään saada nopeaan kiertoon ja siten vähentää lukion suorittaneiden syrjäytymistä ja jäämistä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää koulutuspaikkamäärää aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutuksessa lisäkoulutuspaikkoja käytetään alalle rekrytoiviin koulutuksiin perustutkintopaikkojen vähäisyyden takia tai esimerkiksi välinehuoltajien kohdalla siksi, että alalla ei edes ole perustutkintoa.

 

Maahanmuuttajat on otettava huomioon

 

Maahanmuuttajien merkitystä paikkojen osalta ei ole riittävästi otettu mitoituksissa huomioon arvioitaessa koulutuspaikkatarvetta. Turun väestöä kasvattavat maahanmuuttajat. Puutteellisen kielitaidon omaavia maahanmuuttajia on vaikea kouluttaa ammattiin samassa ajassa kuin suomea paremmin osaavia opiskelijoita. Turun ammatti-instituutissa on paikkoja varattu valmistavaan koulutukseen. Näitä paikkoja varataan myös niille nuorille, joilla ei ole muuten heti valmiutta aloittaa ammatillista koulutusta. Nämä paikat kuluttavat kuitenkin vuosiopiskelupaikkoja, joita Turun ammatti-instituutissa on muutenkin liian vähän ammatillista koulutusta tarvitsevien kouluttamiseen. Jos valmistavan koulutuksen paikat voitaisiin irrottaa koulutuspaikkasäätelystä, olisi paremmat edellytykset ottaa vastuuta sekä puutteellisen kielitaidon tai muun syyn takia tukea tarvitsevista nuorista ja joissakin tapauksissa myös aikuisista.

 

Yhteiskuntavastuuta on korostettava

 

Joillakin aloilla markkinoita vääristävät sellaiset toimijat, jotka kouluttavat tarpeesta piittaamatta nuoria halutuille ”trendialoille”. Mikäli koulutustarpeen tyydyttäminen jätetään näiden alojen osalta näiden toimijoiden varaan, demokratia vaarantuu. Koulutukseen pääsevät ne, joilla on varaa maksaa siitä. Vain monialaiset oppilaitokset pystyvät huolehtimaan kalliiden alojen koulutuksesta ja aidosti mitoittamaan koulutustarjontaa ennakoinnin mukaan. Turun ammatti-instituutti on Turun kaupungin ylläpitämä ja siten se kantaa kokonaisvaltaista vastuuta turkulaisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Muualta Turkuun tulevilla kouluttajilla ei vastaavaa yhteiskuntavastuuta ole. Ne kouluttavat aloille, joille opiskelijat haluavat piittaamatta alan työllisyysnäkymistä tai alueen työelämän tarpeista. Helpointa työssäkäyntialueiden koulutuspaikkojen ohjaaminen tarpeen mukaan olisi, jos työssäkäynti alueella toimisi vain yksi yhteiskuntavastuullinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä.

 

Nuorten ikäryhmien pienentyessä Turussa on vähennetty paikkoja lukioista. Vuonna 2005 Turun suomenkielisissä päivälukioissa oli vielä 3408 opiskelijaa. Paikkatavoite ollaan nyt vakiinnuttamassa 3050 vuotuiseen aloituspaikkaan. Turun lukioiden alimmaksi keskiarvoksi on määritelty 7,3. Tämä omalta osaltaan kasvattaa nuorten ammatillisen perustutkinnon koulutuspaikkatarvetta. Laskelmia tehtäessä tuleekin yleisesti ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen volyymi.

 

Uusia avauksia

 

Uusina aloina Turun ammatti-instituutissa halutaan aloittaa ruotsinkielinen lähihoitajakoulutus. Pelkästään Turun kaupungin tarve huolehtia ruotsinkielisten turkulaisten vanhusten ja toisaalta lasten hoitotarpeesta heidän äidinkielellään edellyttää koulutuksen aloittamista. Selvitämme lisäksi mahdollisuutta aloittaa liikunta-alan perustutkinto, jonka suorittaneet pystyisivät työskentelemään liikunta-alalla vähentäen sosiaali- ja terveysalan palvelujen kysyntää parantamalla ihmisten elämänlaatua.

 

Jos Varsinais-Suomessa halutaan selvästi linjata painopistealueet, joita halutaan vahvistaa ja joille uudet työpaikat halutaan luoda, Turun ammatti-instituutti on valmis tukemaan tätä päätöstä kouluttamalla tarvealueille ammatillisia osaajia.

 

Lausuntomme keskeiset kohdat ovat

 

1. Varsinais-Suomessa on liian vähän ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja, kun niitä koko maassa on liian paljon. Tämä edellyttää paikkojen uusjakoa siten, että turkulaiset nuoret saavat muiden suomalaisten tavoin tasa-arvoiset oikeudet päästä ammatilliseen koulutukseen. Vastaava tarkastelu olisi ollut hyvä tehdä myös seutukuntien tai työssäkäyntialueiden mukaan.

2. Nuorten ikäluokka ei riitä tyydyttämään Varsinais-Suomessa ammatillisen perustutkinnon tarvetta. Tästä syystä tarvitaan paikkoja myös aikuiskoulutukseen.

3. Maahanmuuttajien ja muiden valmistavaa koulutusta tarvitsevien yksivuotiset valmistelevat koulutukset tulee irrottaa säätelystä siten, että ne eivät kuluta muutenkin niukkoja ammatillisen peruskoulutuksen vuosipaikkoja.

4. Turun ammatti-instituutissa on valmius alueen palvelujen turvaamiseksi aloittaa ruotsinkielinen lähihoitajakoulutus sekä tarpeen mukaan liikunta-alan perustutkinto. Aloituspaikat sovitetaan vuosittain ennakointitietoihin siten, että pystymme saamaan nuoret koulutuksen kautta ammattiin tai korkeakouluopintoihin.

 

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen

 

Ehdotus       Lukio- ja ammattiopetuslautakunta antaa edellä olevan lausunnon Varsinais-Suomen liitolle nuorten ammatillisen perustutkinnon aloituspaikkojen osalta.