Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt 31.3.2011 kirjeen koskien ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja rakenteellisen kehittämisen edistämistä.

 

Liite 1:                                Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje 31.3.2011

 

Kirjeessä todetaan, että järjestäjäverkko on Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa edelleen varsin hajanainen ja että Varsinais-Suomessa tulisi olla 1-2 ammatillisen ja aikuiskoulutuksen järjestäjää.

 

Varsinais-Suomessa toimii 11 koulutuksen järjestäjää, joilla kahta lukuun ottamatta on ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen koulutustehtävä. Tällä hetkellä suurimmat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat Turun kaupunki, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Lounais-Suomen kky, Salon seudun kky, Raision seudun kky ja Peimarin kky.

 

Kaupunginhallitus käsitellessään vuoden 2011 strategista palvelusopimusta on esittänyt, että järjestäjäverkkoasiaan tulee ottaa kantaa. Tätä edellyttää myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Varsinais-Suomessa on Turun yliopiston kasvatustieteen laitos tuottanut selvityksen järjestäjäverkosta ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä. Selvitys löytyy alla olevasta linkistä: http://www.edu.utu.fi/erillisyksikot/koulutuksenarviointi/ammatillisetoppilaitokset.pdf

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus on perustanut hankkeen, jossa ulkopuolinen selvittäjä selvittää Varsinais-Suomen ammatillista koulutuksen järjestäjien verkostoa ja sen kehittämistä.

 

Kuntaliitto muistuttaa 3.5.2011, että kunnilla on lainsäädäntöön perustuva toimintavapaus koulutuksen järjestämisen organisoinnissa. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan kuntien tulisi vastata lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Kuntaliitto korostaa, että ammatillinen koulutus on osa kuntalaisten peruspalveluita. Se on tärkeä osa kuntien koulutus-, työ- ja elinkeinopolitiikkaa. Huomattavaa on myös, että kaikki kunnat kantavat rahoitusvastuuta ammatillisesta peruskoulutuksesta.

Tavoitteena on, että kuntalaisten palvelut hoidetaan kokonaisvaltaisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sen sijaan että ohjataan kutakin palvelusektoria erikseen, pirstaleisia hallintorakenteita tulee huomattavasti vähentää. Ammatillista koulutusta ja sen rakenteita ei siis tule kehittää erillään kuntien palvelukokonaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamisen ja rakenteellisen kehittämisen tulee sisältyä kuntalaisten palveluita kokoavaan rakenneuudistukseen.

 

Kuntaliiton hallituksen linjauksen (20.4.2011) mukaisesti vuosina 2013 - 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla tässä prosessissa keskeinen rooli. Linjauksen mukaan Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut, kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin, kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä ja toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrää voidaan vähentää.

 

Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimen näkökulma:

 

Turkulaisia opiskelijoita Peimarin koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa on yhteensä 196 (33,7 % kokonaisopiskelijamäärästä), Raision seudun koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa yhteensä 375 (24,5 %). Selvästi vähemmän turkulaisia opiskelijoita on Uudenkaupungin ja Loimaan seuduilla toimivan Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän alueella 83 (7,6 %) ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän alueella 81 (4,3 %). Edellä mainitusta seikoista johtuen Turun kaupungilla on erityinen intressi Turun seutukunnan/työssäkäyntialueen sisällä toimivien koulutuksen järjestäjien suhteen, mutta ei niinkään muiden seutukuntien alueella toimivien järjestäjien osalta. Kasvatus- ja opetustoimi esittää, että Turun kaupunki käynnistäisi neuvottelut yhteen ylläpitäjän mallin siirtymiseksi ainakin Turun seudulla yhteisen koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjien välillä on tällä hetkellä löyhä yhteistyösopimus.

 

Kasvatus- ja opetustoimen perustamisen yhteydessä jäi ratkaisematta Turun aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoiminnan tulevaisuus. Turun kaupungin ryhmien välisen sopimuksen mukaan Päätetään toisen asteen koulutuksen järjestämisestä siten, että ammatillinen nuorten koulutus ja lukiokoulutus siirretään saman hallintokunnan alaisuuteen ja että Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun Aikuiskoulutuskeskus yhdistetään. Tätä on selvitetty Petteri Orpon vetämässä työryhmässä, joka päätyi esittämään aikuiskoulutuksen yhdistämistä Turun Aikuiskoulutuskeskukseen. Ministeriössä tätä vaihtoehtoa ei pidetty mahdollisena. Siellä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen haluttiin olevan saman koulutuksen järjestäjän alaisuudessa.

 

Turussa toimii kaksi oppisopimustoimistoa, joista Turun oppisopimustoimisto toimii kasvatus- ja opetustoimen yhteydessä ja entinen Paimion AKK:n oppisopimustoimisto eli Turun AKK:n oppisopimuspalvelut toimii Turun Aikuiskoulutussäätiön alaisena. Turun oppisopimustoimisto tuottaa palveluja Turun ammatti-instituutin lisäksi Turun Aikuiskoulutuskeskukselle yhteistyösopimuksen mukaisesti jo nyt. Kasvatus- ja opetustoimi esittää, että Turun AKK:n oppisopimuspalvelut yhdistetään Turun oppisopimustoimistoon.

 

Useissa suurissa kaupungeissa (Turku, Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Vantaa) on kehitystrendinä, että nuorten lukio- ja ammatillinen koulutus yhteiskuntavastuun, koulutustakuun ja yhteistyövelvoitteen toteuttamiseksi järjestetään samassa organisaatioissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön jossain määrin vanhentunut organisaatiorakenne ei tue tätä näkemystä ja yhteistoimintavelvoite lukio-opetuksen kanssa on unohtunut kirjeestä. Vahvan peruskunnan ja vahvan kunnallisen demokratian toteuttamiseksi ammatillisen koulutuksen tulee peruspalveluna olla mahdollisimman lähellä valtuustoa. Etäiset yhtiöt saattavat elää omaa elämäänsä valtuuston päätäntävallan ulottumattomissa.

 

Muilta osin kasvatus- ja opetustoimi yhtyy luvussa 4.2. oleviin kehittämisnäkemyksiin ja edellyttää jälleen kerran, että Varsinais-Suomeen voidaan saada riittävä ja tarvetta vastaava määrä ammatillisia koulutuspaikkoja.

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

 

Ehdotus:      Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päättää merkitä kirjeen tiedokseen ja esittää kaupunginhallitukselle

 

1) että Turun kaupunki koulutuksen järjestämiseksi käynnistäisi pikaisesti neuvottelut ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi erityisesti Turun seudulla,

 

2) toteuttaisi 3. vaiheen kasvatus- ja opetustoimen rakennemuutoksesta päättämällä yhdistää oppisopimustoimistot ja aikuiskoulutuksen samaan organisaatioon ammattiopistostrategian mukaisesti ja

 

3) järjestää jatkossakin ammatillisen koulutuksen peruskunnan yhteydessä ja pitää ammatillista koulutusta kuntaliiton linjausten mukaan peruspalveluna.

 

Päätös         Lukio- ja ammattiopetuslautakunta, jäsen Pirjo Rantin ehdottamana ja jäsen Juhani Soinin kannattamana, päätti yksimielisesti, että päätösehdotus hyväksytään muutettuna siten, että kappale 3:n lauseesta poistetaan ” järjestää jatkossakin ammatillisen koulutuksen peruskunnan yhteydessä ja”.